Jälkikäteen ajatellen Cygnus tuntui onnistuneen ihan mainiosti. Etukäteen tiedostetut ongelmat sekä pelätty kritiikki jäivät odotettua vähäisemmin. Joko tapahtuma onnistui, harrastajat ovat sopeutuvaisia tai sitten vain kohteliaita. Jonkun verran nurinaa kuului siinä vaiheessa, kun Cygnuksen keskeiset puutteet paljastettiin ennakkotiedotuksessa. Sitä kuului tapahtuman aikana ja sen jälkeen, mutta varsin vähän. Stressaavat valmistelut ja se fakta, että Cygnus olisi saattanut kokonaan jäädä pitämättä, saivat järjestelytiimin jäsenet selittely- ja puolustelukannalle. Ehkä vähän turhankin paljon. Toisaalta faktat oli hyvä tuoda harrastajajoukon tietoon jo etukäteen. Vaikka tähtiharrastajaväki on pitkälle joustavaa ja sopeutuvaista, aina on niitä jotka ovat tottuneet liian hyvään ja pienetkin puutteetkin harmittavat. Pitemmän päälle Cygnusta on voitava viedä läpi tingityinkin järjestelyin, muuten sille ei löydetä paikkoja ja järjestäjiä.

Puutteita ja bonuksia

Ehkä keskeisimmät puutteet tällä kertaa olivat sänkymajoituksen sekä rantasaunan ja uimarannan puute. Pienempinä, mutta merkillepantavina ongelmina olivat paikkojen väliset etäisyydet (oltiin halkaisijaltaan noin 700 metrin kokoisen soikion sisällä), hiukan epämääräiset telttailupaikat ja yhteisen lähellä olevan grilli- ja nuotiopaikan puute. Toisaalta tällä Cygnuksella oli sellaisia bonuksia, joita ei välttämättä joka kerta ja aivan lähitulevaisuudessa saada: Sänkypaikkojen puutteesta huolimatta meillä oli lähes ”rajaton” sisämajoituskapasiteetti jumppasalin lattiapaikoilla, joka mahdollisti majoitusmuodon vaihtamisen teltasta sisätiloihin tai siirtämään koko telttansa katon alle :), jos sää säikytti. Aniharvoin Cygnuksella on ollut vierailukohteita lähes kävelyetäisyydellä. Tällä kertaa niitä oli kaksin kappalein. Sekä Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatoriolle että Uranuksen tähtitornille oli vain reilun kilometrin matka. Liekö koskaan aiemmin C:llä ollut sellaista luentotilaa, jossa viihtyi melkein mielluummin kuin ulkona kostean kuumassa säässä. Sen verran tilava ja ilmastoitu Tietotalon yläkerta oli. Myös Tietotalon henkilöstöravintola Ometan tarjoamat ateriapalvelut olivat niin joustavat, että sellaiseen ei juuri Cygnuksilla ole tilojen ja henkilöstön puolesta mahdollisuuksia. Aamiaista sai parin tunnin ajan ja lounastakin oli mahdollisuus syödä ohjelmaruudukkoon merkityn lounastauon ulkopuolella. Kahvilakin oli avoinna vielä lounaan jälkeen. Ruokalistankaan suhteen ei tainnut olla paljon valittamista. Varmaan näillä bonuksilla oli osansa siihen, ettei edellä mainitut puutteet tuntuneet niin pahoilta. Toisaalta myös aihepiireiltä laajahko ohjelmatarjonta varmaan vaikutti onnistumiseen sekä muutamat onnistuneet ohjelmakokeilut.

Ohjelmaa

Vaikka Cygnuksen ohjelmarunko oli melkoisen perinteistä harrastusasiaa, mukaan oli mahdutettu muutakin, jolla ilmeisestikin oli mielenkiintoa. Tärkeää oli paikallisen värin tuominen. DA Design Electronics on Jokioisilla majaa pitävä firma, joka valmistaa mm. avaruustekniikkalaiteita. Sen toiminnasta kuulimme perjantaina, vaikka itse vierailu toimitiloihin ei onnistunutkaan. Paikallisväriä edusti myös Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatorio, jonne saimme järjestettyä vierailun. Tämä oli erityisesti myrskybongareille mannaa ja oli ikäänkuin jaoston tarjoama pääohjelmanumero. Paikka toki kiinnosti suurinta osaa cygnuslaisistakin. Näimme myös luotauspallon lähetyksen. Tästä pallosta tuli erityisen kuvattu kohde.

Harrastajaesitelmissä saimme kuulla myös Nasan JPL:stä, Kalevalan ja Kaalin meteoriitin yhteyksistä, kielenhuoltoa harrastaja-astronomeille sekä retkestä Himalajalle.

