Tähdet ja avaruus -lehden nettisivut uudistuivat
Tähdet ja avaruus -lehden verkkosivut ovat uudistuneet. Uudistuksen myötä RSS-syötteiden osoitteet muuttuivat. Uudet RSS-syötteiden osoitteet löytyvät tämän linkin takaa.
Ensi viikolla näkyy paljon tähdenlentoja
Maapalloon osuu ensi viikon puolivälissä runsaasti tähdenlentoja. Tämä johtuu siitä, että perseidien meteoriparven tiheämpi ydin käy tänä vuonna tavallista lähempänä maapallon rataa.
Tutkijat Jeremie Vaubaillon, Mikiya Sato, Esko Lyytinen ja Mikhail Maslov arvioivat tähdenlentojen määrän kasvavan maksimin aikana jopa kaksinkertaiseksi normaalista.
Maksimi eli paras aika perseidien havaitsemiseen on koko aidon pimeän aika keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Silloin saattaa hyvissä olosuhteissa nähdä jopa 150 tähdenlentoa tunnissa tai enemmän. Toisaalta puolikuu haittaa etenkin himmeimpien perseidien näkymistä valaisemalla ilmakehää.
Perseidien esiintyminen on jokavuotinen tapahtuma. Itse maksimin eli elokuun 12. ja 13. päivän välisen yön ohella taivaalla vilahtelee yksittäisiä perseidi-tähdenlentoja myös muina tulevan viikon öinä.
Lisätietoa ensi viikon perseideistä löytyy maanantaina ilmestyvästä Tähdet ja avaruus -lehdestä 5/09.
Vastaa
Opportunity löysi ison rautameteoriitin
Marsin pinnalla kulkeva Opportunity-luotain löysi viime viikolla erikoisen kiven. Analyysi kiven koostumuksesta on varmistanut, että kyseessä on tähän mennessä suurin punaiselta planeetalta löytynyt rautameteoriitti.
Rantapallon kokoinen kohde sijaitsee alueella, josta on löydetty myös useita muita meteoriiteilta näyttäviä nyrkin kokoisia kappaleita. Nämä kaikki ovat saattaneet kuulua samaan kappaleeseen, jonka törmäys synnytti läheisen 800 metriä leveän Victoria-kraatterin.
Nyt Opportunity-luotain tekee lisää tutkimuksia kohteen koostumuksesta. Koska meteoriitti sisältää rautaa, ruostehavainnot voisivat valottaa punaisen planeetan vetistä historiaa. Meteoriitti saattaa paljastaa myös joitain tietoja muinaisesta kaasukehästä, joka Marsilla oli törmäyksen aikaan.
Aiheesta lisää JPL:n sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Komeettojen sisuksissa lainehti meri
Uuden tutkimuksen mukaan useiden komeettojen sisuksissa on aikoinaan ollut meri. Nestemäinen vesi yhdessä komeetoista löytyvien orgaanisten aineiden kanssa olisi ollut hyvä elinympäristö esimerkiksi muinaisille bakteereille.
Tutkija Chandra Wickramasinghe Cardiffin yliopistosta selvitti komeettojen lämpötilahistorian. Komeetat syntyvät jäisinä kappaleina, mutta radioaktiivisten aineiden muodostaman lämmön avulla vesi voisi pysyä nesteenä komeettojen sisuksissa jopa miljoonien vuosien ajan.
”Nämä laskelmat, jotka ovat laajemmat kuin mitkään aiemmin tehdyt, jättävät vain vähän epäilyksiä siitä, etteikö suuri osa aurinkokuntamme 100 miljardista komeetasta pitänyt menneisyydessä sisällään nestemäistä vettä”, Wickramasinghe väittää.
Wickramasinghe on tunnettu panspermian kannattaja. Tämän teorian mukaan elämä voi levitä tähdeltä toiselle esimerkiksi juuri komeettojen sisällä. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 6/2009)
Aiheesta lisää EurekAlert-sivustolla (englanniksi)
Vastaa
Maailman kuuluisin työkalulaukku putoaa tänään Maahan
Kansainväliseltä avaruusasemalta karkuun päässyt työkalulaukku putoaa tänään maapallolle. Ennusteen mukaan laukku lentää tulipallona Tyynen valtameren yllä noin kello 16.16 Suomen aikaa.
Työkalulaukku karkasi aseman ulkopuolella avaruuskävelyllä olleelta Heidemarie Stefanyshyn-Piperiltä viime vuoden marraskuussa. Reilun kahdeksan kuukauden aikana laukku on kiertänyt maapallon jopa 4 000 kertaa.
Noin 14 kiloa painavan ja 51 senttiä pitkän laukun on arvioitu maksaneen sisältöineen 100 000 dollaria (70 000 euroa). Pienestä koosta huolimatta useat tähtiharrastajat ovat onnistuneet valokuvaamaan valopisteenä taivaalla näkyneen työkalulaukun. Laukun uskotaan palavan lähes kokonaan Maan ilmakehässä.
Katso video työkalulaukun karkaamisesta (englanniksi)
Aiheesta lisää Spaceweather.com-uutissivustolla (englanniksi)
Vastaa
Komeettojen aiheuttamat joukkotuhot ovat erittäin harvinaisia
Tutkijat ovat mallintaneet aurinkokunnan sisäosiin saapuvien komeettojen reittejä. Tutkimuksen perusteella jo yksikin komeettojen aiheuttama suuri sukupuutto maapallolla on erittäin epätodennäköinen tapahtuma.
