Geostationaaristen satelliittien kirkastumisjakso on nyt
Taas on se aika vuodesta, jolloin kannattaa tähyillä taivaalle ja yrittää nähdä geostationaarisia satelliitteja. Nämä etäiset satelliitit sijaitsevat lähes 36 000 km korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella ja näkyvät siten erittäin huonosti varsinkin paljain silmin. Kaukoputkien kuvakenttiin ne eksyvät silloin tällöin.
Kevät- ja syyspäiväntasauksien aikoihin Aurinko paistaa suoraan satelliitteja kohden tietyistä havaintopisteistä katsoen, ja tuona hetkenä hyvinkin himmeänä näkyvän geostationaarisen satelliitin kirkkaus voi kivuta yhtäkkiä jopa +4 magnitudiin. Otollisin aika 60. leveyspiirille on lokakuun 12. päivänä. Kirkastumisia voi nähdä jo muutamaa päivää ennen, ja tarkkailun voi aloittaa jo lokakuun 9. päivänä. Jakson pituus on muutamia päiviä. Geostationaariset satelliitit näkyvät parhaiten Etelä- Suomessa, jossa ne nousevat eteläiseen horisonttiin parhaimmillaan noin 20 asteen korkeudelle. Ne esiintyvät vyönä ja lokakuun 12. päivänä ne näkyvät illalla Pegasuksen tähdistön alapuolella Vesimiehen ja Valaskalan tähdistöissä. Jupiter opastaa reitin, joskin tästä tähdätään hieman alaspäin.
Etsintään tarvitaan tietokone ja esim. Heavensat-ohjelma, joka kertoo satelliittien tarkan sijainnin. Havaintovälineeksi tarvitaan kiikari. Sitten vain odotellaan, kun ne vuorotellen tulevat esiin Maan varjosta tai katoavat sinne. Tuijottelu palkitaan varmasti. Jos ja kun ryhdytte tähän bongaamiseen, jaosto ottaa ilomielin vastaan havaintokertomuksia. Negatiivisetkin havainnot ovat tervetulleita!
Antti Kuosmanen kuvasi 5.10. illalla geostationaarisia CCD-kameralla. Satelliitteja näkyi myös kiikarilla. Afristar-satelliitin kirkkaus oli mag 8 klo 0.50 ja Arabsat 5A:n kirkkaus oli mag 7 klo 1.20. Satelliitit ovat siis jo kirkastuneet kiikarilla nähtäviksi. 12. päivän tienoilla jotkut geostationaarisista voisivat olla jopa paljain silmin nähtävissä.
Geostationaariset satelliitit kirkastuvat helmi-maaliskuun vaihteessa
Geostationaaristen satelliittien mahdollisia kirkastumisia voidaan taas seurata helmi-maaliskuun vaihteessa. Kyseessä on ilmiö, kun aurinko paistaa suoraan kohti geo-satelliitteja tietystä havaintopisteestä katsoen. Etelä-Suomen leveyspiirille 60 paras ajankohta on 1. maaliskuuta. Pohjois-Suomessa paras aika lienee noin päivää aikaisemmin.
Kirkastumisia voi kuitenkin seurata laveammalla aikajanalla, kuin vain parhaimpana yönä. Syksyllä itse bongasin selvästi kirkastuneita satelliitteja jo kolme vuorokautta ennen optimaalista aikaa. Eli satelliitteja voi alkaa käytännössä etsimään vaikka heti, kunhan kelejä vaan löytyy. Itse asiassa kuu haittaa merkittävästi havainnointia, koska täysikuu on 28.2., ja havainnointialue on maan varjon suunnassa, eli juuri täysikuun tienoilla.
Voi olla, että parhaiten satelliitteja bongaa noin 2.-3. maaliskuuta, kun kuu on siirtynyt etäämmälle. Satelliitit saattavat kirkastua jopa paljain silmin näkyviksi hyvissä olosuhteissa (noin mag 4).
Kuun vaihteessa maan varjo sijaitsee Sekstantin ja Maljan tähtikuvioiden välissä. Sekstantin ja Maljan löytää Leijonan alapuolelta. Geostationaariset satelliitit pysyvät nimensä mukaisesti paikallaan havaitsijaan nähden, ja tähtitaivas liikkuu niiden takana. Tästä seuraa se, että satelliittien kirkastuminen tapahtuu suunilleen samassa paikassa tähtitaivasta kaikille satelliiteille. Satelliitit kirkastuvat Sekstantin tähtikuvion alavasemmalla. Satelliitit siirtyvät pois varjosta ja ovat mahdollisesti jälleen kirkkaita Maljan tähtikuvion yläpuolella.
