Varhaiset galaksit olivat yllättävän tiheitä
Uuden tutkimuksen mukaan varhaisessa maailmankaikkeudessa oli pieniä, mutta erittäin tiiviitä galakseja. Hubble- ja Gemini-teleskoopit onnistuivat havainnoimaan tähtien liikettä yhdessä tällaisessa noin 11 miljardin valovuoden etäisyydellä olevassa galaksissa.
Yllättäen tähdet kiersivät galaksin keskustan ympäri peräti kaksinkertaisella nopeudella Linnunrataan verrattuna. Koska galaksin painovoima jaksaa pitää nopeasti kiitävistä tähdistä kiinni, minigalaksin täytyy olla kokoonsa nähden erittäin massiivinen.
Nyt tutkijoiden haasteena on selvittää, miten nuoreen maailmankaikkeuteen oli syntynyt tällaisia tiiviitä galakseja ja miksei niitä enää ole olemassa.
”Saatamme nähdä sen, mistä lopulta muodostuu hyvin suuren galaksin keskusalue”, arvelee Marijin Franx Leidenin yliopistosta. ”Nykyisten suurten galaksien keskustat saattoivat syntyä ensin, luultavasti yhdessä jättiläismäisten mustien aukkojen kanssa.”
Aiheesta lisää PhysOrg.com-uutissivustolta (englanniksi)
Enceladuksen sisällä saattaa olla jäätävä meri
Saturnuksen jäisen kuun Enceladuksen mahdollisesta valtamerestä on saatu uusia viitteitä. Cassini-luotain havaitsi kuusta purkautuvan ammoniakkia. Tämä tarkoittaa suurella todennäköisyydellä sitä, että Enceladuksella on ainakin jonkin verran myös nestemäistä vettä.
”Kun Cassini lensi Enceladuksesta purkautuvan höyrypilven läpi, spektrometrimme havaitsi monia kemikaaleja, mukaanlukien orgaanisia aineita,” kertoo tutkija Hunter Waite. ”Yksi varmasti identifioiduista kemikaaleista oli ammoniakki.”
Enceladuksen lämpötila on pitkälti pakkasen puolella, mutta silti sen jääkuoren alla saattaa velloa valtameri. Veteen liuennut ammoniakki toimii jäätymisenestoaineena, minkä takia Enceladuksen meri voisi säilyä nestemäisenä jopa lähes -100 asteeseen saakka.
Cassini havaitsi jo vuonna 2005, että Enceladus syöksee avaruuteen vesihöyryä. Jäi kuitenkin epäselväksi, oliko sen lähde kuun sisällä oleva nestemäinen vesi vai jokin muu. Seuraavien ohilentojen syksyllä 2009 ja keväällä 2010 toivotaan tuovan lisää tietoa Enceladuksen koostumuksesta.
Aiheesta lisää Science Daily -sivustolta (englanniksi)
Vastaa
Ionimoottori veisi Marsiin 40 päivässä
Tutkijat testaavat uutta moottoritekniikkaa, joka toimiessaan voisi lyhentää matka-ajan Marsiin vain 40 päivään. Lyhytkestoisella matkalla miehistön altistus avaruuden haitalliselle säteilylle jäisi pieneksi ja astronauttien lähettäminen punaiselle planeetalle olisi paljon helpompaa.
Nykyisillä kemiallisilla rakettimoottoreilla matka Marsiin kestää noin kuusi kuukautta. Uuden huiman matkanopeuden salaisuus ovat ionimoottorit kuten kehitteillä oleva VASIMR. ”Se lienee kaikkien aikojen suurin suprajohtava plasmalähde,” kertoo Jared Squire moottorin rakentaneesta Ad Astra -yrityksestä.
Ionimoottoreita on jo käytetty muutamissa aurinkokuntaluotaimissa, mutta VASIMR olisi jopa sata kertaa entisiä tehokkaampi. Se käyttää uudentyyppistä, radiotaajuuksilla toimivaa generaattoria kiihdyttämään varattuja hiukkasia. Moottoria on tarkoitus päästä testaamaan avaruudessa ensimmäistä kertaa vuonna 2012 tai 2013.
Aiheesta lisää New Scientist -lehden sivulla (englanniksi)
Vastaa
Astronautit suorittivat neljännen avaruuskävelynsä
Endeavour-sukkulan astronautit suorittivat viime yönä jo neljännen avaruuskävelynsä Kansainvälisellä avaruusasemalla. Yli seitsemän tuntia kestäneen kävelyn aikana vaihdettiin neljä 170 kiloa painavaa paristoa.
