Tiedehavaintoja Komakallion havaintokeskuksessa
Toisin kuin monesti luullaan, myös harrastajat voivat tuottaa tieteellisesti hyödyllistä dataa tähtitieteilijöiden käyttöön. Kansainväliset organisaatiot keräävät mittausdataa avoimiin tietokantoihinsa, yhdistäen mittauksia monelta eri havaitsijalta. Joukkoistamalla saatu tietomassa on tähtitieteilijöiden käytössä, ja monet harrastajat ovatkin tätä kautta päässeet osaksi tieteellisiä julkaisuja.
Komakalliolla on lähes sen koko olemassaoloajan tehty sekä astrometrisia ja fotometrisiä tiedehavaintoja.
Astrometria
Astrometria eli taivaankappaleiden sijainnin määritys on osa tähtitieteen perustutkimusta. Maanpäälliset harrastajalaitteet eivät enää pysty antamaan uutta tietoa kaukaisten tähtien koordinaateista, mutta aurinkokunnassamme liikkuvat kohteet kuten asteroidit, pikkuplaneetat ja komeetat tuovat jatkuvasti uutta havaittavaa. Analysoimalla useita astrometrisia havaintoja saadaan niiden perusteella laskettua tutkittavan kappaleen liikerata aurinkokunnassamme. Näitä ylläpitää tietokannassaan IAU:n Minor Planet Center. MPC on myöntänyt havaintotoiminnan tuloksena Komakallion havaintokeskukselle observatoriokoodin B65 Komakallio.
Fotometria
Tähtitaivaalla on paljon muuttuvia tähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Hyvin konkreettinen esimerkki näistä on Betelgeuse, jonka himmeneminen talvella 2019-2020 oli selkeästi havaittavissa jo paljain silmin. Fotometria tarkoittaa tähtitaivaan kappaleiden kirkkauden mittausta, joka harrastajien toimesta tehdään yleensä suhteellisena mittauksena eli tähden kirkkautta verrataan toisiin hyvin tunnettuihin tähtiin. Kaukoputkeen kytketyn kameran ja tietokoneen avulla voidaan tehdä hyvin tarkkoja mittauksia ja muodostaa niistä aikajanalle aikasarjoja, joista voidaan havaita esimerkiksi säännöllisesti muuttuvien tähtien syklejä. Havaintoja kerää kansainvälisesti mm. AAVSO, jonka tietokantoihin on tuotettu Komakalliolta tuhansia mittauksia.
Universumin äkilliset tapahtumat ovat fotometrisesti erityisen mielenkiintoisia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi syttyvän supernovan kirkkautta päästään mittaamaan, sitä enemmän mittausdata kertoo supernovaräjähdyksen luonteesta. Monet harrastajat ovatkin olleet aitiopaikalla löytämässä uusia supernovia, kun sellainen on syttynyt harrastajan kuvauskohteena olleessa galaksissa.
Fotometrisin menetelmin voidaan myös havaita eksoplaneettoja niinsanotulla ylikulkumenetelmällä. Eksoplaneetan kulkiessa emotähdensä editse himmentyy tähden kirkkaus hieman planeetan peittäessä osan sen valosta. Mittaamalla tähden kirkkautta koko ylityksen ajan, voidaan himmeneminen havaita. Himmenemisen kestoa ja syvyyttä voidaan käyttää apuna eksoplaneetan koon ja kiertoajan määrittämisessä.
