Kuu peittää Spican sunnuntaina 8.9.2013 kello 17.30
Sunnuntaina 8.9.2013 noin kello 17.30 etelälounaisella taivaalla on nähtävissä harvinainen tapahtuma: Kolmen vuorokauden ikäinen Kuu peittää Neitsyen tähdistön Spican. Kuu on Helsingissä etelälounaisella taivaalla 15 asteen korkeudessa. Havaitsemista haittaa Aurinko, joka on samaan aikaan 38 astetta Kuun länsipuolella 18 asteen korkeudessa. Esiintulon tapahtuessa noin kello 18.18 Kuu on laskeutunut 12 asteen korkeuteen. Aurinkokin on laskeutunut 12 asteen korkeuteen. Spican kirkkaus on 1,0 magnitudia.
Oheiset kuvat esittävät Kuun niin kuin se näkyy kaukoputkessa eli etelä on ylhäällä ja länsi vasemmalla. Nuoli kertoo Spican liikkeen suunnan sekä peittymis- (ylempi kuva) ja esiintulokohdan (alempi kuva). Nuolen pituus vastaa Kuun puolen tunnin aikana liikkumaa matkaa.
Havaitessa on hyödyllistä sijoittaa Aurinko jonkin esteen taakse. Tilapäissuojan voi rakentaa silmälasien sangan varaan. Kuu tulee etsiä kaukoputken näkökenttään hyvissä ajoin ennen peittymisaikaa. Kun Kuu on löytynyt, kaukoputkeen laitetaan okulaari, jolla saadaan runsaan puolen asteen näkökenttä. On syytä varata Spican löytymiseen puoli tuntia. Jos kaukoputki seuraa tähtiä moottorin avulla, suurennusta voidaan kasvattaa vielä hieman.
Millainen kaukoputki?
Jos peittyminen tapahtuisi pimeällä taivaalla, sen havaitsemiseen riittäisi neljän senttimetrin läpimittainen kaukopuki. Aikaisempien havaintojeni mukaan 10 – 15 cm:n läpimittaisen kaukoputken pitäisi riittää, jos taivas on täysin selkeä ja Aurinko on saatu jonkin esteen taakse.
Havaintotapoja
Pelkän katselun asemesta on hyödyllistä taltioida peittymis- ja esiintuloajat digitaalisen ajanottokellon avulla. Kello käynnistetään Radio Suomen kello 16 tai kello 17 aikamerkistä. Väliaikanapin avulla talletetaan ensin peittymisaika ja noin 48 minuuttia myöhemmin esiintuloaika. Tarkistuksen vuoksi talletetaan kello 19 aikamerkki. Jos kello käynnistettiin kello 16, talletetaan kello 17 aikamerkki tarkistuksen vuoksi. Kellon voi pysäyttää kello 20 aikamerkkiin. Ennen havaintopaikalta poistumista saadut ajat (viisi tai kuusi kappaletta) kirjoitetaan muistikirjaan. Samoin talletetaan muistikirjaan havaintopaikka mahdollisten GPS-koordinaattien kera, kaukoputken ominaisuudet (polttoväli, halkaisija, optinen tyyppi, seurantatapa, jalustan tyyppi ja okulaarit), havaitsijat ja säätila (lämpötila, pilvisyys, jne.).
Ennen Spican peittymistä ja esiintulon jälkeen tapahtumasta voi ottaa useita valokuvia kaukoputken okulaarin lävitse. Digipokkari soveltuu oikein hyvin okulaarin lävitse kuvaamiseen. Valotustapa asetetaan automaattiasentoon, jolloin kamera määrittää valotusajan, aukon ja tarkennuksen. Ennen kuvausta pitää tarkistaa, että kameran kalenteri ja kello ovat oikeassa ajassa. Samoin kameran akut tulee vaihtaa juuri ladattuihin. Kuvatessa tulee varoa naarmuttamasta okulaarin ja kameran suojakalvoja.
Jos havaintoja tekemässä on useita henkilöitä, valokuvia tulee ottaa myös ryhmän toiminnasta.
Havaintotulokset
Havaintojen jälkeen tulokset lähetetään Ursan Taivaanvahti-järjestelmään. Myös negatiiviset havainnot ovat tervetulleita. Joko sää ei suosi havaintoja tai kaukoputken halkaisija ei riitä.