Havainnoinnissa kannattaa käyttää kiikaria, esim 7×50. Tähtikartasta voi katsoa Sekstantin ja Maljan alueet, ja opiskella näkyvät varsinaiset tähdet. Hyvänä apuna voi käyttää Heavensat-ohjelmaa, mahdollisesti Sky2000-tähtikatalogilla varustettuna. Siihen voi ladata geostationaaristen satelliittien tiedot, jolloin voidaan livenä seurata satelliittien etenemistä tähtien suhteen ja tunnistaa yksittäisiä satelliitteja.
Olen ottanut kuvakaappauksen Heavensatista kuvaamaan geostationaaristen havainnointia. Kuvaan on lisätty punaiset ympyrät, jotka osoittavat parhaat havaintopaikat tähtikuvioiden suhteen. Punaisen ympyrän halkaisija vastaa suurin piirtein kiikarin näkökenttää. Kuvassa näkyy vihreällä näkyvät geostationaariset satelliitit, ja sinisellä maan varjossa ovat satelliitit. Ota huomioon, että satelliittien paikat ovat noin klo 22. Eri aikaan satelliitit ovat eri paikassa, mutta sinisten satelliittien kuvaama maan varjo pysyy käytännössä paikallaan koko yön.
Linkki laajempaan kuvakaappaukseen: http://www.ursa.fi/blogit/media/jaostot/tekokuut/Heavensat_geo.jpg
Jos teet geostationaarisista satelliiteista kirkkaushavaintoja, tai varsinkin jos näet satelliitin paljain silmin, olisi mukava kuulla asiasta Tekokuut- ja raketti-ilmiöt jaostoon osoitteeseen tekokuut@ursa.fi.
Geostationaaristen satelliittien kirkastumisia odotettavissa lokakuun 12. tienoilla
Geostationaarisia satelliitteja sattaa olla mahdollista havaita tavallista helpommin noin viikon kuluttua. Kevät- ja syyspäiväntasauksien tienoilla geostationaaristen satelliittien ratatasot (ekvaattorin taso) ovat kohtisuoraan aurinkoa kohti. Leveyspiiristä riippuen suoran auringonvalon aiheuttamia heijastuksia voi olla mahdollista havaita näissä satelliitteissa. Heijastumiset näkyvät satelliitin kirkastumisena. Tässä listassa on ennustetut parhaat havaintoajat eri leveyspiireille:
Leveyspiiri Paras havaintopäivämäärä -80 1.9. -60 4.9. -40 9.9. -20 15.9. 0 23.9. +20 30.9. +40 7.10. +60 12.10. +80 15.10.
Listasta näemme, että Etelä-Suomeen parhaat havaintoyöt olisivat luultavasti 11/12.10. ja 12/13.10., pohjoisemmaksi ehkä sitä seuraavakin yö. Kirkastumiset ovat voimakkaimmillaan lähimmillään suoraa linjaa aurinkoon, maan varjon lähellä. Maan varjon etenemistä satelliittien suhteen voi katsoa esim. Heavensat-ohjelmalla (vaihtoehtoinen linkki). Heavensatista näkee myös kätevästi geostationaaristen paikat taivaalla. Yleisesti ottaen geostationaariset ovat näkyvissä kaakosta lounaaseen matalalla taivaalla (alle 20 astetta). Etelä-Suomessa ne muodostavat nauhan noin deklinaatiolla -8.
Maailmalla on jo havaittu tämän kauden kirkastumisia geostationaarisissa satelliiteissa. Havainnot kirkastumisista ovat olleet noin mag +6-7, eli vähintään kiikareilla kannattaa yrittää. Aikaisempina vuosina on ulkomailla nähty kirkastumisia jopa magnitudiin +2, joka näkyy jo helposti paljain silmin!
Sojuz-laukaisu nähty ja kuvattu Lieksasta
Sojuz-laukaisun jättöpilvi Lieksasta kuvattuna 22.5. Videokuvaa kuvattuna TV:n kautta. Kuvaajat: Aleksi Mara ja Antti Hopeakivi
Kalassa olleet Aleksi Mara ja Antti Hopeakivi näkivät viime yönä Lieksan Pankajärvellä erikoisen valoilmiön. He kuvailivat ilmiötä seuraavasti: ”Taivaanrannasta kaukaa metsän takaa nousi kapea valopylväs korkealle taivaalle, jonkun ajan noustuaan pylväs levisi ja sen yläpää laajeni pilven muotoiseksi. Tämän jälkeen pilvi näkyi vaaleana noin 20 min hajoten hiljalleen.”
Kaverukset saivat myös kuvattua näkemänsä videokameralla, jonka liikkuvaa kuvaa saamme toivottavasti nähtäväksi myöhemmin.
Valoilmiön aiheuttaja on todennäköisesti Plesetskin avaruuskeskuksesta laukaistu Sojuz-raketti. Se laukaistiin Suomen aikaa 22.5. kello 00.53. Hyötykuormana oli Meridian 2 -tietoliikennesatelliitti, joka näin lähti matkaan kohti Molnija-tyyppistä rataa.
