Päättynyt halohuhtikuu oli ensimmäinen huhtikuu, jonka haloja päästiin keskeytyksettä havainnoimaan syksyllä 2021 asennetulle Siriuksen uudelle halokameralle. Halokameran rakennusprojektista sekä tekniikasta on kirjoitettu aiemmin Valkoisessa kääpiössä (VK1/2022) sekä Ursan Zeniitti-verkkolehden joulukuun 2021 numerossa.
Sirius HaloCAM radioteleskoopin kyydissä | 22 asteen rengas ja ylläsivuava kaari 7.4.2022 |
Kamera on kiinnitetty radioteleskooppiin, joka seuraa Aurinkoa aina Auringon ollessa yli 10 asteen korkeudella. Mikäli Kuu on näkyvissä, seuraa radioteleskooppi nykyisin Kuuta, joka mahdollistaa myös Kuun ympärillä olevien halojen havaitsemisen. Kuvia tallennetaan 30 s välein ja kuvista tunnistetaan yksinkertaisella algoritmilla 22 asteen rengas. Tunnistusohjelma tallettaa lokitiedoston, josta voidaan määrittää vuorokausittain aika, jolloin haloja on ollut havaittavissa. Tunnistusalgoritmia voidaan varmasti kehittää varmatoimisemmaksi, mutta jo nykyisellään se kykenee havaitsemaan selkeän 22 asteen renkaan. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuorokausittainen aika, jona halokamera on tunnistanut haloja. Parhaina päivinä 6.4 ja 7.4 haloja on taivaalla havaittu noin neljän tunnin ajan. Vastaavasti 4-5.4 ja 20-21.4. ovat Murtoisissa ollet täysin halottomia päiviä. Kuvassa ei ole huomioitu Kuun haloja. Vertailun vuoksi kuvassa on esitetty myös Ursan Taivaanvahtiin ilmoitettujen halohavaintojen vuorokausittainen lukumäärä. Hyvät halopäivät havaitaan selvästi halokameran automaattitunnistuksessa sekä halohavaitsijoiden aktivisoitumisena. Vertailua vaikeuttaa luonnollisesti se, että Taivaanvahdin ilmoituksia tulee ympäri Suomea, kun taas halokamera tarkkailee haloja Hankasalmen Murtoisissa.
Keogrammi on kuvaaja, johon on kasattu jokaisen vuorokauden aikana otetun kuvan keskimmäinen sarake. Keogrammissa x-akseli kuvaa aikaa. Kun kamera seuraa Aurinkoa, keogrammista saa helposti yleiskatsauksen vuorokauden halotilanteesta. Esimerkkikuvissa on kahden hyvän halopäivän, 7.4 ja 30.4 keogrammit. Kuvissa keskellä näkyy auringon edessä olevan peittävä tummana raitana. Kuvan yläosassa 22 asteen rengas ja ylläsivuava kaari näkyvät selkeänä kirkastumana.
Siriuksen halokamera on mielenkiintoinen lisä taivaan ilmiöiden havaitsemiseen erityisesti valoisalle kesäkaudella, jolloin muuta havaittavaa on taivaalla vähemmän. Halojen tilastointiin kamera tarjoaa jo nyt hyvän mahdollisuuden ja toivottavasti tulevaisuudessa kameran tunnistusalgoritmeja sekä kuvien pinoamisrutiineja saadaan kehitettyä, jolloin kuvapinoista voidaan automaattisesti tunnistaa eri halotyyppejä. Myös astetta laajakulmaisempi optiikka mahdollistaisi laajempien halonäkymien havaitsemisen, joita toki voi havaita observatorion allsky-kameralla.
________________________________
Harri Kiiskinen / 1.5.2022