Tapahtuma-aikoja eri paikkakunnille
Helsinki, Kaivopuisto: peittyminen kello 17.30.26, esiintulo kello 18.17.58
Joensuu, Jakokoski: peittyminen kello 17.33.55, esiintulo kello 18.16.35
Jyväskylä, Rihlaperä: peittyminen kello 17.29.47, esiintulo kello 18.14.49
Kajaani, Lehtikangas: peittyminen kello 17.30.21, esiintulo kello 18.12.42
Kuopio, Huuhanmäki: peittyminen kello 17.31.21, esiintulo kello 18.14.55
Lahti, Pirttiharju: peittyminen kello 17.30.35, esiintulo kello 18.16.55
Mikkeli, Kiiskinmäki: peittyminen kello 17.31.54, esiintulo kello 18.16.44
Oulu, Puolivälikangas: peittyminen kello 17.27.23, esiintulo kello 18.10.08
Rovaniemi: peittyminen kello 17.26.29, esiintulo kello 18.08.03
Tampere, Kauppi: peittyminen kello 17.28.07, esiintulo kello 18.14.49
Turku, Isoheikkilä: peittyminen kello 17.26.57, esiintulo kello 18.15.34
Ulvila, vesitorni: peittyminen kello 17.26.58, esiintulo kello 18.13.42
Utsjoki, Ailigas: peittyminen kello 17.24.34, esiintulo kello 18.03.56
Vaasa, Sundom: peittyminen kello 17.24.35, esiintulo kello 18.10.56
Tietoa muualla
Spican peittymisestä on lyhyt maininta Ursan vuosikirjassa Tähdet 2013 (sivuilla 63, 137 ja 139). Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivuilla on peittymisen tietoja vain Helsingin Kaivopuiston tähtitornille.
Päivällä havaittuja tähdenpeittoja
Suomessa on havaittu päivätaivaalla usein Reguluksen peittymisiä. Minä havaitsin sen ensimmäisen kerran 1.11.1980 Ursan Kaivopuiston tähtitornissa 20 cm:n kaukoputkella ja viimeisen kerran 23.5.2007 Helsingin Pirkkolan urheilupuistossa 13,5 cm:n kaukoputkella. Spicaa 0,4 magnitudia himmeämpi Regulus näkyi hyvin sekä ennen peittymistä että useita minuutteja esiintulon jälkeen.
Päivityksiä Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivuille
Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivuilta (http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/pikkuplan/) on saatavissa myös:
- Syksyllä 2012 havaittavien kirkkaiden pikkuplaneettojenkoordinaatit ja etsintäkartat:
- Kääpiöplaneetta 1 Ceres marraskuussa ja joulukuussa
- Pikkuplaneetta 2 Pallas syyskuussa ja lokakuussa
- Pikkuplaneetta 4 Vesta marraskuussa ja joulukuussa
- Pikkuplaneetta 349 Dembowska marraskuussa ja joulukuussa
- Jupiterin kuiden ja Jupiterin väliset tapahtumat koko vuoden ajaksi sekä tapahtumien selitykset
Asteroidit vuonna 2011
Vuonna 2011 havaittavien kirkkaiden asteroidien etsintäkartat ja muut tiedot ovat nyt Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivuilla.
Pienehköillä kaukoputkilla – halkaisija enintään 20 cm – havaittavat asteroidit ovat mukana, jos:
- asteroidi ei opposition aikana ole himmeämpi kuin 11 magnitudia
- asteroidin kulmaetäisyys Auringosta on vähintään 90 astetta
- asteroidin deklinaatio on suurempi kuin -10 astetta
Asteroidien tiedot ovat:
- Havaintokausitaulukko, joka kertoo koska asteroidi on oppositiossa ja minä aikavälinä asteroidia voi havaita
- Taulukko, joka antaa asteroidin radan tärkeimmät tiedot sekä löytäjän nimen ja löytövuoden
- Yleiskatsauksen omainen kartta asteroidin liikkeestä usean kuukauden aikana
- Asteroidin etsintäkartta kullekin kuukaudelle
- Lyhyt kuvaus asteroidin liikkeistä kuukauden aikana
- Jos asteroidi kulkee kirkkaan tähden läheltä, ohitettavan tähden etäisyys mainitaan
- Asteroidin koordinaatit kuukauden aikana viiden päivän välein
Kirkkaimmat keväällä 2011 havaittavat asteroidit:
- (7) Iris, oppositio 24.1.2011, oppositiomagnitudi 7,9
- (44) Nysa, oppositio 12.2.2011, oppositiomagnitudi 8,9
- (3) Juno, oppositio 13.3.2011, oppositiomagnitudi 8,9
- (20) Massalia, oppositio 15.3.2011, oppositiomagnitudi 8,9
Kirkkaimmat syksyllä havaittavat asteroidit:
- (192) Nausikaa, oppositio 4.9.2011, oppositiomagnitudi 8,3
- (1036) Ganymed, oppositio 28.10.2011, oppositiomagnitudi 8,3
- (29) Amphitrite, oppositio 4.11.2011, oppositiomagnitudi 8,8
- (15) Eunomia, oppositio 25.11.2011, oppositiomagnitudi 7,9
Asteroidi peittää kirkkaan tähden
Asteroidi 472 Roma (13,5 mag) peittää paljain silmin näkyvän tähden Delta Ophiuchi (2,7 mag) yöllä 8./9.7.2010 noin klo 1.
