Esitelmä: Metsähovin geodeettinen tutkimusasema

GNSS-antennien testikenttä, kuva: Markku Poutanen

Kirkkonummen Kylmälässä on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Metsähovin geodeettinen tutkimusasema. Metsähovi on yksi maailman geodeettisista perusasemista. Se on osa maailmanlaajuista asemaverkkoa. Sen datoja käytetään niin Maan asennon määritykseen avaruudessa kuin paikannussatelliittien tarkkojen ratojen laskemiseen.

Aseman laitteisto on viimeisen kymmenen vuoden aikana täydellisesti uudistettu ja se on yksi täydellisimmistä ja moderneimmista geodeettisista perusasemista maailmassa. Vastaavia perusasemia maailmassa on alle 30.

Metsähovin 13-metrinen radioteleskooppi tuottaa havaintoja, joilla Maan asentoa avaruudessa voidaan seurata ja satelliittilaserilla mitataan Maata havaitsevien tutkasatelliittien tarkkoja etäisyyksiä. Metsähovissa havaittavat maankuoren liikkeet, painovoiman muutokset ja paikannussatelliittien seuranta ovat tärkeitä sekä globaalien että kansallisten vertausjärjestelmien ylläpidossa.

Metsähovi on myös kansallisten koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmien perusasema. Se takaa tarkat yhteydet eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin järjestelmiin ja samalla Suomen järjestelmien ajantasaisuuden ja luotettavuuden.

Esitelmässä kerrotaan Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman historiasta, sen nykyisistä laitteistoista, havainnoista ja mihin näitä havaintoja tarvitaan. Metsähovi on myös Suomen panos Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vuoden 2015 päätöslauselmaan, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ylläpitämään geodeettisia perusasemia. Ilman tällaisten perusasemien verkkoa nykyistä satelliittipaikannusta tai yhteiskunnan tarvitsemia tarkkoja koordinaattijärjestelmiä ei olisi olemassa.

Esitelmöitsijä emeritusprofessori Markku Poutanen on työskennellyt Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa (vuoteen 2015 Geodeettinen laitos) lähes neljän vuosikymmenen ajan mm. satelliittipaikannukseen, koordinaattijärjestelmiin ja Metsähovin tutkimusasemaan liittyvissä tehtävissä.