Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Avaruusteleskoopit kuvasivat pimeää ainetta
Hubble- ja Chandra-avaruusteleskoopit ovat kuvanneet suuren galaksijoukkojen törmäyksen. Havaintojen perusteella näyttää siltä, että tavallinen aine (kuvassa punainen alue) ja niin sanottu pimeä aine (sininen alue) ovat törmäyksen seurauksena joutuneet erilleen.
Pimeä aine on näkymätöntä tai ainakin niin himmeää, että tutkijat eivät ole onnistuneet suoraan näkemään sitä. Tuntematon pimeä aine on kuitenkin pystytty havaitsemaan sen synnyttämän painovoiman takia.
Pimeä aine vuorovaikuttaa muun aineen kanssa erittäin heikosti. Nyt kuvatussa törmäyksessä pimeä aine onkin lentänyt lähes suoraan tavallisen aineen ja muun pimeän aineen lävitse. Pääosin kaasusta muodostuvan tavallisen aineen matka sen sijaan on törmäyksen takia hidastunut.
Aiheesta lisää Chandra-avaruusteleskoopin sivuilla (englanniksi)
Avaruusasemalta löytyi tietokonevirus
Kansainväliseltä avaruusasemalta on löytynyt tietokonevirus. Virus pääsi avaruuteen tiettävästi venäläisten mukanaan tuoman kannettavan tietokoneen sisällä.
Kyseisen viruksen tehtävänä on urkkia käyttäjätunnuksia ja salasanoja kymmeneen Kiinassa suosittuun nettipeliin. Virus ei siis aiheuttanut vaaraa, mutta sen löytyminen synnytti heti keskustelua avaruusaseman tietoturvan tasosta.
Nasan mukaan kyseessä on harvinainen tapaus, mutta ei kuitenkaan ainoa kerta, kun Kansainväliseltä avaruusasemalta on löytynyt virus. Aseman kolme miehistön jäsentä hallinnoivat yli viittäkymmentä tietokonetta.
Aiheesta lisää New Scientist -lehden sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Opportunity nousee kraatterista
Opportunity-marsmönkijä suuntaa takaisin ylös Victoria-kraatterista, jota se on tutkinut jo lähes vuoden ajan. Alun perin epäiltiin suuresti, pystyykö mönkijä nousemaan enää jyrkkää rinnettä ylöspäin, mutta nyt Nasa vaikuttaa toiveikkaalta.
”Mikäli Opportunityllä olisi vain viisi toimivaa pyörää kuten Spiritillä, se tuskin koskaan pääsisi pois Victoria-kraatterista”, arvioi Bill Nelson Jet Propulsion Laboratorysta.
Nasan mielestä Opportunity on saanut tutkittua Victoria-kraatterissa kaiken kiinnostavan ja sen toivotaan pystyvän tekemään havaintoja vielä muualla. Mönkijä aloitti laskeutumisensa kraatteriin viime vuoden syyskuussa tutkittuaan ensin huolellisesti mahdollisia laskeutumisreittejä. Victoria-kraatteri on noin 800 metriä halkaisijaltaan ja noin 70 metriä syvä.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Massan metsästys voi alkaa
Euroopan uuden LHC-hiukkaskiihdyttimen viimeinen testi on saatu onnistuneesti päätökseen. Nyt laite on valmiina vajaan kahden viikon päästä alkavaan varsinaiseen tutkimustyöhön.
Cernissä, Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitsevalla tuliterällä 27 kilometrin pituisella hiukkaskiihdyttimellä tutkitaan lähes valonnopeudella toisiinsa törmääviä hiukkassuihkuja. Samalla havaitaan toivottavasti myös uusia hiukkasia.
Toivotuin löytö olisi niin sanottu Higgsin bosoni. Sen uskotaan antavan hiukkasille massan – se siis on vastuussa myös ihmisten sekä kaiken muun aineen massasta. Jos kyseinen hiukkanen on olemassa, se pitäisi löytyä LHC-kiihdyttimen avulla.
Yli kolmen miljardia euroa maksanut ja noin 15 vuotta rakennettu LHC-kiihdytin on yksi euroopan kunnianhimoisimmista tiedeprojekteista. Myös suomalaiset tutkijat ovat olleet mukana kiihdyttimen mittalaitteiden rakentamisessa.
Aiheesta lisää Nature-lehden sivuilla (englanniksi) sekä Tähdet ja avaruus -lehdessä 3/2008.
Vastaa
Suomalaiset löysivät uuden supernovan
Tähtiharrastajat Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen ovat löytäneet uuden supernovan. Löytöön johtanut kuvasarja otettiin viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Härkämäen observatoriolla.
Uusi supernova kantaa nyt nimeä SN 2008fb. Kyseessä on jo kolmas Härkämäellä löydetty supernova ja samalla kolmas Suomessa löydetty.
Nissisen ja Hentusen ottamissa kuvissa näkyy epäsäännöllinen ja melko himmeä galaksi UGC 2813. Galaksin reunalla on selvä tähtimäinen kirkastuma. Kirkastumasta voitiin heti todeta, ettei kyseessä ollut lähiavaruuden kohde, eikä myöskään oman galaksimme muuttuva tähti, vaan mitä todennäköisimmin uusi räjähtänyt tähti eli supernova.