Tapahtuma alkaa Barentsin mereltä Kuolan niemimaan itäpuolelta. Asteroidin varjo kulkee Suomessa Lieksasta Jyväskylän kautta Turkuun. Ruotsissa mm. Lund kuuluu peittymisalueeseen. Muualla Euroopassa tapahtuma on nähtävissä Hampurissa, Düsseldorfissa, Reimsissä, Bilbaossa ja Lissabonissa. Euroopan jälkeen asteroidin varjo kulkee Teneriffan yli Brasiliaan. Peittyminen päättyy Boliviassa Perun ja Chilen rajan lähellä.
Asteroidin 472 Roma halkaisija on 51 kilometriä, joka näkyy Maahan 0,035 kaarisekunnin suuruisessa kulmassa. Asteroidin täysvarjo kulkee Kuopiosta Jyväskylään, Tampereelle ja Turkuun. Havaintoja kannattaa yrittää sata kilometriä keskiviivan molemmin puolin.
Tähti Delta Ophiuchi on peittymisen aikana lounaassa noin 20 asteen korkeudessa. Lähimmät kirkkaat tähdet ovat Arkturus luoteessa 36 asteen etäisyydellä ja Altair itäkoillisessa noin 55 asteen etäisyydessä. Delta Ophiuchin voi sekoittaa 1,4 asteen etäisyydellä olevaan Epsilon Ophiuchiin (3,22 mag). Tapahtuman aikana Aurinko on pohjoisessa runsaan kuuden asteen syvyydessä. Nauttinen hämärä kestää Turussa pari tuntia ja Tampereella puolisen tuntia. Valoisuuden puolesta havainnoille on siis hyvät mahdollisuudet.
Peittymistä voi seurata paljain silmin, kiikarilla tai pienellä kaukoputkella. Videokameroiden käyttäjät voivat havaita tapahtumaa kuvaamalla. Kaikissa tapauksissa tapahtuman ajankohdan ja keston taltiointi on tärkeää. Kameroiden kello ja kalenteri tulee asettaa mahdollisimman tarkasti oikeaan aikaan. Myös havaintopaikan sijainti tulee merkitä muistiin.
Peittyminen alkaa Itä-Suomessa kello 00.56.18 ja Turun seudulla klo 00.56.45.
Havaintojen jälkeen tulokset tulee raportoida. Tarvittavat havaintolomakkeet ja -ohjeet löytyvät eurooppalaisten tähdenpeittojen havaitsijoiden yhdistyksen sivuilta.
Englanninkielinen havaintotiedote:
http://www.iota-es.de/roma2010/roma_eng.html
Havaintolomake:
http://www.iota-es.de/roma2010/report-form.txt
Saksankielinen havaintotiedote sekä havaintolomakkeen täyttöohjeita:
http://www.iota-es.de/roma2010/roma_ger.html
Stella Arcti -palkittavia etsitään
Tervehdys harrastajakollegat!
On taas se aika vuodesta, jolloin ryhdytään etsimään Stella Arcti -palkittavia harrastajia.
Stella Arcti on perinteinen Ursan jaostojen jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan 2-4 kpl vuosittain ja jakotilaisuus on tavallisimmin tähtipäivien yhteydessä. Stella Arctin puitteet määriteltiin Cygnus 88 -tapahtumassa Seilin saarella. Merkittävinä arkkitehteinä palkinnolle toimivat mm. Marko Pekkola ja Aarre Kellomäki. Palkintoja ollaan jaettu Rovaniemen tähtipäivistä vuodesta 1988 lähtien.
