Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Marsista löytyi uusia merkkejä tulvista
MRO-luotaimen HiRISE-kamera on paljastanut Marsin pinnalta lisää merkkejä siitä, että planeetan pinnalla on aikoinaan virrannut vettä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun niin kutsuttuja pylväsrakoja (englanniksi columnar joint) on löytynyt muualta kuin maapallolta.
”Pylväsraot syntyvät, kun jäähtyvä laava supistuu”, kertoo Moses Milazzo Yhdysvaltain Geologisen mittauslaitoksen astrogeologian ryhmästä. ”HiRISEn erotuskyky riitti juuri ja juuri rakojen löytämiseen kun ne ovat sopivassa suunnassa kameraan.”
Mitoiltaan löydetyt rakoseinämät ovat noin metrin leveitä ja 30 metriä korkeita. Tutkimusryhmän mukaan raot syntyivät, kun laavavirrat jäähtyivät nopeasti nestemäisen veden tulvimisen vaikutuksesta. Tutkitulla alueella on ollut runsaasti tulivuoritoimintaa.
Aiemmin Marsista on löytynyt runsaasti virtaavan veden uurtamilta tulvakanavilta näyttäviä muodostelmia sekä merkkejä vanhoista merien rantaviivoista (ks. Tähdet ja avaruus 1/09).
Aiheesta lisää Arizonan yliopiston sivuilta (englanniksi)
Avaruus on luultua pölyisempi
Hienojakoinen pöly ulottuu galaksien ulkopuolella luultua kauemmaksi. Havaintoon johtaneet mittaukset tehtiin Sloan Digital Sky Surveyn 2,5-metrin teleskoopilla mittaamalla kaukaisten kvasaarien valoa.
”Galaksit sisältävät paljon pölyä, josta suurin osa on muodostunut kuolevien tähtien ulko-osissa”, selostaa tutkimusryhmän johtaja Brice Ménard Kanadan teoreettisen astrofysiikan laitokselta. ”Yllätys oli, että pölyä löytyy satoja tuhansia valovuosia galaksien ulkopuolelta, galaksien välisestä avaruudesta.”
Havaintomenetelmä perustuu siihen, että pöly imee itseensä enemmän sinisen aallonpituusalueen valoa kuin punaisen. Pölyä levittävät galakseista kauemmas avaruuteen supernovat, tähtituuli ja tähtien valon paine. Pölyhiukkasten määrän vaikutusta kaukaisten kohteiden havaintoihin on vaikea arvioida tarkasti.
Lue lisää Kalifornian Davisin yliopiston sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Turbulenssi mahdollistaa jättiläistähdet
Tiivistyvien kaasusumujen turbulenssi saattaa olla ratkaiseva tekijä massiivisimpien tähtien muodostumisessa. Havainto tehtiin käyttämällä Havaijilla sijaitsevia lähimillimetrialueen SMA-teleskooppeja.
”Ainutlaatuista SMAn havainnoissa on se, että pystymme ensimmäistä kertaa vertaamaan joitakin oletuksia massiivisten tähtien synnystä havaintoihin”, kehuu tutkimusta johtanut Qizhou Zhang Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksesta. ”Toisin kuin oletettiin teoreettisissa malleissa, havaitsimme, että turbulenssi estää pirstoutumista kaasupilvissä enemmän kuin tähtien lämpö.”
Perinteisesti on uskottu, että massiivisimmat tähdet ovat syntyneet usean valmiin tähden sulautuessa yhteen. Uuden hypoteesin valossa on entistä todennäköisempää, että niitä voi syntyä myös suoraan kaasusumusta kertymällä.
Aiheesta lisää Harvard-Smithsonianin sivuilta (englanniksi). Jättiläistähtien kehittymisestä kerrotaan myös seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 2/2009.
Vastaa
Suomalaiset löysivät uuden eksoplaneetan
Suomalaistutkijat ovat havainneet kaksi eksoplaneettaa tähden HD 11506 ympäriltä. Toinen planeetoista on ennestään tunnettu ja toinen täysin uusi kohde. Kyseessä on kautta aikojen ensimmäinen suomalaisten tekemä eksoplaneettalöytö.