.. ja ohjelmakokeiluja

Ideoin itse Cygnukselle pari ohjelmakokeilua, joihin lähdin pienellä epäonnistumisen riskillä. Ensimmäinen näistä oli pikaesitelmät, tai ’lightning talk’, kuten niitä työpaikallani kutsutaan. Idea ei ole siis mikään oma eikä uusikaan. Cygnuksellakin noita on järjestetty vähän pitempinä versioina jo useampi vuosi sitten jaostoesittelyiden yhteydessä. Nyt ne toteutettiin täysiverisinä 5-6 minuutin pikaesitelminä. Näitä oli kahtena sessiona perjantaina. Kolme jaostoa kertoi taivaan tulevista tapahtumista aamupäivällä ja seitsemän yhdistystä omista kuulumisistaan iltapäivän lopuilla. Suurin pelkoni oli, että osaako harrastajaväki pysyä tuossa lyhyessä tietoiskussa vai ahnehtiiko joku liikaa kerrottavaa. Yritin kyllä evästää esittäjiä ajan lyhyydestä etukäteen. Harjoittelin jopa omat esitykseni etukäteen, etten itse menisi mokaamaan ylittämällä heti alkuun oman aikani. Kaiken kaikkiaan esittäjät onnistuivat tietoiskuissaan. Mitä nyt joku ylitti aikansa hiukan, mutta jotkut ylittivät itsensä ja saivat sanottua sanottavansa jopa lyhyemmässä ajassa. Kokeilu oli erittäin onnistunut ja näitä kannattaa edelleen jatkaa. Lyhyessä ajassa moni pääsee puhumaan ja monia asioita tulee esitellyksi. Ja kuulijoiden mielenkiinto pysyy yllä. Ja ilmeisesti luennoitsijoiden on suhteellisen helppo laatia lyhytesityksiä, vaikka tiivistämistä joutuukin miettimään. Toinenkaan ohjelmakokeilu ei ollut oma keksintöni, mutta Cygnuksella ihan uusi. Rastiohjelma on varmaan tuttua joillekin armeijasta, mutta uskoakseni tätä järjestetään monissa muissakin yhteisöissä ja järjestöissä, mutta se ei ole tähtiharrastuspiireihin pahemmin vielä pesiytynyt. Siinäkin ideana on, että lyhyessä ajassa kuulijat saavat kuulla erilaisista asioista ja mielenkiinto pysyy yllä, paitsi lyhyiden esitysten, myös rastien välisen pienen liikunnan ansiosta. Tässä suurin pelkoni oli, että miten väki saadaan hyväksymään, että rasteilla kierretään ohjatusti ryhmissä, eikä satunnaisesti omatoimisesti. Myös väen jakaminen ryhmiin askarrutti hiukan. Myös rastinpitäjien briiffaus jäi osin ihan viime tippaan. Rastien paikat tunnustelin edellisenä päivänä ja tein vielä varasuunnitelman sateen varalle, jonka jouduinkin ottamaan käyttöön lennossa ihan rastien alussa. Yritin tehdä alustuksessa selväksi yleisölle, miksi rasteilla kierretään johdetusti. Siksi, että rastia kohti ryhmät eivät kasva liian suuriksi ja että kaikilla rasteilla riittää vierailijoita. Ryhmiinjakautuminen ja johdettu kiertäminen toimivat yllättävän hyvin. Kukaan ei nurissut, kun jaoin ryhmiä omavaltaisesti. Ongelmina olivat kuitenkin matti- ja maijamyöhäiset, jotka ohjasin sitten valinnan mukaan alussa jaettuihin ryhmiin. Heiltä osa toimintapisteistä luonnollisesti jäi tutustumatta, mutta se oli pelin henki. Ehkä suurin ongelma oli aikataulussa. Varttitunti on vähän niukka yhdelle esittelyjaksolle. Lisäksi myrskybongarit ja revontulet olivat varanneet paikalle useamman esittelijän, jotka kilpailivat keskenään aikaviipaleesta. Siirtymät olin laskenut mukaan vartin jaksoihin. Vähän kokonaisaikataulu tuppasi venymään, mutta onneksi rastien ja yhteiskuvan välissä oli varttitunnin puskuri. Oppi tästä on, että ohjelma on kyllä hyvä ja kannattaa toteuttaa tulevillakin Cygnuksilla. Rastiaikaa voisi vevyttää 20 minuuttiin ja lisätä siirtymät erikseen kokonaisaikaan. Lisäksi rastia kohti on syytä laittaa vain yksi esiteltävä asia. Jos rasteilla on jaostojen piirissä suosiota, niin näitä voi jakaa useammalle päivillekin. Tämä antaisi useammallekin jaostolle mahdollisuuden olla mukana. Vetäjien aikataulut kun ovat niin vaihtelevia. Toisaalta tällä kertaa aurinkojaoston rastista kantoivat huolta Juha Ojanperä ja Linda Laakso, eikä kukaan jaoston vetäjistä. Saman vastuunkannon soisi leviävän muihinkin jaostoihin.