Palkittavat valitsee Ursan jaostojen yhteistyöelin lähetettyjen ehdotusten ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Ursan hallitus päättää palkittavista harrastajista jaostotoimikunnan ehdotusten pohjalta.
Vuoden 2010 Stella Arcti -palkinto jaetaan ansioituneille tähtitieteen harrastajille 37. Tähtipäivillä Mikkelissä 17.4.2010.
Ohjeellisesti palkinnon jakamisessa pyritään noudattamaan seuraavia kategorioita:
Merkittävä havainto
Harrastaja on tehnyt kuluneen vuoden aikana kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävän havainnon. Tässä on usein kyseessä jostain uudesta löydöstä tai tulos on muuten tieteellisesti merkittävä.
Ansiokas havaintotoiminta
Harrastaja on ansioitunut havaintotyössä (myös valokuvaus) kuluneen vuoden aikana. Kyseessä voi olla pitkäjännitteinen, useita vuosia kestänyt havaintotyö tai lyhytkestoinen, mutta muuten merkittävä havaintosarja.
Ansiokas harrastustoiminta
Harrastaja on ansioitunut jollain harrastustoiminnan alueella. Tällaista voi olla esim. yhdistystoiminta, kansanvalistus, laiterakentaminen yms. Tämän kategorian mukaan palkinnon saaneet ovat usein pitkän linjan harrastajat.
Palkinnon jakamisessa on pyritty huomioimaan myös nuoret tähtitieteen harrastajat ja uudet tulokkaat, jotka ovat jo harrastuksensa alkuvaiheessa saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edellämainitut kategoriat ovat viitteellisiä. Palkintoja voidaan jättää jakamatta tai samasta kategoriasta saatetaan poikkeustapauksissa myöntää useampia palkintoja.
Lisää Stella Arcti -palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteella
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/stella-arcti/.
Sinulla on mahdollisuus ehdottaa jotain harrastajaa tai harrastajia palkinnon saajiksi. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen jaostojen yhteistyöelimelle osoitteella jaostotoimikunta@ursa.fi. Ehdotusten tulee olla perillä 1.3.2010 mennessä.
Terveisin
Ursan jaostojen yhteistyöelimen puolesta,
Kukka Viitala
Ursan jäsentiedottaja
Symposio ESOP XXVIII 28.8.–2.9.2009
Eurooppalaiset tähdenpeittojen havaitsijat kokoontuivat elokuun viimeisenä viikonloppuna 25 km Krakovasta itään sijaitsevaan pieneen puolalaiseen Niepolomicen kaupunkiin tapaamaan toisiaan ja kuuntelemaan tähdenpeittoja monipuolisesti käsitteleviä esitelmiä.
Osanottajat olivat kotoisin yhdeksästä Euroopan maasta sekä Australiasta. Kokouspaikkana olleeseen vanhaan kuninkaan linnaan saapui kaikkiaan 52 henkilöä. Linna on toiminut viime vuosikymmenellä tapahtuneen restauroinnin jälkeen hotellina. Linnaa asutti aikanaan mm. Puolan kuningas Kasimir III Suuri.
Symposion esitelmien aiheet ja kuvat
Ohjelman virallista osaa seurasivat kolmena päivänä Krakovaan, Zakopaneen ja Pieniny-vuorille tehdyt retket.
Seuraava symposio on Englannin Yorkissa 20.-24.8.2010.
Jupiter peitti kirkkaan tähden 3./4.8.2009
Etelätaivaalla runsaan 12 asteen korkeudessa ollut Jupiter peitti 3./4.2009 noin klo 02 – 04 tähden 45 Capricorni (6,0 mag). Edellinen vastaava tapahtuma sattui 13.2.2008. Se ei näkynyt Suomessa. Seuraava peitto tapahtuu 2.4.2021 päivätaivaalla eikä siten ole havaittavissa.
Nyt Jupiterin kuista Kallisto ja Ganymedes olivat usean kaariminuutin päässä Jupiterin itäpuolella. Europa ja Io olivat Jupiterin länsipuolella 0,8 – 1,5 kaariminuutin etäisyydellä. Tähden 45 Cap peittymis- ja esiintulokohdat olivat Jupiterin leveysasteella 50° S.
