Tulipallon sirpaleet päätyivät Haapavesi-Vihanti-linjalle
Tänään 15.4. kello 00.13 Suomen yötaivaalla havaittiin lähes täydenkuun kirkkaudella loistanut tulipallo. Kyseessä oli massaltaan noin 10-kiloisen avaruuskiven osuma maapallon ilmakehään. Tulisen ilmalennon jäljiltä kohteesta on todennäköisesti selvinnyt pieniä meteoriitin kappaleita, jotka putosivat Haapaveden ja Vihannin suunnalle.
Aiemmin tänään julkaistuun hyvin alustavaan malliin nähden ilmakehään osuneen kappaleen koko on nyt mallia tarkennettaessa moninkertaistunut. Parhaiten yhteensopivat arvot mallinnokselle antaa meteoroidi, jonka koko ilmakehään tullessa oli noin 10 kiloa tai yli. Ensimmäinen arvio oletti vain noin yhden kilon kokoisen avaruuskiven.
Tulipallon poikkeuksellisen hidas, näyttävä lento kesti jopa 14 sekuntia. Kohteen hajoaminen lentoradan lopussa toi monille mieleen ilotulitusraketin, hätäraketin tai liekeissä olevan lentokoneen, mikä aiheutti puhelinsoittoja hälytyskeskuksiin.
Useissa valokuvissa ja videolla
Tapahtuma tallentui useisiin Ursan tulipallotyöryhmän kameroihin eri puolilla Suomea, kuten ainakin Jarmo Moilasen (Vaala), Ari Jokisen (Järvenpää), Juhani Pirin (Kerava), Esko Lyytisen (Helsinki) ja Harri Frestadiuksen (Lappeenranta) web- ja valvontakameroihin sekä lisäksi Arto Oksasen mukaan Jyväskylän Siriuksen revontulikameraan Nyrölässä. Usean aseman kuvat mahdollistavat tarkan lentoradan mallinnoksen.
Ensimmäinen havainto tapahtumasta tuli Ursaan H. Hako-Ritalta Piippolasta vain muutama minuutti tulipallon putoamisen jälkeen. ”Niin kuin olisi ollut lentokone tulessa”, Hako-Rita kuvaili näkemäänsä.
Vantaalla Jani Ahvenainen ihmetteli taivaanilmiötä. ”Olen nähnyt ennenkin jonkin verran meteoreiden lentoja ollessani merillä, mutta näin valtavaa tai pitkään palanutta en ikinä aiemmin”, Ahvenainen totesi. ”Näky teki suuren vaikutuksen ja tuotti hiukan pelokastakin tunnetta, sillä mietin, että osuuko asutukseen.”
Avaruuskivien koossa riittää vaihtelua
Pienehkön, tavanomaisen tulipallon voi aiheuttaa vain nyrkinkokoisen avaruuskiven osuma ilmakehään. Näyttävät suuret tulipallot aiheutuvat hyvin monenkokoisista kappaleista. Yleensä kokohaarukka ulottuu noin kiloluokasta hyvin harvinaisiin jopa tonniluokan kohteisiin. Esimerkiksi 9. huhtikuuta havaittu Laatokan kaakkoispuolelle pudonnut kohde arvioitiin lopulta ilmakehään saapumismassaltaan muutamien satojen kilojen kokoluokkaan. Lento ilmakehän läpi kuitenkin kulutti meteoroidin massasta suurimman osan pois.
Tänään keskiyön jälkeen havaitusta tulipallosta on tähän asti tullut noin 150 havaintoa Ursaan. On luultavaa, että tuhannet ihmiset Suomessa ovat nähneet tulipallon ilmakehään osumisen. Ilmiön korkeudesta ja kirkkaudesta johtuen se on ollut nähtävissä myös Venäjän Karjalasta, Virosta ja Ruotsin rannikolta käsin.
Tulipallona Savonlinnan ja Juvan väliltä Pyhäjoen ylle
Tulipallo lensi keskisen Suomen yllä eteläkaakosta pohjoisluoteeseen. Kappale astui ilmakehään noin 90 kilometrin korkeudella Savonlinnan ja Juvan välillä, Sulkavasta pohjoiseen. Tulipallovaihe päättyi hajoamiseen kutakuinkin Pyhäjärven keskustan yllä noin 34 kilometrin korkeudessa. Valoisan tulipallovaiheen päätyttyä pienet sirpaleet jatkoivat vielä pitkään niin kutsuttua pimeälentoa. ”Ne päätyivät tämän hetkisen mallinnoksen mukaan karkeasti ottaen Haapaveden ja Vihannin väliselle linjalle, oletettavasti lähemmäksi Vihantia”, totesi Ursan tulipallotyöryhmän matemaatikko Esko Lyytinen.
”Meteoriitin sirpaleiden mahdollinen massahaarukka ulottuu vain muutaman kymmenen gramman kokoisista muruista jonnekin puolikiloisiin kappaleisiin. Ei ole poissuljettua, että joukossa olisi yli puolikiloinenkin”, Lyytinen tulkitsi tähän astisia tuloksia. Voi olla, että maanpinnalle päätyneet kappaleet ovat niin pieniä ja etsintäalue niin suuri, ettei niitä koskaan tulla tavoittamaan. Meteoriittien etsintä Suomen maasto-olosuhteissa on äärimmäisen vaikeaa. Jotain kertonee sekin, että maastamme ei ole löydetty uutta meteoriittia yli 30 vuoteen.
Kivenmurikoita sadalla neliökilometrillä
Viime yönä pudonneen kohteen mahdollinen putoamisalue toistaiseksi aivan liian iso etsintöjen kannalta – noin 100 neliökilometrin luokkaa. Jotain toivoa antaa kuitenkin se, että mallinnos tulee lähipäivinä edelleen tarkentumaan sekä maahanosumapaikan että maahantulomassan suhteen.
Päivitimme 15. huhtikuuta tätä uutista sitä mukaa, kun valokuvia ja havaintoja päästiin käsittelemään ja tulipallon lentoradan mallinnos edistyi tulipallotyöryhmässä.
Katso hieno VIDEO TÄNÄÄN KELLO 00.13 NÄHDYSTÄ TULIPALLOSTA (Siirretty YouTube-palveluun suuren verkkoliikenteen takia), © Jarmo Moilanen / Ursan tulipallotyöryhmä.
Havainnon ilmiöstä voit raportoida tulipallolomakkeella.
Pysyvä linkki tulipallovideoon: www.avaruus.fi/tulipallovideo.html