Murtoinen
Siriuksen toinen ja uudempi maaseutuobservatorio sijaitsee Hankasalmen Murtoisissa. Murtoisten kylä ja erityisesti kyläkoulun lähiympäristö tarjoavat erinomaisen paikan uudelle observatoriolle. Murtoinen sijaitsee Hankasalmesta Kangasniemelle vievän tien 446 varressa noin 10 kilometriä Hankasalmen aseman eteläpuolella. Se on riittävän kaukana kaikesta valosaasteesta, mutta ei liian kaukana Jyväskylästä. Matkaa Jyväskylästä tulee noin 50 km hyväkuntoista isoa tietä myöten. Tietoliikenneyhteydet toimivat langattoman laajakaistayhteyden päällä.
Murtoisten observatorion havaintoinstrumenttien tuottama data julkaistaan lähes reaaliajassa observatorion nettisivuilla.
Tilat
Hankasalmen observatorio sijaitsee Murtoisten kylässä vanhan kyläkoulun pihapiirissä. Tähtitornirakennuksen alakerrassa on lämmin havaintotila ja tornin ylätasanteella etäkäytettävä teleskooppi sekä revontulien kuunteluun tarkoitettu laitteisto. Murtoisissa järjestetään ryhmille, kuten koululuokille, tilausnäytäntöjä, joiden sisällöstä voidaan sopia yhdessä tilaajan kanssa.
Radioteleskooppi
Havaintokeskuksessa on 3 metrin suunnattavalla lautasantennilla varustettu radioteleskooppi, jota käytetään avaruudesta tulevan radiosäteilyn mittaamiseen. Sillä havaitaan rutiininomaisesti jo mm. Auringon purkauksia ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös kartoittaa Linnunradan vetypilviä. Teleskooppi siirrettiin Nyrölän observatoriosta Murtoisiin. Radioaaltojen vastaanottoa varten on hankittu ja rakennettu erilaisia radiovastaanottimia (mm. AOR AR-5000 liikennevastaanotin). Aurinkoa havaitaan 10-11 GHz taajuudella.
Tähtitorni
Tähtotornirakennuksen alakerrassa on lämmin havaintotila ja yläkerroksessa havaintotasanne ja kaukoputken suojakupu. Rakennuksen ulkomitat ovat 6 x 6 metriä ja havaintotasanne on kolme metriä maanpinnan yläpuolella. Australialaisvalmisteinen Sirius Observatories -kupu on läpimitaltaan 3.5 metriä. Sen puolipallon muotoisessa kuvussa on moottoreilla avattava luukku. Kupu myös kääntyy sähkömoottoreilla tietokoneen ohjaamana, siten että kaukoputki näkee aina luukusta ulos. Kuvun sisään mahtuu kerrallaan noin 10 henkilöä katsomaan kaukoputkella ja kattotasanteella voi tähtitaivasta katsella suurempikin joukko.
Observatorion päähavaintolaitteena on 40 cm läpimittainen RC-Optical Systemsin 16RC teleskooppi robottijalustalla. Ritchey-Chretien -tyyppinen Cassegrain-teleskooppi on optisesti ylivertainen, joten se muodostaa terävän kuvan koko kuvakentän alueella. Kaukoputki ja sen jalusta ovat myös mekaanisesti erittäin korkealaatuisia mahdollistaen luotettavan etäkäytön. Paramount ME -jalusta voidaan käynnistää ja sammuttaa etäkäytöllä ja se tietää tarkalleen oman suuntansa myös sähkökatkon jälkeen.
CCD-kamera
Kaukoputken pääilmaisin on suodinvaihtajalla varustettu laajakenttäinen CCD-kamera, SBIG STX-16803. CCD-kameralla saadaan kuvattua hyvin himmeitäkin tähtitaivaan kohteita, sillä se rekisteröi lähes jokaisen fotonin, joka kohteesta saapuu. Suotimet mahdollistavat tarkat ja muiden observatorioiden kanssa vertailukelpoiset fotometriset mittaukset ja värikuvien muodostamisen. Kamera tuottaa kuvat digitaalisessa muodossa joten ne ovat heti hyödynnettävissä tietokoneella. Esimerkiksi muuttuvia tähtiä voidaan mitata täysin automaattisesti tietokoneen ohjatessa kaukoputkea ja kameraa sekä mittaamalla kohteen kirkkauden kuvista. Havaitsijalle tarvitsee silloin toimittaa vain pelkät mittaustulokset ilman suuria kuvatiedostoja.
