Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Myrskybongareiden syystapaamisessa riitti taas asiaa
Kuva: Panu Lahtisen Blitzortung-salamapaikannusesitys käynnissä, kuva: Esa Palmi.
Myrskybongausjaoston syystapaaminen 2011 pidettiin perinteiseen tapaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna Artjärven Tähtikalliolla. Osanottajia tapahtuma keräsi tällä kertaa 31 kpl.
Lauantaina virallisessa ohjelmassa käsiteltiin Finsprite-projektia, joka jatkuu myös tulevana vuonna sekä Blitzortung-salamapaikannusjärjestelmää. MB-jaosto on anonut vuodelle 2012 lisärahaa Blitzortung-salamapaikantimen hankintaan.
Jaostokokouksessa valittiin uudet toimihenkilöt vuodelle 2012:
Vetäjä: Matias Takala
Apuvetäjä: Esa Palmi
Mediavastaava: Janne Kommonen
Havaintokantavastaava: Panu Lahtinen
Ensi keväänä järjestetään taas kevätkoulutus. Kevätkoulutuksesta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Jaoston lahjoituksena saamat Vaisalan sääasema sekä ohjauskone sääasemalle ja salamapaikantimelle ovat tällä hetkellä Janne Kommosella. Jannen on tarkoitus aikataulujensa puitteissa asentaa softat kuntoon ja sääasema asennetaan Ursan käyttöön Artjärven havaintokeskukseen todennäköisimmin ensi vuoden aikana. Lisätietoja kyseisestä sääasemasta: http://www.hobeco.net/pdf/WXT510.pdf
Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa jatkuu projektien osalta myös vuonna 2012. Nykymuotoinen RaPu-projekti päättyy ja tilalle tulee uudenlainen RaPu, jonka yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin. Myös TATSI-projekti jatkuu. Molemmissa pääpaino keskittyy todennäköisesti tulevaisuudessa isoihin rakeisiin. Myös pitkään puhuttu bongarien sertifiointi on nyt toteutumassa. Suunnitelmissa on järjestää kevätkoulutuksessa koe sertifioitaville harrastajille. Vaatimuksena ensimmäisellä koekierroksella olisi havainto- ja harrastusaktiivisuus menneiltä vuosilta sekä tietenkin oma halukkuus asiaan.
Katso myös tapaamisen omat sivut
Avaruusasema ISS näkyy illalla
Avaruusasema ISS on tulossa näkyviin iltataivaalle. Näkymisjakso ulottuu aina marraskuun alkupäiviin saakka. ISS on taivaan kirkkain ja samalla kookkain satelliitti, jonka havaitsemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä. Sen liike taivaalla muistuttaa kuin etäistä lentokonetta. Nyt syksyn kuulaina ja tähtikirkkaina iltoina ISS-avaruusasemaa voi yrittää kuvata digikameralla, sillä sen valojuova piirtyy herkästi kennolle vähänkin pidemmällä valotuksella. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa ne näkyy parhaiten.
pvm klo suunta kork katoaa 22.10. 20.08 S->S 15 20.10 23.10. 19.10 S->SE 13 19.13 23.10. 20.45 SW->S 14 20.46 24.10. 19.46 SW->S 17 19.49 25.10. 18.48 S->SE 15 18.52 25.10. 20.23 SW->S 17 20.25 26.10. 19.24 SW->SE 18 19.28 27.10. 18.26 S->SE 16 18.30 27.10. 20.01 SW->S 16 20.03 28.10. 19.02 SW->SE 18 19.07 28.10. 20.38 SW->S 11 20.39 29.10. 18.03 SW->SE 17 18.08 29.10. 19.39 SW->S 14 19.42 30.10. 17.40 SW->S 17 17.44 31.10. 16.41 SW->SE 18 16.45 31.10. 18.17 SW->S 12 18.20 1.11. 17.18 SW->S 15 17.21 3.11. 16.55 SW->S 13 17.21
Meteorijaoston syystapaaminen pidetty
Meteorijaoston syystapaaminen pidettiin Artjärven havaintokeskuksessa nyt viikonloppuna. Esko Lyytinen piti esitelmän uudesta meteoriparvesta February Eta Draconids. Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne pitivät mielenkiintoisen esitelmän Mikkelin Ursan videokameraprojekteista. Veikko Mäkelä kertoi visuaalihavaintoihin liittyvistä asioista ja Markku Nissinen kertoi jaostoon saapuneista havainnoista, lähinnä perseideistä ja draconideista. Yöllä havaittiin Jupiteria pilviaukoista Meadella, keli oli puolipilvinen. Meteorihavaintoja ei pystytty tällä kertaa tekemään pilvisyyden vuoksi.
