Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Avaruusasema näkyy iltataivaalla
Vuodenvaihteen tähtitaivasta koristaa avaruusasema ISS, joka näkyy nyt hienosti iltataivaalla. Se vaeltaa kirkkaana valona eteläisen horisontin poikki alkuillan tunteina ja näkyy vaivatta paljain silminkin. Avaruusasemaa voi koettaa ikuistaa kuviin digikameralla muutamien sekuntien valotuksella, jolloin ISS piirtää kuvaan kauniin viirun. Avaruusasemalla työskentelee parhaillaan kuuden hengen miehistö, joukko kosmonautteja ja astronautteja. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa se näkyy parhaiten.
pvm kello liikesuunta kork katoaa 23.12. 17.16 etelä->kaakko 11 17.18 23.12. 18.50 lounas->etelä 15 18.51 24.12. 17.54 etelä->etelä 16 17.57 25.12. 16.59 etelä->kaakko 14 17.02 25.12. 18.34 lounas->etelä 18 18.36 26.12. 17.37 lounas->kaakko 18 17.42 27.12. 16.41 etelä->kaakko 16 16.46 27.12. 18.17 lounas->etelä 18 18.20 28.12. 15.46 etelä->kaakko 14 15.49 28.12. 17.20 lounas->kaakko 19 17.25 29.12. 16.24 lounas->kaakko 18 16.29 29.12. 18.00 lounas->etelä 16 18.04 30.12. 17.03 lounas->kaakko 18 17.08 31.12. 16.07 lounas->kaakko 19 16.12 31.12. 17.43 lounas->etelä 14 17.47 1.1. 16.46 lounas->etelä 17 16.51 2.1. 15.50 lounas->kaakko 18 15.55 2.1. 17.26 lounas->etelä 11 17.28
Ympäristökeskus kyselee valosaasteesta
Suomen ympäristökeskus SYKE kartoittaa yleisön mielipiteitä valosaasteesta, ja miten se koetaan haitaksi. Tutkimusta koordinoi erikoistutkija Jari Lyytinmäki.
Kyselyn tarkoitus kartoittaa muidenkin kuin tähtiharrastajien mielipiteitä, joten kannattaa jakaa linkkiä myös tutuille, jotka eivät ole tähtiharrastajia. Kyseessä ei ole äänestys, jossa eniten jonkun kannan vastaajia määrittelisi tutkimuksen lopputuloksen.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään valosaasteesta julkaistavassa kirjassa.
Ks. myös
Taustaa tutkimukselle, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=398738&lan=fi&clan=fi
Valosaasteblogi ja linkki kyselyyn, http://www.valosaastekysely.blogspot.com/.
Kuu pimenee lauantaina 10.12. alkuillasta
Pimennyksen vaiheet.
Pimennysvuoden 2011 päättää täydellinen kuunpimennys lauantaina 10.12. Tämä pimennys on siitä erikoinen, että se alkaa jo ennen auringonlaskua ja sen alkuvaiheet näkyvät vaalealla taivaalla. Tosin etelämpänä Suomessa Kuu on juuri ehtinyt nousta Auringon laskiessa ja osittainen vaihe on jo käynnissä.
Täydellinen vaihe näkyy jo Etelä-Suomessakin, mutta kaiken kaikkiaan Kuu on varsin matalalla itäkoillisella taivaalla. Havaintopaikan valintaan on siis syytä kiinnittää huomiota.
Kuu kulkee tällä kertaa Maan varjon alareunan läpi, joten täydellinen vaihe kestää alle tunnin. Kaikkiaan pimennyksen kesto kuusi tuntia.
Pimennyksen vaiheet
Klo 13.32 Puolivarjovaihe alkaa
Klo 13.58 Kuu nousee Oulussa
Klo 14.11 Aurinko laskee Oulussa
Klo 14.45 Osittainen vaihe alkaa
Klo 15.07 Kuu nousee Helsingissä
Klo 15.15 Aurinko laskee Helsingissä
Klo 16.06 Täydellinen vaihe alkaa
Klo 16.32 Pimennys syvimmillään
Klo 16.58 Täydellinen vaihe päättyy
Klo 18.18 Osittainen vaihe päättyy
Klo 19.32 Puolivarjovaihe päättyy
Kuun nousu ja pimennyksen eteneminen Helsingin horisontissa.
Pimennyksen havaitsemisesta
Kuu, planeetat ja komeetat -jaostossa havaitaan jälleen pimennystä. Valokuvaamisen ohella pimennyksestä voi tehdä myös visuaalisia havaintoja. Pimennyksen tummuutta ja väriä voidaan arvioida Danjonin asteikolla. Määritystä voi ehkä haitata se, että täydellinen vaihe näkyy hämärätaivaalla.
Myös varjon tummuus- ja värieroihin voi kiinnittää huomiota. Täydellisessä vaiheessa Kuun alareuna on muuta osaa vaaleampi, koska se on lähempänä varjon alareunaa.
Puolivarjovaiheen havaitseminen on hankalaa. Helpoiten puolivarjo näkyy lähellä osittaisen vaiheen alkua tai sen loppua. Hämärä taivas voi haitata puolivarjohavaintoja ainakin pimennyksen alkuvaiheessa. Sen sijaan Kuun pieni korkeus horisontista saattaa jopa auttaa puolivarjon erottamista.
Ursan sää- ja havainto-olosuhderyhmä on kiinnostunut, miten pimennys näkyy Suomessa. Pimennyksen säästä voi raportoida tarkkuudella: selkeää, puolipilvistä tai kokonaan pilvistä.
Havainnot talteen
Kuunpimennyshavainnot voi raportoida Taivaanvahti-järjestelmään:
1) Mikäli pimennys näkyi ainakin osittain kirjataan huomiot kuvineen ja piirroksineen sekä säätila-arvioineen Pimennykset-lomakkeelle: http://www.taivaanvahti.fi/observations/report/cat/pimennys.
2) Jos pimennys jäi pilviin, voidaan tieto kirjata lomakkeelle Muu valoilmiö, ja lisätietoihin rasti kohtaan Pimennyksen maksimi pilvien takana:
http://www.taivaanvahti.fi/observations/report/cat/muu.
Kuvat: Ursa/Veikko Mäkelä