Nasa kuvasi Apollo-lentojen laskeutumispaikkoja
Nasan Lunar Reconnaissance Orbiter (LRO) kuvasi useiden Apollo-lentojen jälkiä Kuussa ensimmäisen kuulaskeutumisen kunniaksi. Huomenna tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun ihminen laskeutui ensimmäistä kertaa Kuuhun.
”Nämä kuvat eivät ainoastaan paljasta Apollo-lentojen upeita saavutuksia, vaan ne näyttävät myös miten Kuun tutkiminen etenee”, kehuu LRO:n päätutkija Richard Vondrak Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta. ”Ne demonstroivat miten LRO:ta käytetään Kuun parhaiden kohteiden löytämiseen tulevaisuuden lennoille.”
Kesäkuussa laukaistun luotaimen LROC-kamera on tarkin Kuun kiertoradalla koskaan ollut havaintolaite. Nyt otettujen kuvien aikaan Aurinko oli matalalla ja varjot korostuivat. Myöhemmin otettaviin kuviin Nasa lupaa paremman erotuskyvyn, kun valaistus on parempi. LRO:n erotuskyky Kuun pinnalla on parhaimmillaan puolen metrin luokkaa.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Celestia-ohjelma on entistä laajempi
Avaruuden mittasuhteita ja kolmiulotteisuutta simuloiva Celestia-ohjelma on edennyt uuteen versioon. Uudistuksessa ohjelmaan on lisätty tuoreita planeettaluotainten löytöjä tarkasteltaviksi.
Päivitys 1.6.0 sisältää esimerkiksi Cassini-luotaimen pidennetyn tutkimuslennon radan, Itokawa-asteroidin kolmiulotteisen mallin sekä uusittuja tekstuureja Saturnuksen kuihin ja Merkuriukseen. Myös kaukaisten kääpiöplaneettojen Eriksen, Haumean ja Makemaken radat on helppo visualisoida Celestian avulla.
Ilmaiseksi saatavilla olevasta tähtitiedeohjelmasta löytyy versiot Windowsille, Mac OS X:lle sekä Linuxille. Ohjelman OpenGL-grafiikkaa vaatii 3D-näytönohjaimen, jotta se pyörisi sujuvasti.
Perusversion lisäksi Celestiaan on saatavilla valtava määrä lisäosia, joiden avulla ohjelmaa pystyy laajentamaan. Lisäysten avulla pääsee tutustumaan taivaankappaleiden tarkempien ja vaihtoehtoisten pintakarttojen lisäksi myös avaruuslentojen historiaan ja science fictioniin.
Celestia-ilmaisohjelman sivut (englanniksi)
Celestian lisäosia (englanniksi)
Vastaa
Ukkonen viivästytti Endeavourin laukaisua
[Päivitetty 14.7. kello 4.20] Huono sää viivästytti Endeavourin laukaisua jo kolmatta yötä peräkkäin. Seuraava yritys on keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello 1.03 Suomen aikaa.”Emme nähneet minkään vaikuttavan sukkulan järjestelmiin”, raportoi laukaisua valmistelevan ryhmän johtaja Mike Moses ukkossään vaaroista ensimmäisen laukaisuyrityksen jälkeen. ”Meillä täytyy olla 100 prosentin varmuus että kaikki asiat toimivat.”
Floridan sää on usein yllätyksellinen ja kesäiset sademyrskyt ovat tavallisia. Vaikka sukkula pystyttäisiinkin laukaisemaan, vaativat turvamääräykset sään olevan tarpeeksi hyvä lähialueella. Mikäli laukaisu keskeytettäisiin ensimmäisten minuuttien jälkeen, sukkulan pitäisi pystyä sään puolesta laskeutumaan takaisin Floridaan.
Laukaisuyritystä voi seurata suorana weblähetyksenä Nasa TV:n kautta.
Avaruusasemalle suuntautuva lento tähtää japanilaisen Kibo-laboratoriomoduulin rakennustöiden viimeistelyyn.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Nasa TV verkkovideo
Vastaa
Nasa testasi Orion-aluksen pelastusjärjestelmää
Nasan kehitteillä olevan Orion-aluksen pelastusjärjestelmää on testattu onnistuneesti. Nyt testattu Max Launch Abort System (MLAS) on aluksen vaihtoehtoinen pelastusjärjestelmä, jota Nasa kehittää tavallisemman järjestelmän ohella.