Dinosaurusten katoamisen joukkotuho on johtavan teorian mukaan liitetty Meksikonlahdella 65 miljoonaa vuotta sitten maapalloon osuneeseen asteroidiin. Asteroidiosumat ovat siis aiheuttaneet vähintään yhden sukupuuton.
Sen sijaan aurinkokuntamme ulkolaidalta tulevien komeettojen merkitys massatuhojen synnyttäjänä on pysynyt epäselvänä.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan komeettatörmäykset maapalloon ovat äärimmäisen harvinaisia tapahtumia. On mahdollista, että noin 40 miljoonaa vuotta sitten 2-3 komeetan törmäys on aiheuttanut suhteellisen pienen sukupuuton maapallolla. Mikäli näin on tosiaan käynyt, se olisi tämän tutkimuksen mukaan massiivisin fossiiliaineistossa näkyvä komeettojen aiheuttama tuho. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 6/2009)
Aiheesta lisää Washingtonin yliopiston sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Venuksessa havaittiin erikoinen kirkas täplä
Venuksesta on löytynyt arvoituksellinen kirkas pilkku. Mahdollisia selityksiä havainnolle ovat ainakin vulkaaninen aktiivisuus tai vain pyörre planeetan kaasukehässä.
Löydön teki amerikkalainen tähtiharrastaja Frank Melillo heinäkuun 19. päivänä. Samana päivänä australialainen tähtiharrastaja Anthony Wesley löysi Jupiterista oudon mustan täplän. Jupiterin täplä varmistui pian asteroidin tai komeetan törmäyksen synnyttämäksi.
Venus Express -luotaimen havainnot ovat paljastaneet, että naapuriplaneettamme kirkas pilkku oli olemassa jo ainakin neljä päivää ennen Melillon löytöä, toisin kuin Jupiterin törmäysarpi, joka tavoitettiin tuoreeltaan. Näillä kahden eri planeetan piirteillä ei todennäköisesti ole mitään keskinäistä yhteyttä. Venuksesta on ennenkin löytynyt erilaisia kirkastumia, mutta niiden syntytapa on jäänyt selvittämättä.
Aiheesta lisää New Scientist -lehden sivulla (englanniksi)
Vastaa
Betelgeusen viereltä löytyi valtava kaasupilvi
Betelgeuse-tähdestä erkaantunut kaasu on muodostanut lähes oman aurinkokuntamme pituisen pilven. Asia paljastui kun tutkijat kartoittivat jättiläistähden lähiympäristön ennätysmäisen tarkasti.
1 000 kertaa Aurinkoa suurempi Betelgeuse on yksi kookkaimmista tunnetuista tähdistä. Samalla se on myös yksi kirkkaimmista tähdistä säteillen enemmän kuin 100 000 Aurinkoa.
Nyt löydetty kaasusuihku ulottuu vähintään kuuden Betelgeusen halkaisijan päähän tähdestä. Etäisyys vastaa Auringon ja uloimman planeetan Neptunuksen välimatkaa.
Viereisessä taiteilijan kuvassa tähdestä erkaantuva kaasupilvi on merkitty sinisellä. Kuvan reunassa on vertailun vuoksi samassa mittakaavassa kaavio omasta aurinkokunnastamme.
Löytö auttaa ymmärtämään superjättiläistähden elämän loppuvaiheita. Mittaukset tehtiin Euroopan eteläisen observatorion VLT-teleskoopilla.
Katso suurempi kuva.
Aiheesta lisää ESOn sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Jupiterin törmäysarpi näyttää hajoavan kahtia
Asteroidin tai komeetan palasen synnyttämä tuore törmäysjälki Jupiterin kaasukehässä saattaa jakaantua kahtia. Musta piste on hiljalleen venynyt ja kehittänyt kaksi ydintä. Myös törmäysarven koko on selvästi kasvanut.
Erikoinen muodostelma löydettiin vain vajaat kaksi viikkoa sitten. Tämän jälkeen niin ammattiastronomit kuin tähtiharrastajatkin ovat kuvanneet törmäysjälkeä aktiivisesti.
Hubble-avaruusteleskoopin kuvat paljastivat jo aiemmin, että korkealla puhaltavat Jupiterin tuulet ovat muokanneet jäljen muotoa. Kaasukehän rauhattomuuden takia ei olekaan yllätys, että musta läikkä saattaa jakaantua kahteen tai useampaan osaan.
Jupiterin törmäyksestä sekä kaasuplaneettojen havainnoinnista lisää tulevassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 5/2009
Tuoreita kuvia Jupiterista Mike Hoodin kotisivuilla
Aiheesta lisää Spaceweather.com-uutissivustolla (englanniksi)
Vastaa
Endeavour jätti jäähyväiset avaruusasemalle
Endeavour-avaruussukkula irrottautui eilen illalla Kansainvälisestä avaruusasemasta. Sukkulan on tarkoitus laskeutua perjantaina Floridassa sijaitsevaan Kennedyn avaruuskeskukseen.
Sukkulalennon aikana suoritettiin viisi onnistunutta avaruuskävelyä, asennettiin uusia pattereita sekä saatiin loppuun japanilaisen Kibo-laboratorion rakentaminen. Seuraavan kahden päivän aikana sukkulan miehistö varmistaa Endeavourin lämpökilven kunnon ja testaa laskeutumisjärjestelmät.
Sukkulan mukana Maahan palaa 133 päivää avaruusasemalla viettänyt japanilainen Koichi Wakata. Tämän tilalle osaksi aseman kuusihenkistä miehistöä jäi amerikkalainen astronautti Timothy Kopra. Seuraavaksi asemaan kiinnittyy venäläinen Progress-huoltoalus.
Aiheesta lisää Nasan sivuilla (englanniksi)