Aiheesta lisää Warkauden Kassiopeian sivuilla
Vastaa
Nasan uusi gammateleskooppi nimettiin Fermin mukaan
Nasan uusin avaruusobservatorio, aiemmalta nimeltään GLAST, aloitti tutkimustyönsä ja sai samalla uuden nimen ”Fermi Gamma-ray Space Telescope”. 11. heinäkuuta laukaistu avaruusteleskooppi on tähän mennessä lähinnä kalibroinut laitteitaan.
”Enrico Fermi oli ensimmäinen, joka ehdotti miten kosmiset hiukkaset voisivat kiihtyä valtaviin nopeuksiin”, kertoo Nasan tutkimusohjelman parissa työskentelevä Paul Hertz. ”Fermin teoria muodostaa perustan ymmärrykselle ilmiöistä, joita hänen nimeänsä kantava teleskooppi tulee tutkimaan.”
Fermi-avaruusteleskoopin uskotaan löytävän suuren määrän pulsareita Linnunradasta sekä tekevän arvokkaita havaintoja galaksien ytimissä olevista supermassiivisista mustista aukoista.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
ESA avasi Mars-webkameran
Euroopan avaruusjärjestö julkaisee nyt parin päivän välein Mars Expressin visuaalisen valvontakameran (VMC) ottamia kuvasarjoja. Eri valotusajoilla otetut kuvat näyttävät erilaisia yksityiskohtia planeetasta. ESA on koostanut kuvista myös animaatioita.
Kuvasarjojen mukana julkaistaan Celestia-ohjelman skriptejä. Niiden avulla on mahdollista tarkastella omalla tietokoneellaan renderoituna, mitä Marsin osaa kuva esittää. Celestia on ilmainen 3D-avaruusohjelma.
Alun perin VMC-kameraa käytettiin kuvaamaan kovaonnista Beagle-laskeutujaa. Kamera ei kuitenkaan ole ollut käytössä sitten vuoden 2003, jolloin Mars Express asettui Marsin kiertoradalle.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)
Celestia-ohjelman sivut (englanniksi)
Vastaa
Nasan koelaukaisu epäonnistui
Kaksi Nasan koelaitteistoa tuhoutui 22. elokuuta, kun niitä kuljettaneen Alliant Techsystemsin raketin laukaisu epäonnistui. Laukaisuyritys tehtiin Wallopsin laukaisukeskuksesta Virginiasta.
Kehitysvaiheessa olleen raketin oli määrä kuljettaa hyötykuormat ballistiselle radalle, josta ne palaisivat ilmakehään lyhyen ”avaruushypyn” jälkeen. Laitteistojen tarkoituksena oli tutkia ilmavirtausta yliääninopeuksilla ja jarrutusta ilmakehässä.
Nasan mukaan laukaisun arvo oli noin 11 miljoonaa euroa. Suurin osa raketin jäännöksistä putosi mereen eikä kukaan loukkaantunut onnettomuudessa. Nasa tutkii epäonnistumisen syytä.
Lyhyt tiedote aiheesta Nasan sivuilla (englanniksi)
Tietoa HyBoLT-kokeesta Nasan sivuilla (englanniksi)
Tietoa SOAREX-kokeesta Nasan sivuilla (englanniksi)
Harrastajan kuvaama video laukaisusta YouTubessa
Laukaisun webstream-video YouTubessa
Vastaa
Kaikilla kiviplaneetoilla ei ole rautaista ydintä
Uuden tutkimuksen mukaan kaikilla kivisillä planeetoilla ei välttämättä ole rautaista ydintä. Maapallon metallinen ydin synnyttää magneettikentän, joka suojaa planeettamme ilmakehää sekä täällä olevaa elämää avaruuden hiukkasilta. Rautaytimen puuttumisella olisi siis suuri vaikutus elämän mahdollisuuteen.
Kivisten planeettojen on aiemmin ajateltu koostuvan useasta eri kerroksesta, niin että painavana aineena rauta olisi aina kerääntynyt alimmaksi muodostaen tiiviin ytimen planeetan keskustaan.
Uuden tutkimuksen mukaan tätä kevyiden ja raskaiden aineiden erottumista ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, jos planeetta sijaitsee vesirikkaalla alueella. Tällöin vesi ja rauta reagoisivat keskenään, eivätkä painuisi kohti planeetan keskustaa.
Tähtitieteilijät ovat löytäneet muista aurinkokunnista useita kivisiä planeettoja, mutta tällä hetkellä ei ole keinoa tutkia, onko näillä metallista ydintä tai magneettikenttää.
Aiheesta lisää New Scientist -lehden sivuilla (englanniksi). Vieraista planeetoista ja niiden mahdollisista magneettikentistä lisää myös seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä.
Kuva ESO
Vastaa
Viikon Mars-kuvassa näkyy savinen alue
Viereinen upea väärävärikuva on Nili Fossae -nimiseltä alueelta Marsista. Kuva otettiin 296 kilometrin korkeudelta HiRISE-kameralla.
Sekä Mars Express että Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimet ovat löytäneet alueelta paljon todisteita savesta sekä uskomattomasta pinta-aineen monimuotoisuudesta. Saven ja muiden geologisesti kiinnostavien löytöjen takia Nili Fossae on yksi tulevan Mars Science Laboratory -kulkijan mahdollisista laskeutumispaikoista.
Tutkijat toivovat pääsevänsä laukaisemaan uuden marskulkijan jo ensi vuonna. Uuden luotaimen tarkoituksena on tutkia Marsin pintaa ja elämän mahdollisuuksia.
Suurempi kuva
Aiheesta lisää HiRISE-tiimin sivuilla (englanniksi)