Rosat-tähtitiedesatelliitti tuhoutuu
Taivaalta on odotettavissa taas putoavia satelliittin jäännöksiä, sillä Rosat-tähtitiedesatelliitin odotetaan syöksyvän ilmakehään jo ensi viikon loppuvaiheilla. Tällä kertaa luvassa on enemmän kappaleita kuin syyskuussa tuhoutuneesta UARS-satelliitista.
Rosat laukaistiin avaruuteen vuonna 1990 ja se on tutkinut maailmankaikkeutta röntgensäteilyn aallonpituuksilla yhdeksän vuoden ajan. Rosat on melko kookas noin 2400 kg:n painoinen satelliitti, joka on suunniteltu kestämään hyvin avaruuden lämpöolosuhteita. Niinpä siitä odotetaankin selviytyvän maanpinnalle kolmisenkymmentä kappaletta, joiden yhteispaino on 1700 kg:n tienoilla.
Paluu tapahtuu hallitsemattomasti UARS:n tavoin, joten tarkasta ajankohdasta ja putoamispaikasta ei ole tietoa. Putoamisalue on jossain 53. pohjoisen ja eteläisen leveyspiirin välimaastossa, todennäköisesti kuitenkin merialueilla. Suomeen Rosat ei siis putoa. Todennäköisyys sille, että satelliitista olisi vaaraa ihmisille on tällä kertaa 1:2000.
Rosat ei näy Suomen taivaalla ilta- tai yöaikaan arvioituna tuhoutumisajankohtana, joka lienee lokakuun 20. ja 25. päivien välillä. Sen näkymisjakso on parhaillaan päättymässä horisontissamme.
Lisätietoa Rosat-satelliitin paluusta
Jupiter-hyökkäys 14.-23.10.
Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto järjestää tehohavaintokampanjan nimellä Jupiter-hyökkäys. Jaksolla
14./15.10. (pe/la) – 23./24.10. (su/ma)
on tarkoitus havaita ja kuvata Jupiteria niin paljon kuin mahdollista. Tempauksella pyritään tutkimaan, mitä Jupiterin pilvikerroksissa juuri nyt tapahtuu ja luomaan kartta pilvikerroksista viikon ajalta.
Havaintoja voi lähettää jaostolle sekä raportoida avaruus.fi-foorumille.
Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto on järjestänyt Jupiter-hyökkäyksiä useana vuonna aiemminkin. Tämänvuotista hyökkäystä harjoiteltiin jo viikonloppuna 23.–25.9. muutaman havaitsijan voimin ja tulokset olivat rohkaisevia.
ks. myös
Jaoston Jupiter-sivut
Avaruus.fi: Jupiter-hyökkäys 2011
Kuva: Lasse Ekblom, 31.7.2011
Ennusteita Jupiterin Suuren punaisen pilkun ohituksille hyökkäysjakson aikana. Mukana mys ohitukset, jotka eivät näy Suomessa.