Edellisellä eli kolmannella avaruuskävelyllä koettiin todellisia hankaluuksia, kun hiilidioksiditaso astronautti Chris Cassidyn avaruuspuvun sisällä kasvoi liian korkeaksi. Tuolloin kävely jouduttiin keskeyttämään puoli tuntia etuajassa.
Aiemmin tällä viikolla astronautti David Wolf opasti myös, miten avaruuskypärä päässä aivastetaan oikeaoppisesti. ”Tähtää mahdollisimman alas. Muuten aivastus sotkee näkymän, eikä lasia pysty puhdistamaan.” Wolf joutui kyseisen ongelman eteen sukkulalennon toisella avaruuskävelyllä.
Viimeinen eli viides STS-127-lennon avaruuskävely on tarkoitus suorittaa maanantaina. Suunnitelmien mukaan Endeavour palaa 16-päiväiseltä lennoltaan Maahan 31. heinäkuuta.
Lisää avaruusaseman tapahtumista Nasan sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Kuoleva jättiläistähti saattoi mahdollistaa Maan elämän
Uuden tutkimuksen mukaan nuoren Auringon lähellä sijainnut jättiläistähti on vaikuttanut ratkaisevasti Maan ja muiden planeettojen koostumukseen. Kuusi kertaa Auringon massainen tähti olisi varhaisista meteoriiteista havaittujen radioaktiivisten aineiden lähde.
”Miljoonan vuoden kuluessa aurinkokunnan muodostumisesta radioaktiiviset aineet hajosivat. Tämä lämmitti kiviä, joiden sisälle ne olivat jääneet loukkuun,” selittää tutkija Maria Lugaro Monashin yliopistosta Australiasta. Radioaktiivisilla aineilla on yhteys Maan elämän muodostumiseen, sillä maapallon veden uskotaan olevan pääosin peräisin näistä aurinkokunnan ensimmäisistä suurista kivikappaleista.
Seuraavaksi Lugaro työtovereineen aikoo tutkia, kuinka yleistä on, että syntyvän aurinkokunnan lähellä sattuu sijaitsemaan kuoleva jättiläistähti. ”Tätä kautta saamme lopulta tietoa siitä, millä todennäköisyydellä muiden aurinkokuntien maankaltaisilla planeetoilla on vettä”, hän summaa.
Aiheesta lisää Monashin yliopiston sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Opiskelijat kehittivät säteilysuojuksen Kuuhun
Ryhmä yhdysvaltalaisopiskelijoita on kehittänyt Kuun olosuhteisiin soveltuvan kangaspeitteen, joka sekä suojaa avaruuden vahingolliselta säteilyltä että tuottaa energiaa. Keksintö voitti Nasan opiskelijoille järjestämän kilpailun uusien teknologioiden kehittämisestä avaruusmatkailuun.
Peite on valmistettu kevyestä polymeerimateriaalista. Siinä on useita kerroksia, jotka suojaavat kosmisten säteiden ja Auringon purkausten aiheuttamalta säteilyltä. Uloimpaan kerrokseen on myös upotettu sähköä tuottavia aurinkopaneeleja.
Kuussa käyneitä ihmisiä ei tähän mennessä ole juuri suojattu säteilyltä, mutta he altistuivat sille vain vähän aikaa. Nyt Nasa suunnittelee lähettävänsä astronautteja Kuuhun 2020-luvulla jopa useiksi kuukausiksi kerrallaan. Tällöin suojaus on välttämätön syöpä- ja muiden sairausriskien ehkäisemiseksi. Entistä parempien ja kevyempien suojamateriaalien kehittäminen onkin yksi tärkeimmistä teknologisista haasteista, jotka täytyy ratkaista ennen paluuta Kuuhun.
Lue lisää Universe Today -sivustolta (englanniksi)
Vastaa
Elämän syntyä mallinnettiin laboratoriossa
Uusi läpimurto valottaa, miten elämä on voinut ottaa ensi askeleensa Maassa. Tutkijat saivat syntymään RNA:n pätkiä elottomista lähtöaineista. Kopioitumiskykyiset RNA-molekyylit saattoivat olla Maan ensimmäisiä eläviksi luokiteltavia rakenteita.
Kokeessa yritettiin mallintaa alku-Maan olosuhteita laboratoriossa. Veteen liuotettuja lähtöaineita lämmitettiin, höyrystettiin ja niitä altistettiin ultraviolettivalolle.
