Arkisto
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
Nyt havaittiin märkä planeettojen syntyalue
Vasta muodostumassa olevan tähden ympärillä on havaittu olevan käynnissä erikoinen ilmiö jossa vesi ”sataa” planeettoja synnyttävään kertymäkiekkoon. Ulommista osista lähtenyt ja tähteä kohti syöksyvä jää nimittäin höyrystyy kertymäkiekon kohdalla muodostaen syntyvien planeettojen ympärille vesihöyrypilven.
Kyse ei ole mistään pienestä vesimäärästä, sillä tässä avaruuden meressä on vettä viisinkertainen määrä maapallon kaikkiin meriin verrattuna. Nyt löytyneen veden uskotaan myöhemmin jäätyvän asteroideiksi ja komeetoiksi.
Vielä ei tiedetä onko kyseessä ainutlaatuinen tapahtuma vai yleinen mutta lyhytkestoinen vaihe kaikkien aurinkokuntien kehityksessä. Havainto on kuitenkin ensimmäinen kerta kun tutkijat ovat päässeet näkemään miten vesi siirtyy alueelle jossa planeetat voivat muodostua. Löytö tehtiin Spitzer-avaruusteleskoopilla.
Lue lisää Nasan tiedotteesta (englanniksi)
Marsin valtavasta luolasta saatiin parempi kuva
Marsin suurten luolien tutkimista on jatkettu Mars Reconnaissance Orbiterin Hirise-kameralla. Aikaisemmin suoraan ylhäältäpäin otetussa tarkkuuskuvassa luolan suuaukosta erottui pelkkää pimeyttä.
Tällä kertaa luolaa kuvattiin lännen suunnasta iltapäivällä paikallista aikaa, jolloin myös Aurinko paistoi samalta puolelta aukkoon ja valaisi luolan itäreunaa. Luolan pohja ei vieläkään näy, mutta valaistun reunan perusteella voidaan päätellä, että onkalolla on syvyyttä vähintään 78 metriä. Luolan suuaukko on kooltaan 150 x 157 metriä.
Luolia on tähän mennessä löydetty seitsemän kappaletta ja ne sijaitsevat Arsia Mons -vuoren koillis- ja pohjoispuolella Tharsis-vuoristossa. Luolien syntytavaksi uskotaan laavan purkautumista pystysuoraan ulos tulivuoren läheltä. Vastaavanlaisia muodostumia löytyy myös maapallolta tulivuorten rinteiltä, tosin pienemmässä mittakaavassa. Marsin luolista kerrottiin tarkemmin Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 4/07.
Aiheesta lisää Hirise-kameran työryhmän sivuilla (englanniksi)
Lue mitä mahdollisuuksia luolat voivat tarjota elämälle
Vastaa
Avaruuden kaareutuminen kertoo tähden koon
Kaksi tutkijaryhmää näki kuinka avaruus kaareutuu kolmen kaksoistähteen kuuluvan neutronitähden liepeillä. Havaintojen avulla he määrittivät tähtien maksimikoon. Näin tutkijat pääsevät selvittämään, millaista ainetta on universumin tiheimmissä tähdissä.
Neutronitähdissä, jotka syntyvät massiivisten tähtien kuollessa, on yli Auringon verran massaa. Silti ne ovat vain tavallisen kaupungin kokoisia. ”Niiden keskellä voi olla eksoottisia hiukkasia tai eksoottisessa tilassa olevaa ainetta, kuten kvarkkipuuroa, jota on mahdoton tehdä Maan laboratorioissa”, selittää toista tutkimusryhmää johtanut Sudip Bhattacharyya.
Niinpä neutronitähdet toimivat luonnon laboratorioina, joissa tutkijat voivat selvittää, miten äärimmäisen tiukkaan pakattu aine käyttäytyy. Aineen ominaisuuksiin ei kuitenkaan päästä käsiksi ilman neutronitähden mittoja, eikä niiden määrittäminen ole helppoa. Einsteinin ennustama avaruuden kaareutuminen tuo uuden tavan mittojen paljastamiseksi, sillä kaareutuminen kertoo, millainen kappale sen aiheuttaa. Tällä kertaa tutkitut kohteet ovat läpimitaltaan kolmenkymmenen kilometrin kieppeillä.
Havainnot tehtiin Euroopan avaruusjärjestön XMM-Newton- sekä Japanin avaruusjärjestön ja Yhdysvaltain avaruushallinnon Suzaku–röntgensatelliiteilla.
Lue lisää asiasta englanniksi Euroopan avaruusjärjestön tiedotteesta.