Tapahtumalla oli Suomessa kolme havaitsijaa
Kari Kalervo havaitsi tapahtumaa f/8 500 mm:n peiliteleobjektiivilla, johon oli liitetty 42-kertaisen suurennuksen antava 12 mm:n okulaari. Tähti 45 Cap näkyi aivan Jupiterin vieressä, mutta heikommin kuin galileolaiset kuut. Hän katsoi Jupiteria myös 8 x 32 -kiikarilla, mutta 45 Cap ei erottunut Jupiterin loisteesta. Kari Kalervo otti yhden kuvan 400 mm:n teleobjektiivilla. 45 Cap näkyi heikosti pienenä Jupiterin pullistumana.
Lauri Kangas katseli Jupiteria 7 x 50 -kiikarilla. Jupiterin itäpuoliset kaksi kuuta erottuivat, länsipuolella taas oli kahden kuun ja tähden muodostama mössö. Hän harmitteli, että kotona ei tällä hetkellä ollut kaukoputkia. Tähtitornille olisi ehtinyt ajaa, mutta väsymys vei voiton.
Tapio Lahtinen kuvasi tapahtumaa Celestron C8 -kaukoputkella, johon oli liitetty QHY5-kamera, 2,5-kertaisen suurennuksen antava okulaari sekä IR Pro -suodin. Hän koosti havainnoista usean minuutin mittaisen videoelokuvan sekä useasta sadasta yksittäiskuvasta pinotun kuvan Jupiterista ja kahdesta kuusta.
Useasta sadasta kuvasta koostettu Jupiter ja kaksi kuuta. Uutisen kirjoittaja lisäsi tähän ja seuraavaan kuvaan tekstit.
Videoelokuvan yksittäinen ruutu.
Katso myös alkuperäistä Jupiterin kuvan koostetta ja alkuperäistä videoelokuvaa.
Ulkomaiset havainnot
Ulkomaiset havaitsijat olivat Belgiassa, Bermudalla, Chilessä, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja Saksassa. Havaintojen tekoon ja niistä käytyyn keskusteluun osallistui 14 henkilöä (Wolfgang Beisker, Roland Boningsegna, Rene Bourtembourg, Claudio Costa, Gerhard Dangl, Thorsten Denk, Dominique Dierick, Mauro Dolci, David Dunham, Otto Farago, Alfons Gabel, Marco Penschel, Frank Stark ja Hand-Jürgen Wulfroth). Käytettyjen kaukoputkien halkaisijat olivat 20 cm – 220 cm. Pilvet estivät usean henkilön havainnot. Useat havaitsijat käyttivät metaanin infrapunaista säteilyä läpäisevää suodinta kasvattamaan tähden ja Jupiterin pinnan välistä kontrastia.
Dominique Dierick teki Belgiassa merkittävän havainnon. Hänen ottamassaan videoelokuvassa 45 Cap kirkastui yllättäen lyhyeksi ajaksi. Mm. David Dunham esitti kirkastumisen johtuneen Jupiterin kaasukehässä olevasta kapeasta inversiokerroksesta. Dominick Dierickin ottava nelinkertaisesti hidastettu videoelokuva on nähtävissä YouTubessa.
Kuu peittää Lulinin 7.3.2009
Kuu peittää illalla 7.3.2009 komeetan C/2007 N3 Lulin. Tapahtuma on nähtävissä laajalla alueella Islannista Venäjän kautta Kiinan pohjoisosiin, Pohjois- ja Etelä-Koreaan sekä Japanin pohjoisosiin. Suomessa komeetta ei peity.
Peittymisen aikana kasvavasta Kuusta näkyy 86 prosenttia valaistuna. Peittyminen alkaa Huippuvuorilla klo 18.16 UT, Beijingissä klo 19.31 UT, Ulan Batorissa klo 19.19 UT, Bratskissa klo 19.04 UT ja Irkutskissa klo 19.11 UT. Peittymiskohta on kaikkialla Kuun eteläisellä pallonpuoliskolla. Kuu ei ole missään kohtaa näkyvyysaluetta erityisen korkealla. Huippuvuorilla Kuu on 29 asteen korkeudessa.
Suomessa komeetta ohittaa Kuun etelän puolelta. Helsingissä klo 20.30 Kuun ja komeetan väliin jää 11,5 kaariminuuttia taivasta. Utsjoella väliin jää 3,9 kaariminuuttia.
Ceres kirkkaimmillaan
Kääpiöplaneetta 1 Ceres on helmikuun puolivälistä maaliskuun alkuun huomattavan kirkas. Sen magnitudi on tuolloin 6,9. Sitä voidaan siis havaita vaivattomasti kiikareilla.