Ensisijainen tapa miehistön viemiseen turvaan kantoraketin aiheuttaessa ongelmia olisi käyttää aluksen päällä olevaa hätärakettia, joka nostaa laskeutumiskapselin turvaan. Vaihtoehtoisesti toteutettava MLAS sen sijaan käyttäisi kiinteitä rakettimoottoreita miehistöaluksen alla ja nostaisi niillä astronautit turvaan.
Avaruussukkulan ensimmäisillä lennoilla oli kahden astronautin koemiehistölle heittoistuimet, mutta niistä luovuttiin kun alusta pidettiin niin turvallisena. Sukkulan rakenteisiin olisi myös ollut hankalampi toteuttaa täysimittaista pelastusjärjestelmää kuin kapselipohjaiseen Orioniin.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Linnunradan gammasäteiden arvoitus ratkesi
Tutkijat ovat onnistuneet selittämään Linnunradasta peräisin olevien gammasäteiden ongelman. Aiemmin Integral-observatorion havaitsemien gammasäteiden jakaumaa pidettiin todisteena pimeän aineen esiintymiselle galaksissamme.
Uusi selitys havainnoille onnistuu positronien eli elektronien antihiukkasten avulla.
”Suurta mysteeriä ei ole”, toteaa Richard Lingenfelter Kalifornian yliopiston San Diegon Astrofysiikan keskuksesta. ”Havaittu gammasäteiden jakauma sopii hyvin normaaliin kuvaan.”
Selityksen antavat positronit syntyvät supernovien yhteydessä ja liikkuvat lähes valonnopeudella. Ne saattavat edetä tuhansia valovuosia ennen kuin törmäävät elektroneihin annihiloituvat luoden gammasäteitä.
Integral laukaistiin avaruuteen vuonna 2002. Se kiertää Maata radalla, joka vie sen kauimmillaan lähes puoliväliin Kuun etäisyydestä.
Lue lisää Kalifornian yliopiston sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Kasvit hillitsevät jääkausia
Uuden tutkimuksen mukaan kasvillisuuden vaikutus on saattanut suojella Maata jäätymästä kauttaaltaan jääkausien aikana. Naturessa julkaistujen tulosten mukaan kasvit stabiloivat hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja siten kasvihuoneilmiön tehoa.
”Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on pysynyt huomattavan stabiilina viimeisen 20 tai 25 miljoonan vuoden ajan huolimatta ympäristöolojen muuttumisesta”, kertoo Ken Caldeira Carnegie-instituutin globaalin ekologian osastolta. ”Pidämme kasveja pääasiallisena puskurina, joka on pitänyt hiilidioksidin määrän niin tasaisena sinä aikana.”
Caldeiran mukaan kasveista ei ole ilmastonmuutoksen pysäyttäjiksi, sillä ihmiskunta tuottaa nykyisin hiilidioksidipäästöjä noin 100 kertaa nopeammin luonnollisiin prosesseihin nähden.
Lue lisää Nasan Astrobiology Magazinen sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Endeavour laukaistaan 12. heinäkuuta
Nasa valmistelee Endeavour-sukkulan seuraavaa laukaisuyritystä viikonlopulle. Moottorien on määrä startata sunnuntaina aamuyöllä kello 2.39 Suomen aikaa.
”Voin kertoa, että miehistömme ja koko lennon toimintaryhmä on halukas ja valmis pääsemään työhön”, sanoi lennon komentaja Mark Polansky saavuttuaan muun miehistön kanssa tiistaina Floridaan laukaisuvalmisteluja varten. ”Toivottavasti ensi kerralla puhun teille jo kiertoradalta.”
Avaruusasemalle suuntautuvan 16-päiväisen lennon aikana tehdään viisi avaruuskävelyä, joilla päätetään japanilaisen Kibo-labratoriomoduulin rakennustyöt. Lentoa on lykätty jo moneen kertaan, viimeksi 17.6. teknisten ongelmien vuoksi. Nasan kiusana ovat olleet polttoainejärjestelmän venttiileissä havaitut vuodot.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Tulivuoripilvi havaittiin Suomesta
[Päivitetty 10.45] Kuriilien saarilla sijaitsevan Sarychevin tulivuoren purkauksen nostattamat tuhkapilvet on havaittu Suomesta käsin. Tampereen Ursan sääkameran 3. heinäkuuta ottamissa kuvissa näkyy stratosfäärissä hitaasti liikkuva vulkaaninen pilvi.”Ensimmäisenä pilven havaitsi Suomessa tiettävästi Jarkko Korhonen”, kertoo Kari A. Kuure Tampereen Ursasta. ”Sen jälkeen Kari Nyman huomasi oudon pilven myös yhdistyksemme sääkameran kuvassa. Tarkistamme kuvat yleensä päivittäin hohtavien yöpilvien, halojen ja muiden epätavallisten ilmiöiden varalta.”
