Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Discovery-sukkulaa valmistellaan laukaisuun
Avaruussukkula Discoveryä valmistellaan seuraavaa Nasan avaruuslentoa varten. Sukkula kiinnitettiin viikonlopun aikana paikoilleen polttoainesäiliöönsä 50-kerroksisessa kokoamishallissaan.
STS-124-lento vie Kansainväliselle avaruusasemalle toisen osan japanilaisesta Kibo-avaruuslaboratoriosta. Moduuli on noin 11 metriä pitkä ja on tähän mennessä painavin asemalle sukkulan kyydissä vietävä kuorma. Japanilaislaboratorioon kuuluu myös pieni robottikäsivarsi, jolla voidaan siirrellä avaruusolosuhteissa testattavia näytteitä.
Perusteellisen lähes viikon kestävän tarkastuksen jälkeen sukkula siirretään laukaisualustalleen odottamaan laukaisua, jonka on määrä tapahtua toukokuun 31. päivä. Se voi kuitenkin siirtyä kesäkuulle, mikäli ongelmia ilmenee.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Maailman ensimmäinen kallioplanetaario avataan Nyrölässä
Jyväskylän lähelle rakennettu uusi planetaario avaa tänään ovensa yleisölle. Kyseessä on maailman ensimmäinen kallion sisälle rakennettu planetaario.
Perinteisten tähtiesitysten lisäksi uudessa kallioplanetaariossa voidaan näyttää vaikka reaaliaikaista kaukoputkikuvaa taivaalta. Luvassa on myös kolmiulotteisen tunnun tuovia superelokuvia.
Näistä ensimmäinen, ”Maailmankaikkeuden ihmeet”, kertoo aurinkokunnasta ja kaukaisemmista kohteista aina alkuräjähdyksestä lähtien. Parin viikon päästä ohjelmistoon on tulossa myös toinen, erityisesti lapsille suunnattu superelokuva nimeltään ”Pahvilaatikkoraketti”, jossa lapset seikkailevat aurinkokunnassa.
Molemmat nyt tulevista superelokuvista ovat ulkomaista tuotantoa, mutta planetaarion tarkoituksena on kehittää myös omaa ohjelmistoa. Tätä varten kallioplanetaarioon on hankittu omat superelokuvien tekoon sopivat laitteet sekä ohjelmat.
Avaruuden ihmeiden lisäksi vierailijat pääsevät myös tutustumaan lähiympäristön luontoon paikallisten eräoppaiden sekä luontopolkujen avulla. Kallioluolan sisältä löytyvät lisäksi kahvio ja kalliosaunat kokoustiloineen.
Nyrölän kallioplanetaario on Suomen kolmas (kiinteästi asennettu) planetaario. Sen lajikumppanit sijaitsevat Tampereen Särkänniemessä ja Vantaan Tiedekeskus Heurekassa. (Uudesta kallioplanetaariosta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 4/2008.)
Nyrölän kallioplanetaarion kotisivut
Vastaa
Galileo-testisatelliitti pääsi avaruuteen
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän toinen testisatelliitti, Giove-B, laukaistiin onnistuneesti sunnuntaina kiertoradalle. Satelliitin tarkoituksena on varmistaa järjestelmän eri osien toimivuus avaruusympäristössä.
”Giove-B:n onnistuneen laukaisun myötä saamme pian valmiiksi Galileon demonstraatiovaiheen”, kertoo ESAn pääjohtaja Jean Jacques Dordain. ”ESAn ja Euroopan komission yhteistyö on ollut ensiarvoisen tärkeää viime vuosina. Gelileo tulee palvelemaan kansalaisia Euroopassa sekä muuallakin maailmassa.”
Sojuz-Fregat-kantoraketti laukaistiin Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakhstanista. Se vei satelliitin 23 200 kilometrin korkeudessa sijaitsevalle radalle. Verrattuna Yhdysvaltojen GPS-järjestelmään Galileon satelliitit ovat pari tuhatta kilometriä korkeammalla.
