Keski-Euroopan lehtiä. Sterne und Weltraum.
Saksankielistä Sterne und Weltraum -lehteä julkaisee Spektrum der Wissenschaft.
Kerran kuukaudessa ilmestyvä lehti on saatavissa paperisena tai digitaalisena versiona.
Sterne und Weltraum, 2016, no 09, September
Numeron 9/2016 September artikkelit on jaettu ryhmiin Blick in die Forschung (Katsaus tutkimuksiin), Welt der Wissenschaft (Tieteen maailma), Aktuelles am Himmel (Ajankohtaista taivaalla), Astronomi und Praxis (Käytännöllistä tähtitiedettä). Kannen alareunan pikkukuvat viittaavat artikkeleihin molekyylipilvien simuloinnista, painovoima-aaltojen löytymisestä, eksoottisista kohteista ja tähtitieteestä älypuhelimilla.
Uwe Reichert antaa pääkirjoituksessaan lyhyitä vinkkejä lehdessä oleviin artikkeleihin. Pääkirjoituksen otsikkona on Monenlaista tähtitiedettä. Hän tervehtii lukijoita sanoilla Liebe Leserin, lieber Leser (Rakas lukijatar, rakas lukija). Orion-lehden päätoimittaja tervehtii ensin miespuolista lukijaa. Harold Krüger kirjoittaa 11 sivua pitkässä artikkelissa Rosetta-luotaimen tuloksista otsikolla Valmiina laskeutumaan.
Lokakuun numeron merkittävimpiä aiheita ovat Proxima Centauria kiertävä planeetta, Gaia-satelliitin mittaustulokset ja 170 vuotta sitten tapahtuneen Neptunuksen löytymiseen liittyvät historialliset tekijät.
Proxima Centaurin planeetta esiintyy pääkirjoituksessa, kansikuvassa sekä Tilmann Althausin ja Axel M. Quetzin yhdeksän sivun mittaisessa artikkelissa. Artikkeliin liittyy useita kuvia, kaavioita ja tietolaatikoita.
Ulrik Bastian ja Stefan Jordan kertovat viidellä sivulla Gaia-satelliitista ja sen äskettäin julkaistusta runsaan miljardin tähden tarkkoja tietoja sisältävästä Gaia Dr1 -luettelosta. Gaia mittasi ekliptikan etelänavan läheltä 3 194 sykkivää muuttuvaa tähteä, joista 386 olivat uusia löytöjä.
Matthias Steinmetz tarkastelee kymmenellä sivulla Neptunuksen löytymistä vuonna 1846. Neptunuksen sijainnin olivat laskeneet ranskalainen Urbain J. J. Le Verrier ja englantilainen John Couch Adams. Johann Gottfried Galle ja Louis d’Arrest löysivät Neptunuksen Berliinin observatoriossa 23.8.1846.
Marraskuun numerossa Hans-Georg Grothues kertoo 9-sivuisessa artikkelissaan Johann Hieronymus Schroeterista ja Lilienthalin tähtitornista. Schroeter rakennutti Bremenin pohjoispuolella olevaan Lilienthaliin senaikaisen maailman tunnetuimman tähtitornin. Schroeterin kuoleman jälkeen tähtitorni oli unohduksissa 200 vuoden ajan. Hänen suurin kaukoputkensa on nyt rakennettu uudelleen. Historialliset havaintotekniikat heräävät taas eloon. Rakentamisessa on käytetty erivahvuisia puupalkkkeja sekä runsaasti tiiliä. Rakennus valmistui marraskuussa 2015 ja kaukoputki vastaanotti ensivalonsa 15.3.2016. Tähtitornin kuva vie valtaosan lehden aukeamasta. Pienet ryhmät voivat sovittaessa katsella kaukoputkella. Eteläsuunta ei sovellu katseluun läheisen kirkkaasti valaistun Bremenin vuoksi. Varsin monelle kaukaa tulevalle vierailijalle riittäisi pelkän tähtitornin katselu päivän aikana.