Romaani Le Gentilin matkasta havaitsemaan vuosien 1761 ja 1769 Venuksen ylikulkuja
Lorenz Schröter: Venuspassage. Roman. 2001. Rotbuch Verlag, Hamburg. 333 sivua. Sidottu. Kansipaperi, lukupaikan merkkinauha. ISBN-10: 3-434-53077-0.
Kirjan tekijä, Lorenz Schröter, on vuonna 1960 Münchenissä syntynyt maailmanmatkaaja, lehtimies ja tarinoiden kirjoittaja. Hän kulki polkupyörällä maailman ympäri ja eli vuosikausia pienellä saarella Hongkongin edustalla. Hänen elämäänsä kuuluvat matkustus ja kirjoittaminen.
Pariisin tiedeakatemian jäsen Guillaume Joseph Hyacinthe Jean Baptiste Le Gentil de la Galaisierère aloitti 26. maaliskuuta 1760 seikkailun, joka päättyisi vasta runsaan vuosikymmenen kuluttua. Le Gentil oli matkaansa aloittaessaan 35-vuotias. Matka alkoi vaunukyydillä Bretagnen rannikolle Brestin satamaan, jossa häntä odotti kolmimastoinen Berryer-alus. Matkatavaroina hänellä oli arvokkaita tähtitieteellisiä instrumentteja. Koko tieteellinen maailma oli odottanut jo sadan vuoden ajan, että koittaisi päivämäärä 6. kesäkuuta 1761. Matkan määränpäänä oli Intian itärannikolla oleva Pondichery. Hänen oli tarkoitus mitata siellä taivas eli määrittää Venuksen ylikulun avulla Auringon parallaksi.
Normaalisti Guillaume olisi mennyt aamunkoiton jälkeen Pariisin observatoriosta vaunuilla Rue d’Enfer -katua pitkin kotiinsa. Tämä oli nyt taaksejäänyttä elämää. Tänään, vuosikausien valmistelujen jälkeen alkoi hänen todellinen elämänsä.
Matkan kuvaukseen kuuluu mm. laivan runkopalkkien ratina, kun aallot yrittävät runnella laivaa. Kirjan kolmannella sivulla saamme tietää, että Le Gentilillä on havaintovälineinään kaksi kaukoputkea, kaksi kvadranttia, mikrometri, armillaarikehä sekä hänen suurin aarteensa: ensimmäisen kuninkaallisen kellosepän, Julien Le Royn työpajassa valmistettu taskukello. D’Apres de Mannevilletten laatima maailmankartta kertoi, missä Venuksen ja Auringon kohtaaminen olisi havaittavissa.
Le Gentilin matka kulki Ranskan rannikolta Afrikan rannikkoa pitkin etelään ja Afrikan eteläkärjen ympäri alkuksi itään ja sitten pohjoiseen Madagaskarin länsipuolelle ja lopulta Intian itärannikolle Pondicheryyn. Aluksen ruoka- ja vesihuollon takia matkaan tuli useita taukoja. Ranska ja Englanti olivat tuolloin sodassa. Kulkuluvista huolimatta englantilaiset sotalaivat aiheuttivat matkalaisille runsaasti vastoinkäymisiä.
Matkalla Madagaskarilta Intiaan vastaantulevien laivojen kapteenit kertoivat, että Pondicherry oli joutunut englantilaisten haltuun. Le Gentilin täytyi palata Madagaskarille.
Sairastuminen suolistotauteihin toi matkaan omat vaikeutensa.
Vuoden 1761 ylikulun havaitsemisen epäonnistuttua Le Gentil ei palannut Ranskaan, vaan hän jäi odottamaan seuraavaa, vuoden 1769 ylikulkua Itä-Intian saarille ja muuallekin Intian valtamerelle. Väliaikana Le Gentil keräsi erilaisia näytteitä Pariisiin toimitettaviksi. Viimein Pondicherry vapautui englantilaisten vallasta ja Le Gentil pääsi rakentamaan havaintoasemaansa. Kaikki meni hyvin ylikulkua edeltävään päivään saakka. Aamulla raskaat pilvet peittivät taivaan ja Aurinko katosi näkyvistä. Havainnoista ei tullut mitään.
Paluumatkalla Le Gentiliä vaivasivat myrskyt ja laivan haaksirikot. Viimein hän pääsi laivalla Espanjaan ja sieltä hän matkasi maitse Pariisiin, jossa hänen omaisuuttaan oltiin jakamassa. Lopulta Le Gentil sai omaisuutensa takaisin, meni naimisiin rikkaan perijättären kanssa ja sai tyttären. Le Gentil kuoli 22. lokakuuta 1792.
Tekijä kertoo kirjan viimeisellä sivulla jälkisanoissa, mitkä kirjan osat ovat todella tapahtunutta historiaa ja mitkä ovat kirjailijan ajatuksia. Eloisasti kirjoitettu teos antaa mieleenpainuvan kuvan tähtitieteelle omistautuneen tutkijan elämästä ja työstä.