500-kiloinen Giove-B on jatkoa vuonna 2005 laukaistulle Giove-A-testisatelliitille. Giove-B vei mukanaan kiertoradalle tähän mennessä tarkimmat atomikellot. Järjestelmän tarkkuuden on arvioitu olevan parempi kuin 1 nanosekunti (sekunnin miljardisosa) vuorokaudessa. Laitetestien lisäksi satelliitti tekee myös mittauksia radan säteilyolosuhteista.
Giove-B:n jälkeen järjestelmää on tarkoitus testata vielä neljällä satelliitilla ennen lopullisen 27 operatiivisesta ja 3 varasatelliitista koostuvan Galileon käyttöönottoa. Paikannusjärjestelmä on valmis arvioiden mukaan vuonna 2012-2014.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Viikon Mars-kuva esittää kraatteria kraatterin sisällä
Viereinen kuva on yksi HiRISE-ryhmän tällä viikolla julkaisemasta kuudesta Mars-kuvasta. Kuva on otettu läheltä punaisen planeetan päiväntasaajaa sijaitsevasta Schroeter-kraaterista. Kraatterin halkaisija on huimat noin 300 kilometriä.
Kuvassa näkyvä muodostelma ei kuitenkaan ole Schroeter, vaan osa tämän sisällä olevasta paljon pienemmästä ja nuoremmasta kraatterista. Kraatterin terävä reuna kertoo sen olevan suhteellisen nuori arpi planeetan pinnalla. Kraatterin sisälle on kuitenkin ehtinyt jo muodostua dyynejä (kuvan oikeassa yläkulmassa), joten aivan tuoreesta iskusta ei voi olla kyse.
Schroeterin sisältä on löydetty monia muitakin kraattereita, mutta suurin osa näistä on paljon huonommassa kunnossa. Koska nämä pienemmät kraatterit ovat pakostakin syntyneet Schroeterin jälkeen, voidaan niiden lukumäärän avulla arvioida Schroeterin ikää.
Kuvasta enemmän HiRISEn sivuilla (englanniksi)
Vastaa
Marsin muodostelmat muistuttavat kuumavesilähteitä
Marsista on löydetty kaksi muodostelmaa, jotka muistuttavat maapallon kuumavesilähteitä. Tutkijoiden mukaan muodostelmat ovat hämmästyttävän samannäköisiä esimerkiksi Australiasta löytyvien vanhojen lähteiden kanssa.
Jos toiveet osoittautuvat tosiksi, nämä paikat ovat yksiä parhaimmista alueista, joista mahdollista elämää kannattaa etsiä. Pulppuava vesi olisi voinut tuoda planeetan sisältä runsaasti elämälle sopivaa ravintoa ja lämpöä samalla kun Marsin ilmasto yleisesti jäähtyi ja kuivui.
Tutkijat ovat löytäneet myös tuoreita todisteita Marsin keskileveyspiireillä 100 miljoonaa vuotta sitten olleesta, jopa yli kilometrin paksuisesta jääkerroksesta. Arvioiden perusteella jää on sulanut 10-100 miljoonaa vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan tämä suhteellisen hiljattainen aktiivisuus viittaa siihen, että Marsin ilmasto voi muuttua hyvinkin nopeasti.
Mahdolliset muinaiset kuumavesilähteet sekä todisteet valtavasta sulaneesta jäämassasta löydettiin Nasan MRO-luotaimen avulla.
Marsin mahdollisista kuumavesilähteistä lisää Space.com-uutissivustolla (englanniksi)
Marsin sulaneesta jääkentästä kertoi Brownin yliopiston lehdistötiedoite
Vastaa
Nasa julkaisi upeita galaksitörmäyskuvia
Hubble-avaruusteleskoopin laukaisun 18-vuotispäivän kunniaksi Nasa on julkaissut 59 uutta kuvaa galaksien törmäyksistä. Kyseessä on tähän asti suurin kerralla julkaistu määrä Hubblen kuvasatoa.
Galaksien kolarit ovat normaali osa niiden kehitystä. Riippuen galaksien liikesuunnista, tyypeistä ja nopeuksista, syntyy törmäyksistä erilaisia lopputuloksia. Tyypillinen törmäyksen kesto on useita satoja miljoonia vuosia.