Vuosikymmenten ajan yritykset syntetisoida RNA:ta sen osista – riboosisokerista, fosfaattiryhmästä ja emäksestä – olivat epäonnistuneet surkeasti. ”Aloitimme samoilla lähtöaineilla kuin muutkin, mutta etenimme eri reittiä”, sanoo tutkimusryhmän johtaja John Sutherland Manchesterin yliopistosta.
Tulosten mukaan ensin rakentuukin riboosisokerin ja fosfaattiryhmän välinen silta, ja vasta sitten osat kasvavat täyteen mittaansa. Löytö tukee teoriaa, jonka mukaan Maan ensimmäiset elämänmuodot perustuivat RNA-molekyyleihin.
Aiheesta lisää Nature-lehden sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Spirit-kulkija juuttui Marsin hiekkaan
Marskulkija Spirit on juuttunut paikoilleen mahdollisesti jopa viikkokausiksi. Mönkijän pyörät ovat uponneet puoliksi hiekkaan, joka ”on pehmeää kuin jauho”, kertoo John Callas Nasasta.
Vaikeudet alkoivat toukokuun alussa. Ensin Spirit koetti poistua hiekasta peruuttamalla samaa tietä takaisin, mutta kulkija pystyi etenemään vain muutamia senttimetrejä usean vuorokauden aikana.
Nyt liikkumisyritykset on väliaikaisesti lopetettu. Maassa tutkitaan erilaisten kokeiden avulla, mikä olisi paras tapa saada mönkijä pois pinteestä. Pahin vaihtoehto on, että Spirit on juuttunut alapinnastaan kiinni marsperän kiviin. Tällöin kulkijan irrottaminen saattaa olla erittäin hankalaa.
Hyviäkin uutisia on. Kovia kokeneen Spiritin aurinkopaneelien energiantuotanto kasvoi yli 25 prosenttia, kun marstuuli poisti hiekkaa paneelien päältä.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Suurten galaksien syntymalli meni uusiksi
Uunituoreet havainnot osoittavat, että varhaisen universumin galaksit kasvoivat suuriksi paljon luultua nopeammin. Galaksit kehittyivät nopeasti ilmeisesti hörppimällä ympäristönsä kaasua. Aikaisemmin on uskottu, että kasvu tapahtuu hitaasti yhdistymällä pienemmistä alkugalakseista.
Chris Collins Liverpoolin John Moores -yliopistosta teki kollegoineen uudet havainnot noin viiden miljardin vuoden ikäistä maailmankaikkeutta kansoittaneista galakseista. Isoimmat niistä olivat ehtineet kasvaa massaltaan lähes samankokoisiksi kuin nykyiset suuret galaksit. Aiempien mallien mukaan massaa pitäisi tuossa vaiheessa olla vain viidennes nykygalakseista.
Avishai Dekel Heprealaisesta yliopistosta Israelista on ehdottanut uutta mekanismia, jolla galaksit pystyivät turpoamaan näin nopeasti heti syntymänsä jälkeen. Dekelin ehdotuksessa pimeän aineen muodostelmat mahdollistavat sen, että kylmästä vetykaasusta koostuvat materiavirrat pääsevät tunkeutumaan alkugalaksien kuuman kaasukuoren läpi. Mallia tukevat myös viime vuosien havainnot kaukaisista, hehkuvista vetypilvistä. Niiden alkuperä on toistaiseksi ollut mysteeri.
Tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä 2.4.2009.
Vastaa
Sata tuntia tähtitiedettä alkaa
Tänään torstaina käynnistyy Sata tuntia tähtitiedettä -suurtapahtuma. 2.-5.4. järjestettävä tähtitiedemaraton on kansainvälisen tähtitieteen vuoden 2009 huipennus.
Sadan tunnin aikana järjestetään yli 1500 tapahtumaa yli 130 maassa. Tilaisuuksiin odotetaan osallistuvan päälle miljoona ihmistä, joten tiedossa on kaikkien aikojen suurin tiedettä popularisoiva tapahtuma.
Suomessa Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, paikalliset tähtiyhdistykset ja muut tähtitiedettä lähellä olevat tahot järjestävät tapahtumia yli 15 paikkakunnalla. Ohjelmassa on näytöksiä, näyttelyitä ja esitelmiä. Kaukoputket tuodaan ihmisten joukkoon toreille ja kadunvarsiin, ja tähtitornit ovat avoinna yleisölle.
Katso oman paikkakuntasi 100 tuntia tähtitiedettä -tapahtumat Suomen pääsivulta
Lisää tietoa löydät myös 100 tuntia tähtitiedettä -tapahtuman kansainväliseltä pääsivulta (englanniksi)