Ohjelma tärkeä osa

Ohjelma on tärkeä (monille varmaan tärkein osa) Cygnusta, joten se ei edelleenkään saa jäädä sivuosaan. On kuulunut kommentteja, että Cygnus olisi juuttunut paikalleen. Jotain sellaista voikin olla, vaikka jo pitkään tapahtumalle on yritetty tuoda uusia ohjelmaelementtejä. Uudet kokeilut ja aihevalinnat ainakin piristivät tällä kertaa. Vaikka uutta tuodaan, niin moni perinteinen toimii, eikä kaikkea vanhaa ole syytä siivota vain uudistusinnossa pois. Jaostojen osuus oli tällä kertaa poikkeuksellinen kattava moneen vuoteen. Ursan 15 jaostosta ja harrastusryhmästä vain kolmella ei ollut ohjelmaa. Osansa kattavuuteen varmastikin oli pikaesityksillä ja rasteilla, joihin oli helppo tehdä ohjelmaa. Kuulin positiivisia kommentteja, että ohjelmia seurasi tällä kertaa poikkeuksellisen moni. Se on hyvä asia. Sisällön mielenkiintoisuudella väki saadaan mukaan. Toki kuulijoina oli paljon uutta väkeä, mutta vanhat konkaritkin tuntuivat istuvan luennoilla.

Muuta sompailua ja sopeutumista

Grillauspaikan puute tuntui joillekin olevan hengen ja elämän kysymys. Maanomistaja eli MTT oli paloturvallisuuden vuoksi vähän varpaillaan ja kielsi piha-alueiden käytön grillaukseen. Toisaalta maaomistajan määräysten mukaan on mentävä. Asia sai lievennystä, kun teltta-alueilla sallittiin grillaus paloturvallisuus huomioiden. Valitettavasti teltta-alueetkin olivat sisämajoituksesta loitolla. Paikallisten ennakkoon kaavailema nuotio- ja grillipaikka Elonkierron reunalla olevalla kalliolla oli vähän hankalakulkuinen, joten siitä luovuttiin ja jälkiviisaana näkisin tämän hyväksi ratkaisuksi. Perjantai-illan vierailu Uranuksen tornille ja grillaus tornin vieressä olevalla kumpareella oli kyllä mielestäni toimiva juttu. Ongelmana oli vain liki kilometrin matka sinne. Lauantaillekin samaa paikkaa suunniteltiin, mutta sadekuuro pilasi tämän ajatuksen. Pienimuotoisesti grillaus sallittiin vähän meille annettuja määräyksiä venyttäen Datumin luona. No, sateen jälkeen paloturvallisuusongelmia ei oikeastaan ollut. Mutta tästä venytyksestä olisi voinut tulla sanomista. Grillauksessa ei ole kyse vain ruoanvalmistuksesta, vaan nuotiopaikalla on tärkeä sosiaalinen funktio. Tärkeää on, että mahdollisimman moni osanottaja kerääntyy yhteen, eikä olla pienissä eristyneissä porukoissa. Nuotiolle voidaan järjestää myös ohjelmaa mm. vapaamuotoisemman keskustelun muodossa. Tämä aspekti jäi toteuttamatta nyt Cygnuksella, vaikka ohjelmaan olikin merkitty keskustelun aiheita, joita olisi ollut hyvä käsitellä yhteisesti. Tällaisia olisivat olleet mm. Cygnuksen ja jaostotoiminnan tulevaisuus harrastuksen muuttuvassa kentässä. Cygnuspisteiden etäisyydetkään eivät tuntuneet liian paljoa harmittaneen. Ainakin yksi kommentti oli: ”niihin [etäisyyksiin] tottui yllätävän nopeasti”. Huomattakoon, että meillä on ollut Cygnus-tapahtumia, joissa matkat ovat olleet samaa luokkaa. Toki hiukan kompaktimmaksi Cygnus-miljöötä kuitenkin toivoisi, muttei liikaa. Pienet etäisyydet muun muassa rauhoittavat majoitusalueita. Liian tiivis ympäristö voi aiheuttaa jopa vähän ongelmia, tästäkin on takavuosilta kokemuksia. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi järjestäjän näkökulmasta melkoisen hyvä jälkimaku. Tästä on mukava jatkaa tuleviin tapahtumiin.

Ks. lisää kuvia Cygnuksesta