Etsinnässä sovellettiin uudenlaista, tilastolliseen analyysiin perustuvaa mallinnusmenetelmää. Löydön tekivät Mikko Tuomi Helsingin yliopistosta ja Samuli Kotiranta Turun yliopistosta.
Eksoplaneettoja etsitään tutkimalla keskustähden pieniä nopeudenmuutoksia, jotka aiheutuvat sitä kiertävistä planeetoista. Suomalaismenetelmällä pystytään erottamaan havaintoaineistosta aiempaa tarkemmin usean eri planeetan vaikutukset emotähden liikkeeseen.
Tuore planeettalöytö odottaa vielä lopullista vahvistustaan. Kunhan se saadaan, tie on auki uusiin suomalaisiin eksoplaneettalöytöihin.
Aiheesta lisää Tuorlan observatorion sivuilla (englanniksi) sekä Tähdet ja avaruus -lehdessä 3 tai 4/2009.
Vastaa
Nasan hiilidioksidisatelliitti tuhoutui laukaisussa
Nasan OCO-satelliitin laukaisu on epäonnistunut. Kantoraketin kärkikartio ei auennut suunnitellusti ja satelliitti on julistettu menetetyksi. OCOn tarkoituksena oli tutkia hiilidioksidin kiertokulkua.
Tänään suoritetun laukaisun alku sujui hyvin. Ongelmat ilmenivät vasta kun raketin olisi kuulunut avata kärkikartionsa satelliitin vapauttamista varten. Nasa tiedotti epäonnistumisesta noin 10 minuuttia startin jälkeen.
OCO-satelliitin arvo oli noin 215 miljoonaa euroa. Mikäli korvaava satelliitti päätetään rakentaa, siihen kuluu vähintään kaksi vuotta.
Laukaisussa käytetty Taurus-kantoraketti on 28 metriä pitkä ja se pystyy viemään 1350 kiloa matalalle Maata kiertävälle radalle. Rakettimallin seitsemästä edeltävästä laukaisusta vain yksi oli epäonnistunut.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Laukaisuvideo YouTubessa (englanniksi)
Vastaa
Nasa laukaisee hiilidioksidisatelliitin
Nasa laukaisee tänään hiilidioksidia tutkivan Orbiting Carbon Observatory -satelliitin (OCO). Sen avaruuteen vievän Taurus XL -raketin on määrä startata kello 11.51 Suomen aikaa Vandenbergin sotilastukikohdasta Kaliforniasta. Laukaisua voi seurata Nasa TV:n kautta.
”Jos maailman valtiot ottavat vakavasti yrityksen rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hiilidioksidin päästöt vähenevät, oikeus niihin tulee entistä kalliimmaksi”, selostaa Phil DeCola Valkoisesta talosta. ”Oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden takaamiseksi tarvitaan tällöin havaintoja hiilidioksidipäästöjen paikoista, määristä ja päästönopeuksista ilmaan sekä kaikenlaisista hiilipäästöistä maalle ja mereen.”
OCO tutkii maailmanlaajuisesti hiilidioksidin lähteitä ja nieluja suurella erotuskyvyllä sekä ajallisesti että paikallisesti. Eräs mielenkiintoisimmista kysymyksistä on toistaiseksi tuntematon hiilidioksidinielu, joka vie noin 30 prosenttia ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista.
Yhdysvaltojen lisäksi myös Japanilla on oma kasvihuonekaasuja tutkiva GOSAT-satelliittinsa, joka laukaistiin tammikuun lopulla.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Nasa TV (suora webstream alkaa hieman ennen laukaisua)
Vastaa
Komeetta Lulin näkyy aamutaivaalla
Komeetta Lulin on ennusteiden mukaan kirkkaimmillaan tällä viikolla. Lähimmillään Maata pyrstötähti on keskiviikkona.
Lulinin kirkkaus on vain noin magnitudia 5. Kohteen saattaa erinomaisissa havainto-olosuhteissa juuri ja juuri erottaa paljain silmin. Käytännössä paras havaintoväline pyrstötähden tarkkailuun on valovoimainen kiikari tai kaukoputki. Kiikarilla Lulin näkyy utuisena pallona taivaalla.
