Yhdysvaltalaisia lehtiä. Astronomy.
Astronomy-lehti on ilmestynyt vuodesta 1973 lähtien eli jo 44 vuoden ajan. Kalmbach Publishing Co. julkaisee Astronomya kerran kuukaudessa. Lehden digitaalinen versio on on tilattavissa Astronomy-lehden tilaajapalvelun kautta. Digitaalisen version toimittaa luettavaksi Zinio Digital Magazines -arkistopalvelu.
Monet ursalaiset ovat aikoinaan osallistuneet tämän lehden ryhmätilaukseen. Ryhmätilausten tarve päättyi, kun omaa luottokorttia saattoi käyttää tilausten maksamiseen.
Numero Vol. 44 Issue 10 October 2016
Lokakuun 2016 numerossa on 76 sivua. Kansikuvajuttuna on Jesse Emspakin artikkeli Vieraillaan jälleen Venuksessa. Artikkeli kertoo kuudella sivulla uusista luotaimista, joiden tarkoituksena on selvittää, miten planeetan polttava pinta ja myrskyisä kaasukehä syntyivät. Artikkeliin liittyy 10 kuvaa.
Taivas tässä kuussa -palsta kertoo Uranuksesta, Kuun Sateiden merestä, orionidien meteoriparvesta, miltä taivas näyttää lokakuussa, planeettojen liikkeistä sekä komeettojen ja asteroidien näkymisestä.
Kysymys-palstalla asiantuntijat vastaavat neljään lukijoiden lähettämään kysymykseen, mm. mikseivät tähtien Oortin pilvet peitä tähtiä.
Michael E. Bakich esittelee havaintojen kohteiksi sataa kirkkainta galaksia. Kuusisivuisessa artikkelissa on 10 taulukkoa, joissa on sadan galaksin sijainnit. Kutakin taulukkoa kohti on yksi valokuva.
Numero Vol. 44 Issue 11 November 2016
Numeron kansikuvajutussa Bob Berman kertoo kuudella sivulla avaruudesta tulevien suurienergiaisten hiukkasten vaikutuksista maan pinnalla. Tämän säteilyn tutkimus alkoi 1900-luvun alussa Victor Hessin ja Theodore Wulfin tutkimuksista.
John Wenz kertoo neljällä sivulla Proxima b -planeetasta. Alaotsikot esittävät kysymykset Kuinka löydetään planeetta, joka ei halua tulla löydetyksi, Onko se asuttava.
Michael Carroll käyttää kuusi sivua avaruuden kivien koon määrittämisestä kertovaan artikkeliin. Artikkelin kuvituksessa komeettojen ytimiä on verrattu erilaisten maanpäällisten kohteiden kokoihin. Vertailukohteina ovat urheilukenttä, Eiffelin torni, koko maapallo, tavarajuna, Kreetan saari, Toronton CN-tormi ja kymmenien kilometrien laajuinen pöytäliina.
John Kormendy pohtii seitsemällä sivulla galaksien ja mustien aukkojen välistä yhteyttä.
Numero Vol. 44 Issue 12 December 2016
Luin Astronomy-lehden joulukuun numeron Zinio Digital Magazines -arkistopalvelun avulla. Läydän arkistosta 41 numeroa kesäkuusta 2013 lähtien. Paperista joulukuun 2016 lehteä en ole vielä nähnyt.
Joulukuun numeron kansikuvajutussa Micheal West kertoo kannibaaleiksi muuttuvista galakseista eli galakseista, jotka törmäävät toisiinsa. Samalla niiden säännölliset muodot vääristyvät. Michael käyttää alussa esimerkkeinä galakseja NGC 1132 ja ESO 306-017. Nämä jättiläiset tulivat suuriksi ahmaisemalla naapurigalaksejaan miljardien vuosien aikana.
Max Alexander kirjoittaa Jucatanin niemimaalle pudonneen asteroidin tutkimuksesta, joka tehdään kairaamalla. Poraus tapahtuu merellä runsaat 50 km Meridan kaupungista luoteeseen. Max tutustui poranäytteen ottoon Asteroid Day/B612-tapahtuman yhteydessä toukokuun alussa. Poranäytteiden tarkoituksena on selvittää alueen geologiaa ja biologiaa. Törmäyksessä muodostuneen kraatterin pohja on nykyään 20 km syvyydessä. Kraatterin reuna on 600 metrin syvyydessä.
Havaitsijat saavat hyödyllistä tietoa Phil Harringtonin artikkelista, joka antaa neuvoja värillisten avointen tähtijoukkojen havaitsemiseen. Artikkelin otsikkoaukeama esittää kysymyksen ”Pidätkö tähtijoukkoja ikävystyttävinä” Odota, kunnes näet nämä värilliset jalokivet.” Phil aloittaa kohteiden esittelyn Perseuksen kaksoistähtijoukolla. Hän siirtyy sitten Plejadeihin ja Hyadeihin.