Aurinkokello Cygnuksella
Cygnus 2006 -aurinkokellon rakentaminen jäi hieman puolitiehen. Silloin saatiin valmiiksi vaneriset kellotaulu, runko ja jalka. Jäljelle jäi osoitintikun tekeminen ja kasaaminen.
Osoitintikun muoto on analemma (vääntynyt kahdeksikko), kuten hyvin muistetaan. Analemman muoto on sellainen kappale, kun Aurinko ”kiertää” maata (vai miten päin se menee), se muodostaa analemman taivaalle vuoden kuluessa, ks.
(http://www.analemma.com/Pages/framesPage.html)
Samalla, analemman muotoinen kappale aiheuttaa sen, että se heittää Auringon varjon ympyrän kehälle. Tästä saadaan tehtyä aurinkokello.
Suunnitelmassa kellotaulu on ympyrä, ja analemma laitetaan ympyrän keskelle rungon avulla. Analemman muodon sain piirrettyä vanerilevylle projektoria käyttämällä, ja siitä tuli kaksi versiota samaan vanerinpalaan. Ekvaattoritaso (kellolevy) oli piirrettynä vaakasuoralla viivalla analemmaan: se ei ole symmetrinen ylä- ja alapuolen suhteen.
Jotta aurinkokello saataisiin toimimaan, analemma täytyy sahata irti vanerista. Kuten joku vanha kuvanveistäjä totesi, helppoa se on, kunhan vain ylimääräiset otetaan pois. Nyt suunnitelmissa on, että tehdään analemmasta ”ontto”, eli sahataan analemman muotoinen kuvio vanerista irti, siten että ulkopuoli säilyy ehjänä: saadaan analemman muotoinen reikä. Sitten terävöitetään sen reunat ja poistetaan ylijäämät ulkopuolelta kauniisti. Lopuksi ”laakeroidaan” tai akselilla viritetään analemma kellon runkoon s.o. ekvaattoritaso osuu oikeaan kohtaan.
Nyt pitäisi aurinkokellon toimia. Ajatus on, että laakeroidaan analemma eli sitä voi pyöräyttää ja ”varjon vilkkumiskohta” näyttää kellonajan.
Jahka todetaan tuon toimintakunto, voidaan rakentaa mittatarkoista piirustuksista kunnon kello.
Lars Ahlfors
Erään Suomen huomattavimmista tiedemiehistä (matemaatikko), Lars Ahlforsin, syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Lukaisepa Olli Lehdon juttu aiheesta.
Huomioita:
”Ahlfors vietti erään kesälomansa Kangasalla. Lehti-ilmoituksessa hän oli tarjoutunut opettamaan ehtolaisille matematiikkaa, mutta kun tällaisia ei löytynyt, Ahlfors tuona kesänä antoi opetusta saksan kielessä ja sellon soitossa.”
”Huomasin yhtäkkiä siirtyneeni periferiasta Euroopan keskustaan.”
”Tuntemattomasta 21-vuotiaasta maisterista tuli yhdellä iskulla matemaattinen nimi.”
”Menevä mies lähti heti tohtorinhatun saatuaan Pariisiin.”
”Joutui jopa panttaamaan Fieldsin mitalinsa.”
”Kesälukukaudella Ahlforsin piti alkaa luentonsa klo 7 aamulla, mikä ei ollut ollenkaan hänen makuunsa.”
”Arveltiin, että alkoholiton ravintola ’Ilomieli’ on hänestä sietämätön ristiriita.”
Lue Olli Lehdon juttu kokonaisuudessaan!