Pohjoismaisia lehtiä. Kvant. Tidsskrift for Fysik og Astronomi.
Kööpenhaminassa Niels Bohrin Instituutissa majaansa pitävää Kvant-lehteä julkaisevat Astronomisk Selskab, Dansk Fysisk Selskab, Dansk Geofysisk Forening ja Selskabet for Naturlærens Udbredelse.
Kvant, 2016, no 2, Maj
Kvant, 2016, no 3, September
Numeron 2, Maj teeman on sairaalafysiikka. Artikkelien aiheina ovat Mitä sairaalafysiikka on, Mitä sairaalafyysikko tekee sekä Säteilybiologi kertoo säteilyhoidon aakkosista sekä annosmittareista ja niiden kalibroinneista – säteilyhoidon fysikaalisista perusteista.
Numero 3, September kertoo mm. mustista aukoista, perusfysiikasta, fysiikan oppikirjoista sekä tähtitieteen historista.
Lehden ensimmäinen artikkeli Tunge sorte huller – hvad kan de gruges til? kertoo mihin galaksien keskustoissa olevia raskaita mustia aukkoja voitaisiin käyttää. Artikkelin kirjoittaja Marianne Vestergaard on lehtori ja hän johtaa Vapaan tutkimusneuvoston työtä mustien aukkojen massanmääritysten parissa. Artikkeli on osa suhteellisuusteorian 100-vuotispäivään liittyvää Kvantin ohjelmaa.
Toinen artikkeli liittyy perinteisen fysiikan tehtäviin. Tehtävän lähtökohtana on paikallaan oleva kuorma-auto ja sen lavalla oleva kulkusuuntaan nähden poikittain oleva tynnyri. On ratkaistava kysymys, kuinka pitkälle liikkeelle lähtevä auto ehtii ennenkuin tynnyri kierii lavan reunalle. Vastaus vie yhden palstan verran tilaa. Kommentteihin ja uuden tehtävän esittämiseen kuluu kaksi palstaa.
Kirja-arvosteli esittelee kahdella palstalla Michael Cramer Andersenin ja Michael Agernosen 320-sivuisen lukion C-tason oppikirjan BasisFysik C. Paperinen kirja maksaa 245 tanskan kruunua (33 euroa). Sähköinen versio maksaa 62,50 kruunua (8 euroa).
Niels Bohr Instiutuutissa työskentelevä Erik HØg kertoo 10-sivuisessa artikkelissaan Landgreven i Kassel og Tycho Brahe på Hven Tycho Brahen ja Kasselin maakreivin suhteista. Artikkeliin liittyy 17 kuvaa sekä yksi kaavio. Viimeinen kuva esittää kirjoittajaa itseään. Artikkeliin liittyvät kirjallisuusviitteet vievät tilaa vajaan palstan.
Lehdessä on vielä kaksi pitkää artikkelia. Näistä ensimmäinen kertoo gravitaation lämpövaikutuksista. Artikkelin kirjoittaja on Niels Bohrin instiutuutin John Niclasen. Jälkimmäisessä artikkelissa JØrgen Otzen Petersen kertoo Bengt Strömgrenin vuodelta 1933 peräisin olevasta kehitysteoriasta.
Lehden artikkeleita pystyy lukemaan pienen suomi–tanska–suomi -sanakirjan ja ruotsin kielen taidon avulla. Koko artikkelin käännökseen taitoni eivät riitä.