Kuure tunnisti ilmiön Spaceweather.comin sivustolta saamansa vinkin ansiosta. Hän koosti pilven liikkeistä myös videon.
”Ilmiön varmistaminen olikin yllättävän helppo juttu, sillä onneksi Auringon editse kulki jokunen pilven riekale”, Kuure jatkaa. ”Horisontissa olevien pilvien peittäessä Auringon, kamerassa syntyneiden heijastusten kirkkaus muuttui. Stratosfääripilvi pysyi kuitenkin yhtä kirkkaana kuin aikaisemmin.”
Lähes 1500 metriä korkea Sarychev Peak tulivuori purkautui räjähdysmäisesti kesäkuun 12. päivä. Paljon normaaleja pilviä korkeammalle nousseet tuhka-aerosolit sekä rikkidioksidi ovat levinneet viime viikkojen kuluessa koko pohjoiselle pallonpuoliskolle tuulien mukana.
Spaceweather.comin sivuille on kerätty gallerioita eri puolilla maailmaa otetuista valokuvista pilvistä ja värikkäistä purppurasävyisistä aamu- ja iltaruskoista.
Tampereen Ursan kuva-animaatio stratosfääripilvestä
http://www.spaceweather.com/archive.php?view=1&day=03&month=07&year=2009”>Kartta-animaatioita ja kuvia pilvien liikkeistä Spaceweather.comin sivuilta (englanniksi)
Aiempi uutinen Sarychevin purkauksesta ISS:ltä havaittuna
Vastaa
Planck jäähdyttää itsensä toimintakuntoon
Euroopan avaruusjärjestön Planck-avaruusobservatorio on saapumassa lopulliselle radalleen. Havaintotoiminnan aloittamista valmistellaan jäähdyttämällä mittalaitteet havaintolämpötilaan. Havaintopaikkana toimii Lagrangen 2. pisteen ympäristö noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta.
Avaruusaluksen passiivinen jäähdytys pudottaa sen lämpötilan noin -230 celsiusasteeseen. Jotta lämpökohina ei häiritsisi havaintoja, jäähdytetään havaintolaitteiden lämpötila -273,05 celsiusasteeseen eli vain 0,1 asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä.
Planckin on määrä mitata kosmisen täustasäteilyn vaihteluita tarkkuudella, joka vastaisi Kuun pinnalla istuvan jäniksen ruumiinlämmön havaitsemista Maanpinnalta. Vaihtelut auttavat tutkijoita ymmärtämään nuoren maailmankaikkeuden rakennetta. Tulevina viikkoina laitteistoa kalibroidaan ja varsinainen tiedetoiminta aloitetaan elokuun puolivälissä.
Planck-avaruusobservatorio laukaistiin matkaan 14. toukokuuta yhdessä Herschel-avaruusobservatorion kanssa Ariane 5 -kantoraketilla.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Phoenix-laskeutujan tulokset valmistuvat
Useita viime vuonna Marsiin laskeutuneen Phoenix-luotaimen tutkimuksia on julkaistu kuluneella Science-lehdessä. Huolellisesti tehty analyysi auttaa tutkijoita rakentamaan yhä tarkempaa kuvaa Marsin menneisyydestä.
”Emme ainoastaan löytäneet vesijäätä, kuten odotimme”, raportoi Phoenixin päätutkija Peter Smith Arizonan yliopistosta, ”Maaperän kemia ja mineraalit antavat meille uskoa, että alueella oli kosteampi ja lämpimämpi ilmasto lähimenneisyydessä eli vain muutaman miljoonan vuoden kuluessa ja tämä voisi toistua myös tulevaisuudessa.”
Löydetyn hienojakoisen jään todennäköisin lähde on tutkijoiden mukaan vesihöyry, joka kerääntyi vähitellen planeetan pinnan alle. Perkloraatti-yhdisteen löytyminen oli suuri yllätys ja samoin vesijäästä koostuvista pilvistä lankeavan lumisateen havaitseminen.
Phoenix laskeutui Marsiin viime vuoden toukokuussa ja lopetti toimintansa lokakuussa. Sen keräämä data saattaa tuottaa uusia tutkimustuloksia vielä pitkään.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Lue lisää Arizonan yliopiston sivuilta (englanniksi)