Alkavan törmäyksen yleensä erottaa materiasillasta galaksien välillä. Lähekkäisten galaksien vuorovesivoimat luovat niille pitkiä pölyn ja kaasun muodostamia häntiä. Törmäysten sokkiaallot synnyttävät myös suuria määriä uusia tähtiä, jotka nostavat galaksien kirkkautta.
Kun maailmankaikkeus oli nuorempi eikä ollut vielä laajentunut nykyiseen kokoonsa, olivat galaksit keskimäärin nykyistä lähempänä toisiaan ja törmäyksiä tapahtui enemmän. Siksi kauas katsottaessa törmääviä galakseja havaitaan runsaammin kuin lähempänä meitä.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Suuri galleriakuva törmäyksistä
Linkki galaksitörmäyksiä simuloivan Gravity3D-ohjelman sivuille
Vastaa
Kolme avaruusmatkaajaa oli kuolemanvaarassa
Venäjän uutistoimisto Interfaxin mukaan Sojuz-kapseli oli erittäin lähellä tuhoutumista viime lauantaina. Uutistoimiston lähteet väittävät, että kapseli oli kääntyneenä väärään suuntaan ja siksi kapselin lämpökilpi ei olisi kunnolla suojannut maapallolle palaavaa alusta.
Kapselin sisällä olivat Kansainvälisellä avaruusasemalla vierailleet kosmonautti Juri Malenchenko, amerikkalainen astronautti Peggy Whitson sekä ensimmäinen avaruudessa käynyt eteläkorealainen So-Yeon Yi.
Vaikka aluksen tarkka asento on vielä epäselvä, varmaa on, että jotain kummallista lennolla tapahtui. Sojuz tuli alas selvästi tavallista jyrkemmässä kulmassa ja siksi alus laskeutui yli 400 kilometrin päähän alkuperäisestä kohteestaan.
Nasan avaruusoperaatioista vastaavan Bill Gerstenmaierin mukaan kapselissa olleet matkaajat kokivat jopa 8 Maan painovoimaa vastaavan kiihtyvyyden noin minuutin ajan. Gerstenmaier uskoo, että todennäköisin syy väärään laskeutumiseen oli vioittunut kaapeli.
”Venäläiset kokosivat heti komission [tutkimaan tapahtunutta]”, Gerstenmaier kertoo ja painottaa, että tutkimukset ovat vielä suurelta osin kesken. Tutkijat ovat esittäneet myös useampia muita mahdollisia selityksiä. Virallisen tutkimusraportin valmistuminen voi kuitenkin viedä kuukausia.
Universe today -uutissivuston mukaan venäläiset viranomaiset yrittivät aluksi peitellä tapahtunutta ja myöhemmin syyttää kapselin miehistöä lentosuunnitelmien muuttamisesta ilman lennonjohdon lupaa. Varsinainen rimanalitus on pantu Venäjän avaruusjärjestön johtajan Anatoly Perminovin kontolle. Perminovin väitetään sanoneen, että mukana olleet naiset olisivat tuoneet avaruuslennolle pahaa onnea ja siksi olleet osittain syyllisiä tapahtumiin.
Aiheesta lisää Interfaxin ja Space.com uutissivuilla (englanniksi)
Vastaa
Tulipallo putosi itärajalle
Tiistai-iltana kello 21.54 Suomen taivaalla nähtiin poikkeuksellisen kirkas tähdenlento eli tulipallo.
Avaruudesta saapuneen kappaleen syöksy havaittiin iltahämärissä ympäri Itä- ja Etelä-Suomea. Ursaan ensimmäiset kymmenen havaintoa ilmiöstä saapuivat Karstulasta, Ristijärveltä, Kerimäeltä, Espoosta, Helsingistä, Somerolta, Tuusulasta, Leppävirralta, Rääkkylästä ja Lieksasta.
Ilmiö tallentui myös tulipallotyöryhmän jäsenen Jari Tuukkasen meteorikameraan Karstulassa. ”Se oli hyvin kirkas tulipallo, koska se erottui noin selvästi, vaikka auringonlaskusta ei ollut vielä kulunut pitkään”, Tuukkanen kommentoi.