Useat suomalaiset ovat onnistuneet kuvaamaan komeettaa huonoista keleistä huolimatta. Otoksia on nähtävissä esimerkiksi Ursan Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston sivuilla ja T+a:n Astronetti-foorumilla.
Yöllä 23.-24.2. komeetta ohittaa Saturnuksen vain parin asteen päästä. Komeetan havaitsemisesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 1/2008.
Lulin-sivu Ursan kpk-jaostolla (etsinkartat löydät täältä)
Harrastajien kuvia ja keskustelua komeetasta T+a:n foorumilla
Vastaa
Stereo tutkii Lagrangen pisteet
Aurinkoa tarkkailevat kaksi Stereo-luotainta ovat saapumassa niin sanottuihin Lagrangen pisteisiin (kuvassa L4 ja L5). Alueilla epäillään olevan useita maapallolle mahdollisesti vaarallisia asteroideja.
Kuvaan merkityissä Lagrangen pisteissä Auringon (keskellä) ja Maan (kuvassa oikealla) painovoimat tavallaan kumoavat toisensa. Siksi näille alueille kerääntyy helposti asteroideja ja muuta tavaraa. Esimerkiksi Jupiterilla on omissa Lagrangen pisteissään kokonainen troijalaisiksi kutsuttujen pikkuplaneettojen joukko.
Myös Maan L4 ja L5 pisteissä on lähes varmasti asteroideja. Näitä ei ole silti löydetty, koska alueita on vaikea tutkia omalta planeetaltamme käsin. Nyt Lagrangen pisteiden läpi kulkevia Stereo-luotaimia ei ole suunniteltu varsinaiseen asteroidien metsästykseen, mutta tutkijat uskovat, että uusien kappaleiden löytyminen voi olla silti hyvinkin mahdollista.
Aiheesta lisää New Scientist -lehdessä (englanniksi)
Vastaa
Auringonpimennys videokuvattiin Kuun kiertoradalta
Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kuvanneet auringonpimennyksen Kuun kiertoradalta käsin. Havainto tehtiin japanilaisen Kaguya-kuuluotaimen tarkalla videokameralla.
Kuussa voi havaita auringonpimennyksen aina, kun maapallo menee Kuun ja Auringon väliin. Näin kävi viimeksi 9. helmikuuta Suomen aikaa. Maassa tämä sama tapahtuma kuitenkin näkyi osittaisena kuunpimennyksenä.
Kaguya-luotaimen taltioimassa videossa pimentynyt Aurinko tekee niin sanotun timanttisormuksen maapallon ympärille. Sormuksen rengas on tällä kertaa kuitenkin planeettamme ilmakehä, jonka lähes kokonaan piilossa oleva Aurinko on valaissut.
Katso Kaguya-luotaimen video (alussa on täysin pimeää)
Aiheesta lisää Universe Today -uutissivustolla (englanniksi)
Vastaa
Kääpiöplaneetta Ceres näkyy poikkeuksellisen hyvin
Kääpiöplaneetta Ceres näkyy helmikuun loppupuolella poikkeuksellisen hyvin. Cereksen kirkkaus on noin 6,9 magnitudia eli se erottuu helposti kiikareilla. Lähimmillään Maata Ceres on yöllä 25.-26. helmikuuta.
Tähtikuvauksesta kiinnostuneille kohde on helppo. ”Jalustalla oleva digipokkarikin kelpaa kuvausvälineeksi, jos sillä voi valottaa vähintään 10 sekuntia”, neuvoo Ursan Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston vetäjä Matti Suhonen. ”Kameran herkkyys asetetaan suurimpaan arvoonsa ja kuvia otetaan useita peräkkäin kameraa siirtämättä. Kameran sarjakuvaustoiminta helpottaa suuren kuvamäärän ottamista.”
Kuvia voi jälkeenpäin pinota päällekkäin kuvalaadun parantamiseksi esimerkiksi ilmaisella Registax-ohjelmalla.
Ceres on suurin pääasteroidivyöhykkeen kappale. Se on halkaisijaltaan noin 950 kilometriä. Kohdetta on määrä tulevaisuudessa tutkia Dawn-luotaimen avulla, joka saapuu kääpiöplaneetan kiertoradalle keväällä 2015.
Lue lisää Ursan jaostouutisista (katso myös etsintäkartat täältä)