Sukkulan irtautuminen avaruusasemasta näkyvissä perjantaina
Huomenna perjantaina 28.11., jos sää sallii ja aikataulut pitävät on
mielenkiintoinen mahdollisuus seurata avaruussukkula Endeavouria ISS:n
lähettyvillä. Sukkulan irtautumisaika on 16.47. Asema ja sukkula
näkyvät n. kuudelta illalla seuraavasti Espoosta katsoen:
ISS ja sukkula 10 asteen korkeudessa etelälounaassa: 18:00:55 EET
ISS ja sukkula etelässä, korkeus 15 astetta: 18:02:43 EET
ISS ja sukkula menee varjoon, korkeus 15 astetta, eteläkaakossa: 18:03:08 EET
Näkymisajat ovat suunilleen samat Etelä-Suomessa. Tarkemmin voi havaintoajat katsoa sivustolta http://heavens-above.com/ .
Sukkula suorittaa klo 17.16 – 19.20 asemaa kiertävää lentoa, joten
kohteet ovat mahdollisesti hyvin lähellä toisiaan. Voi olla, että
niiden erottamiseen toisistaan tarvitaan havaintovälineenä kiikaria.
ISS sukkulasta STS-124:n irtautumisen jälkeen. (Kuva: Nasa)
ISS näkyy yöllä
Kansainvälinen avaruusasema, ISS, on hyvin näkyvissä seuraavan viikon aikana. Itse asiassa ISS:n rata sattuu sopivasti seuraamaan maan varjon rajaa, ja avaruusasema tulee olemaan melkein kokonaan auringonpaisteessa seuraavan kolmen päivän ajan. Heavens-Aboven kiertoratakartasta voi todeta tämän, paksu valkoinen viivahan tarkoittaa sitä että satelliitti on auringonpaisteessa:
Suomen eteläosista voi hyvin seurata ISS:ää, mutta etelämmässä Euroopassa ISS voisi olla näkyvissä neljällä ylilennolla yön aikana. Tässä näkymisajat Etelä-Suomeen:
22.5. 01.16 – 01.20, 02.51 – 02.53
23.5. 00.04 – 00.07, 01.38 – 01.42, 22.53 – 22.54
24.5. 00.26 – 00.30, 02.01 – 02.01, 23.14 – 23.17
25.5. 00.48 – 00.51, 23.36 – 23.39
26.5. 01.10 – 01.12, 23.58 – 00.01
27.5. 22.45 – 22.49
28.5. 00.20 – 00.22, 23.07 – 23.11
29.5. 23.30 – 23.32
Tarkemmat tiedot löytyvät Heavens-Abovesta:
http://heavens-above.com/PassSummary.aspx?satid=25544&lat=60.217&lng=24.667&loc=Espoo&alt=22&tz=EET
Phoenixin Mars-laskeutuminen su/ma-yönä
Luotainfaneille on viikonlopun lopulla luvassa herkkua, kun uusin Mars-laskeutuja syöksyy punaisen planeetan ilmakehään ja yrittää laskeutumista laskuvarjon ja jarrurakettien avulla. Odotettu laskeutumisaika on maanantai-aamuna 26.5. kello 02:53:52 +/-30 sekuntia. Ilmakehään on saavuttu sitä ennen n. varttia vaille. Hyvä sivusto aikataulun seuraamiseen on http://www.dmuller.net/phoenix/ert.php . Sieltä voi mm. todeta, että Phoenix on jo alle miljoonan kilometrin päässä Marsista.
Reaaliajassa laskeutumista kannattaa ilman muuta seurata NASA-TV:ltä ”suorassa” lähetyksessä. Nasan mediakanavalta lähetys alkaa jo kello 01:00. Mediakanava näkyy windows- ja realmedia-muodossa osoitteissa http://www.nasa.gov/145590main_Digital_Media.asx ja http://www.nasa.gov/ram/145591main_Digital_Media.ram . Nasan pääkanavan lähetys alkaa 01:30 ja osoitteesta http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html löytyy streami eri muodoissa.
Amatööripuolella kannattaa seurata laskeutumista ja muutenkin mission kehittymistä foorumilla http://www.unmannedspaceflight.com/ . Sieltä voi mm. lukea, että Mars Recoinnaissance Orbiter yrittää kuvata Phoenixia kesken laskeutumisen HiRISE-kameralla. Kuvausyritys on 1-2 minuuttia ennen laskeutumista, joten Phoenix on vielä laskuvarjon alla kuvausyrityksen aikaan. Unmannedspaceflight on erinomainen tapa seurata avaruustoimintaa muutenkin.
Muita hyviä linkkejä Phoenixin seuraamiseen:
http://phoenix.lpl.arizona.edu/
http://www.nasa.gov/mission_pages/phoenix/blogs/index.html
http://planetary.org/home/
http://www.marslive.co.uk/
http://twitter.com/MarsPhoenix
Lisäksi laskeutumista tullaan seuraamaan Ircnetin kanavalla #sirius.