Cereksen ja Maan välinen etäisyys on pienimmillään yöllä 25./26. helmikuuta eli 1,583198 tähtitieteellistä yksikköä. Kyseessä on pienin etäisyys vuosien 1857 ja 4164 jälkeen. Kääpiöplaneetta on perihelioppositiossa 25. helmikuuta. Ceres oli lähinnä Aurinkoa kaksi viikkoa ennen oppositiota.
Ceres on nyt havaittavissa illalla kaakkoistaivaalla Leijonan tähdistön Zosma-tähdestä (2,5 mag) länsiluoteeseen hieman pohjoiseen tähtien 64 Leonis ja 54 Leonis välisestä viivasta.
Kääpiöplaneetta 1 Cereksen etsintäkartta ja liikkeen kuvailu helmikuuta varten.
Cerestä voi havaita katselun lisäksi piirtämällä kääpiöplaneetan lähellä olevat tähdet kiikarin näkökenttää vastaavaan ympyrään. Jalustalla oleva digipokkarikin kelpaa havaintovälineeksi, jos sillä voi valottaa vähintään 10 sekuntia. Kameran herkkyys asetetaan suurimpaan arvoonsa ja kuvia otetaan useita peräkkäin kameraa siirtämättä. Kameran sarjakuvaustoiminta helpottaa suuren kuvamäärän ottamista.
Plejadit peittyvät tänään (ke, 7.1.2009) Kuun taakse
Plejadien tähtijoukon kirkkaat tähdet peittyvät tänään (keskiviikkona, 7.1.2009) kuperan kasvavan Kuun taakse.
Tapahtumat alkavat Helsingissä klo 18.50. Lännempänä, esim. Turussa peittymiset alkavat muutamaa minuuttia aikaisemmin. Kuu on tapahtumien alkaessa kaakossa lähes 50 asteen korkeudessa. Viimeisen esiintulon tapahduttua Kuu on siirtynyt etelämeridiaanin länsipuolelle.
Ensimmäiset kaksi tähteä, Electra (3,7 mag) ja Celaeno (5,5 mag) peittyvät tasan kahden minuutin välein (klo 18.50.15 ja 18.52.15). Seuraavia peittymisiä saadaan odottaa klo 19.18:aan saakka. Tällöin Taygeta (4,3 mag) ja Maia (3,9 mag) peittyvät vajaan kolmen minuutin sisällä (Taygeta klo 19.18.44, Maia klo 19.21.28).
Plejadien kirkkain tähti, Alcyone (2,9 mag) peittyy Helsingissä Kuun eteläreunan lähellä klo 20.15 ja tulee esiin klo 20.34. Pohjoisempana Alcyone pysyy Kuun takana pidemmän ajan.
Useat tähdet peittyvät kapealla alueella Kuun etelä- tai pohjoisreunan taakse. Tällöin tähti peittyy muutaman minuutin aikana useaan kertaan Kuun vuorten taakse ja tulee taas näkyviin laaksojen kohdalla. Näistä sivuavista peittymisistä saa tietoja viimeisen linkin avulla.
Kuinka havaita peittymisiä?
Kuu on niin kirkas, että tapahtumien katselu paljain silmin ilman kiikaria tai kaukoputkea on vaikeaa. Kiikarilla on mahdollista nähdä ainakin Alcyonen peittyminen.
Pienehkön kaukoputken avulla lähes kaikkien nimen saaneiden tähtien katoamisten havaitseminen on mahdollista. Kuun kirkkaan reunan takaa esiin tulevien tähtien havaitseminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Ennen havaintojen aloittamista tulee ottaa jäljempänä olevien linkkien avulla selville, koska peittymisia tai esiintuloja on odotettavissa ja missä kohtaa Kuun reunaa ne tapahtuvat.
Peittymisiä voi valokuvata kaukoputken lävitse tavallisella digipokkarilla. Kameran salama on syytä kytkeä pois käytöstä. Yksittäiskuvien oton sijaan kamera voidaan asettaa kuvaamaan videoleikettä.
Jos kaukoputkea ei ole käytettävissä, tapahtumista voi ottaa äärimmäiseen teleasentoon säädetyllä kameralla. Pienennetyn kuvatarkkuuden avulla videoleikkeen kesto voi olla esim. kolme minuuttia.
Tietoja havainnoista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen pikkuplan at ursa.fi.
Lisätietoja:
Peittymisennusteita 15 paikkakunnalle
Peittymisiä kuvina
Sivuavat peittymiset