Vastaa
Titanilta paljastui turbulensseja
Saturnuksen Titan-kuun olosuhteista on saatu uutta tietoa analysoimalla Huygens-laskeutujan tammikuussa 2005 lähettämää dataa. Titanin paksussa kaasukehässä esiintynyttä turbulenssia eli kaasun liikkeen nopeaa muutosta on nyt pystytty mittaamaan soveltamalla sääilmapallomittauksissa käytettyä menetelmää.
Alunperin brittiläinen Giles Harrison kehitti halvan tavan mitata turbulenssia sääilmapallojen kanssa magnetometrimittauksin. Maan magneettikenttä on hyvin stabiili ja lukemissa havaitut muutokset johtuvat mittarin itsensä liikkumisesta ilmakehän turbulenttisilla alueilla.
Planetologian tutkija Ralph Lorenz Johns Hopkinsin yliopistosta keksi soveltaa menetelmää Huygensin varjonsa varassa tapahtuneen laskunsa aikana lähettämään dataan. Eräs laskeutujan instrumenteista nimittäin mittasi laitteen suuntakulmaa ja teki siten samantyyppisiä mittauksia kuin sääpallojen magnetometreistä saadaan.
”Huygensin kääntyily laskun aikana oli pitkä, kiermurteleva ja monimutkainen sekasotku, mutta nähdessäni Harrisonin menetelmän, opin etsimään datasta oikeita asioita”, kuvailee Lorenz. Hän on tutkimuksissaan onnistunut löytämään turbulentin kerroksen Titanin kaasukehästä.
Luotaimen 2,5 tuntia kestäneen laskeutumisen aikana turbulenssia esiintyi 20 minuutin ajan. Selitys turbulentille alueelle saattaisi olla pilvikerros 20 kilometrin korkeudella Kuun pinnasta. Havainto antaa arvokasta tietoa Titanin ilmastosta. Seuraavaa Titan-laskeutujaa joudutaan luultavasti odottelemaan yli kymmenen vuotta.
Aiheesta lisää ESAn sivulta (englanniksi)
Vastaa
ESA havainnoi Kreikan metsäpaloja
Euroopan avaruusjärjestön satelliitit auttavat Etelä-Euroopassa riehuvien metsäpalojen havainnoinnissa. Sekä ERS-2 että Envisat kartoittavat jatkuvasti paloalueita kaikkialla maapallolla.
Satelliitit toimivat taivaallisina lämpömittareina kuvaten infrapuna-alueen säteilyä ja määrittäen siitä maanpinnan lämpötilan. Datankäsittelyalgoritmi tulkitsee yli 38,85 celsiusasteen lämpötilat paloalueiksi ja merkitsee ne karttoihin.
Satelliittikuvien erotuskyky on parhaimmillaan noin 300 metriä. Paloalueiden tiedot viedään ESAn ylläpitämään maailman palokartastoon, josta ne ovat kenen tahansa selailtavissa.
Lue lisää ESAn sivuilta (englanniksi)
ESAn maailmanlaajuinen palokartasto (englanniksi)
Vastaa
Uranuksen renkaat kuvattiin sivulta
Maa kulki Uranuksen renkaiden tason yli elokuun puolivälissä. Useat eri observatoriot ympäri maailmaa käyttivät tilaisuuden hyväkseen tehdäkseen Uranuksesta huipputarkkoja havaintoja. Kyseessä on harvinainen mahdollisuus, sillä ylitys tapahtuu 42 vuoden välein.
”ESOn VLT otti kuvat lähes täsmälleen samaan aikaan kun renkaat olivat Maan suuntaiset”, selostaa havaintokampanjan koordinaattori Imke de Pater Kalifornian yliopistosta. Kuvauksia tehtiin 8,2-metrisen VLT:n lisäksi myös Hubblella sekä Keckin ja Palomarin observatorioilla.
Renkaiden tason ylittämisen aikaan pystytään tutkimaan niiden koostumusta paljon tarkemmin kuin muulloin. Myös renkaiden valoon normaalisti peittyvät Uranuksen pienet kuut tulevat näkyville.
Alustavissa havaintotuloksissa Imke de Pater ilmoittaa mikrometrikoon kappaleista koostuvien renkaiden muuttuneen jonkin verran sen jälkeen kun Voyager 2 -luotain kuvasi niitä 21 vuotta sitten. Tämä viittaa siihen, että renkaat eivät ole Uranuksella pysyvät.
Tämänvuotinen kuvausmahdollisuus oli ensimmäinen sitten renkaiden vuoden 1977 löytämisen jälkeen. Koska Maan ratataso on Uranuksen rataan nähden kalleellaan ja Maan ratanopeus on huomattavasti suurempi, renkaiden tason ylityksiä tapahtuu useita kertoja parin vuoden sisällä. Ensimmäinen ylitys oli 28. toukokuuta, seuraava 16. elokuuta ja viimeinen havaintomahdollisuus on 20. helmikuuta. Tämän jälkeen seuraavaa ylitystä joudutaankin odottamaan yli 40 vuotta.