Allsky-kamera
Vuoden 2015 alusta observatoriossa on ollut automaattinen AllSky-kamera, joka kuvaa kalansilmälinssin avulla koko taivaan noin minuutin välein. Kuvien avulla voi tarkkailla säätilaa ja vaikka revontulia tai halo-ilmiöitä. Uusin kuva näkyy Siriuksen kotisivulla sekä ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä Auroras Now-palvelussa. Yön kuvista koostettu timelapse-video julkaistaan joka päivä Hankasalmen observatorion Youtube-kanavalla.
Halokamera
Halokamera on uusin Murtoisten havaintoinstrumentti. Halokamera hyödyntää Aurinkoa seuraavaa radioteleskooppia, joka on päivisin ohjelmoitu seuraamaan Aurinkoa ja öisin Kuuta, mikäli Kuu on näkyvissä. Kamerana toimii ZWO ASI 120MC-S, jonka resoluutio on 1280*960 pikseliä. Optiikkana on 2,5 mm laajakulmalinssi. Kameran kuva-alan leveys on noin 90 astetta, joten nykyisellä systeemillä systeemi soveltuu erityisesti aurinkokeskeisten 22 asteen renkaan sisä- ja ulkopuolella olevien halojen havainnointiin.
Etäkäyttö
Sekä optista kaukoputkea että radioteleskooppia voidaan käyttää Internetin välityksellä. Myös laitteiden käynnistys ja sammuttaminen sekä kuvun avaus ja sulkeminen onnistuvat etäyhteydellä.
Etäkäyttö mahdollistaa myös nopean reagoinnin äkillisiin ilmiöihin kuten gammapurkauksiin, ilman että havaitsijan pitää matkustaa kaukoputken luo. Etäkäytöllä ja automatisoinnilla onkin saavutettu laitteiston maksimaalinen käyttöaste.
Observatorion käyttö on maksutonta siriuslaisille.
Revontulien kuuntelulaitteisto
Revontulien syntymekanismi tunnetaan tänä päivänä varsin hyvin, samoin kuin revontulien esiintymiskorkeus, noin 100 km. Revontulista peräisin olevien äänien olemassaolo on edelleen ratkaisematon arvoitus. Kansanperinteessä on lukuisa joukko tarinoita revontulien kolinasta tai huminasta. Revontulien aiheuttamien äänien olemassaoloa ei kuitenkaan tähän päivään saakka ole kuitenkaan pystytty kiistattomasti todentamaan tai väitettä äänistä kumoamaan. Hankkeessa rakennettiin Jyväskylän Sirius ry:n observatorioon Hankasalmen Murtoisiin maailman ensimmäinen jatkuvatoiminen ja etäohjattu revontulien kuunteluasema. Hankkeen kustannusarvio oli noin 30000€ ja se toteutettiin Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Leader-ryhmä Maaseutukehitys ry:n rahoituskehyksestä. Jyväskylän Sirius ry toteutti hankkeen pääosin jäsenistön talkoovoimin. Hanke alkoi 1.7.2018 ja päättyi 31.5.2021. Suunniteltu alkuperäinen päättymispäivä oli 31.12.2019, mutta koronapandemia vuoksi hankkeelle haettiin ja myönnettiin lisäaikaa 31.5.2021 asti.
Kuunteluaseman havaintolaitteiden suunnittelu perustui Unto Laineen hypoteesiin, jonka mukaan äänen aiheuttaa varautuneessa inversiokerroksessa revontulien indusoima kipinä. Laitteiston avulla pyritään siis havaitsemaan tuo kipinä radiotaajuuksilla ja ääni herkillä mikrofoneilla. Mikrofoneja on useita, joten niillä voidaan havaita myös äänen tulosuunta.
