Aleksandriassa 100-luvulla elänyt Klaudios Ptolemaios oli viimeinen antiikin kuuluisista oppineista. Vaikka Ptolemaioksen elämästä tiedetään hyvin vähän, on merkittävä osa hänen teoksistaan säilynyt nykypäivään asti. Tähtitieteen suurteos Almagest tuli keskiajan Eurooppaan arabian kautta, ja se säilytti asemansa tähtitieteen auktoriteettina 1500 vuoden ajan.
Ptolemaios ei niinkään luonut uutta tutkimusta, vaan hänen suurin ansionsa oli koota kaikki sen aikainen tieto ja tehdä siitä systemaattinen esitys. Mutta millainen oli maailmankuva, jonka Ptolemaios Almagestiinsa sai? Se perustui satojen vuosien aikana kerättyyn tietoon, havaintoihin ja oppineiden kirjoituksiin. Monet näistä olivat yllättävän nykyaikaisia, kuten käsitys Maan pyörimisestä ja kierrosta Auringon ympäri, vaikka näitä Ptolemaios ei kirjaansa ottanutkaan.
Ptolemaioksen maailmanmallit, planeettojen liikkeiden selitykset ja käsitys Maan koosta ja muodosta ohjasivat käsitystä ympäröivästä maailmasta aina uuden ajan alkuun saakka. Vasta Kopernikuksen, Keplerin ja muiden tuon ajan tiedemiesten tutkimukset vähitellen syrjäyttivät Ptolemaioksen ja Aristoteleen maailmankäsitykset, vaikka katolinen kirkko voimakkaasti vastustikin kehitystä. Yllättävää kyllä, Ptolemaioksen vaikutus ulottuu nykypäivään saakka, kuten jokainen tähtikarttoja ja tavallisia karttoja katsonut on huomannut.
Esitelmässä kerrotaan antiikin ajan tähtitieteen saavutuksista, miten ne siirtyivät Ptolemaioksen suurteokseen Almagest ja millä tavalla Almagest vaikutti maailmankuvaamme keskiajasta nykypäiviin saakka.
Ptolemaioksesta ja Ptolemaioksen perinnöstä kertoo emeritusprofessori Markku Poutanen.