Lue aiheesta lisää ESOn sivulta (englanniksi)
Vastaa
Mars-kulkijat ovat taas liikkeellä
Kuuden viikon paikallaan olon jälkeen Marsissa olevat Spirit- ja Opportunity-luotaimet ovat päässeet taas liikkeelle. Kulkijat jäivät paikoilleen kun myrskyn nostattama pöly peitti Auringon ja vähensi luotaimien aurinkopaneeleilla tuottaman sähkömäärän vaarallisen alas.
Opportunity lähti kulkemaan Victoria-kraatteria kohti, jota aluksen on tarkoitus lopulta laskeutua tutkimaan. Spirit puolestaan peruutti voidakseen tarkastella tarkemmin erästä tutkijoita kiinnostavaa kiveä.
”Molempien kulkijoiden sää- ja energiatilanteet jatkavat paranemistaan, vaikkakin todella hitaasti”, kertoi John Callas Nasasta. Taivaan selkeneminen erittäin hienosta pölystä voi kestää kuukausia, ja vaikka auringonvaloa pääsee koko ajan enemmän Marsin pinnalle, kulkijoiden sähkötehoja vähentää samaan aikaan aurinkopaleelien päälle kerääntyvä pöly.
Lue lisää Nasan sivuilta (englanniksi)
Vastaa
Tuorlan peili sai uuden pinnan
Suomen suurimman teleskooppipeilin uudelleenaluminointi on saatu loppuun. Tuorlan observatoriossa sijaitseva peili irrotettiin teleskoopista toukokuussa ja siirrettiin laboratorioon kymmenen metriä maan alle odottamaan vanhan aluminoinnin poistoa ja uudelleenaluminointia tyhjiökammiossa.
Aluminoitaessa peili laitetaan teräskammioon, joka pumpataan mahdollisimman tyhjäksi tyhjiöpumpulla. Alumiini asetetaan wolframista valmistettuihin lusikoihin ja höyrystetään peilin pinnalle kuumentamalla lusikoita yksitellen niiden lävitse johdetulla voimakkaalla sähkövirralla.
Peilin paikalleenasennus tapahtui 16. elokuuta ja lopullinen peilin paikan hienosäätö sekä digitaalisen CCD-kameran takaisinasennus 20. elokuuta.
Lue aiheesta lisää Tuorlan observatorion sivuilta
Vastaa
Rudnick löysi tyhjän aukon
Tutkijat ovat löytäneet valtavan tyhjän aukon avaruudesta. Alueella ei ole tähtiä, kaasua tai mitään muutakaan normaalia materiaa. Myös erikoinen pimeä aine puuttuu tyystin tästä avaruuden kolkasta.
Avaruudesta on ennenkin löydetty tyhjiä alueita, mutta nyt löydetyn rinnalla mikä tahansa maailmankaikkeuden kohde näyttää kääpiöltä. Alueen halkaisija on nimittäin lähes miljardi valovuotta. Esimerkiksi oman galaksimme halkaisija on vain 80 000–100 000 valovuotta. Tarvittaisiin siis kymmenentuhatta vierekkäin olevaa Linnunrataa ennen kuin saataisiin yhtä pitkä jono.
”Kyseessä ei ole ainoastaan suurin tunnettu tyhjä alue, vaan emme myöskään ikinä olettaneet löytävämme näin suurta tyhjyyttä”, löydön tehnyt tutkija Lawrence Rudnick kertoo. Rudnickin mukaan tietokonemallien ja aiemmin tehtyjen havaintojen perusteella näin suurten tyhjien alueiden ei ajateltu voivan edes syntyä.
Lue lisää Space.com-uutissivulta (englanniksi)
Vastaa
Google toi tähdet karttapalveluunsa
Uusin Google Earth -palvelu pitää nyt sisällään myös tähtitaivaan. Mukana on nimittäin Sky-toiminto, jonka avulla voi seurata vaikka planeettojen liikkeitä tai tutkia taivaalla näkyviä tähtikuvioita.
Ohjelmassa on yhteensä satoja miljoonia tähtiä ja 200 miljoonaa galaksia. Kiinnostavimmista matkakohteista on myös tarkat Hubble-avaruusteleskoopin ottamat kuvat sekä pieni tietopaketti, joka kertoo tarkemmin mitä kohteesta tiedetään.
Google Earth on ilmainen netistä ladattava ohjelma, jolla on jo satoja miljoonia käyttäjiä.
Katso Google Sky -esittelyvideo
Lataa Google Earthin uusin versio