Kohteen lento päättyi sirpaloitumiseen. ”Tulipallo tuli esiin auton tuulilasin yläreunan takaa ollen silloin noin 30 asteen korkeudella ja jatkoi jyrkästi alas päätyen värikkääseen loppuräjähdykseen noin 10 astetta horisontin yläpuolella”, tapausta kuvaili Jorma Ryske, joka näki ilmiön autosta käsin Ristijärvellä.
Ursan tulipallotyöryhmä on tänään alustavasti käsitellyt havaintoja. Matemaatikko Esko Lyytisen mukaan meteoroidi lensi Pohjois-Karjalan ilmatilassa ja kohti Venäjää. Toistaiseksi on liian aikaista sanoa päätyivätkö kappaleen sirpaleet Suomen puolelle vai Venäjän Karjalaan. Mikäli jotain päätyi maamme alueelle, todennäköisin putoamisalue on karkeasti arvioituna Koitere-järven pohjoispuolisella seudulla.
Tulipallotyöryhmä kiittää tähänastisista havainnoista ja vastaanottaa lisähavaintoja internetin havaintolomakkeella (linkki Ursan etusivulla tai napsauta tästä).
Vastaa
Nasa kokosi kauneimmat avaruusasemalta otetut kuvat
Nasa on julkaissut kymmenen kauneimman Kansainväliseltä avaruusasemalta otetun kuvan gallerian. Kiertoradan upeimpiin näkymiin kuuluvat tulivuorenpurkaukset, kaupunkien valot ja revontulet.
”Astronauttien ottamat valokuvat Maasta antavat inhimillistä perspektiiviä”, selostaa kaukokartoituksen parissa työskentelevä Sue Runco Johnsonin avaruuskeskuksesta. ”Nähdessään Maan samoin kuin astronautit, katsojat pystyvät samaistumaan niihin paremmin kuin satelliittikuviin.”
Puolessatoista tunnissa kotiplaneettamme kiertävä avaruusasema on noin 350 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Näkymät kiertoradalta alaspäin ovat yllättävän teräviä, koska valoa taittavaa ilmaa on maanpinnan ja astronautin välissä vähemmän kuin esimerkiksi vuorenhuipulta viistosti parinkymmenen kilometrin päähän katsottaessa.
Nasan tutkijat neuvovat usein aseman miehistöä mielenkiintoisten kuvien ottamisessa. Joskus kuitenkin astronautit tekevät spontaanejakin havaintoja. Kansainvälisen avaruusaseman 13. miehistöön kuulunut Jeff Williams huomasi esimerkiksi uuden tulivuorenpurkauksen ennen maanpäällisiä tutkijoita.
Katso kuvagalleria Nasan sivuilta
Lue lisää aiheesta Nasalta (englanniksi)
Vastaa
VLT sai uuden peilin
Chilessä sijaitseva VLT (Very Large Telescope) sai uuden 4,1-metrisen peilin osaksi observatoriota. Uusi VISTA-teleskooppi tutkii noin 2-4-kertaista aallonpituusaluetta näkyvään valoon nähden.
”Peilillä oli vaikea nelipäiväinen matka lentäen ja maateitse”, kuvailee VISTA-projektin vastaava tutkija Will Sutherland. ”Se saapui lähes täydellisessä kunnossa ja hopeoimisen jälkeen asennamme peilin teleskooppiin testejä varten. Pääkameransa se saa kesäkuussa.”
VISTAn peili päällystettiin hopealla tavallisemmin käytetyn alumiinin sijaan, sillä hopea heijastaa infrapunan aallonpituusaluetta paremmin, jopa 98-prosenttisesti. Teleskoopista tulee maailman nopein taivaankartoittaja. Se tutkii laajoja alueita taivaalta etsien kohteita, jotka ovat kylmiä tai kosmisen pölyn piilottamia.
Atacaman aavikolla sijaitsevan VLT:n pääteleskoopit ovat 8,1-metrisiä. Niiden lisäksi observatorioon kuuluu useita pienempiä teleskooppeja. Useiden teleskooppien kuvat yhdistämällä voidaan saavuttaa parempi erotuskyky.
Lue lisää ESOn sivuilta (englanniksi)