14.10.2011, klo 09.17, 19.13
15.10.2011, klo 05.08, 15.04
16.10.2011, klo 00.59, 10.55, 20.51
17.10.2011, klo 06.46, 16.42,
18.10.2011, klo 02.37, 12.33, 22.29
19.10.2011, klo 08.24, 18.20
20.10.2011, klo 04.15, 14.11
21.10.2011, klo 00.06, 10.02, 19.58
22.10.2011, klo 05.53, 15.49,
23.10.2011, klo 01.44, 11.40, 21.36
24.10.2011, klo 07.31, 17.27
Meteorijaoston syystapaaminen
Meteorijaoston syystapaaminen järjestetään Artjärvellä Tähtikalliolla Ursan havaintokeskuksessa perjantain 14.10.2011 ja sunnuntain 16.10.2011 välisenä aikana. Paikalle voi siis tulla jo perjantaina illalla ja pois lähdetään sunnuntaina. Aikataulu on varsin joustava. Varsinainen ohjelma alkaa lauantaina.
Ilmoittautuminen tehdään jaostonvetäjälle. Tilaa on Artjärvellä runsaasti isommallekin joukolle. Aiheena esitelmissä ainakin draconidien maksimi sekä monia muita mielenkiintoisia esitelmiä.
Geostationaariset tekokuut jälleen näkyviin
Geostationaarisia satelliitteja on mahdollista havaita lokakuun niiden ratatasot (ekvaattorin taso) ovat kohtisuoraan Aurinkoa kohti. Leveyspiiristä riippuen suoran auringonvalon aiheuttamia heijastuksia voi olla mahdollista havaita näissä satelliitteissa. Heijastumiset näkyvät satelliitin kirkastumisena.
Suomen leveyspiireillä paras havaintoaika on kolmisen viikkoa syyspäiväntasauksen jälkeen, 12.10. Aiemmat havaintoikkunat ovat kuitenkin opettaneet, että kirkastumisjakso on varsin laaja. Kannattaa siis kyttätä geoja jo viikkoa ennen ja viikko maksimin jälkeen. Havaitsemiseen mainio apuväline on esimerkiksi Heavensat-ohjelma.
Eteläisestä Suomesta katsoen geostationaariset satelliitit ovat noin
deklinaation -8° tasossa nauhana. Auringon laskettua Maan varjo liikkuu peittäen geostationaarisen toisensa jälkeen kirkastumisajanjakson aikana. Kirkkaimmillaan satelliitti on juuri ennen varjoon menoa tai juuri sen jälkeen. Tällöin satelliitti voi muutamaksi minuutiksi kirkastua jopa paljain silmin nähtäväksi, kirkkauteen 3-4 magnitudia.
Teksti: Antti Kuosmanen
Draconideille myrskylukemat lauantai-iltana?
Draconideista on julkaistu 13.9.2011 CBET sirkulaari, jossa on koottuna eri tutkijaryhmien ennusteet. Maapallo kulkee draconidien emokomeetasta 21P/Giacobini-Zinner vuonna 1900 lähteneen pölyvanan läpi lauantaina 8.10.2011 kello 20:01 UT. Ennusteen mukaan ZHR aktiivisuus on jopa 600 meteoria tunnissa noin kolmen tunnin ajan. Tämän ennusteen on tehnyt Jeremie Vaubaillonin ryhmä. Radiantti on paikassa RA = 263,2 astetta ja DECL = 55,8 astetta. Vaubaillonin ryhmä ennustaa myös ZHR = 60 kello 8:17 UT samana päivänä.
Tämä sama pölyvana on mahdollisesti aiheuttanut myös vuoden 1933 ja 1946 draconidien meteorimyrskyt.
M. Sato ennustaa ZHR = 500 kello 20:36 UT. D. Moser ja W. J. Cooke ennustavat yhdessä ZHR = 750 kello 19:52 UT. M. Maslov ennustaaa pienempää arvoa, ZHR = 40 ja 50 välillä kello 20:13 UT. Esko Lyytinen ennustaa ZHR = 150 kello 20:12 UT.
Suomessa tehtäviä havaintoja ajatellen radiantti on korkealla, mutta lähes täysikuu haittaa himmeimpien draconidien havaitsemista, kirkkaimmat toki näkyvät komeasti.
Tähdet- ja Avaruus lehti uutisoi nettiuutisissa, että Suomen ilmakehään tulee lauantai-iltana kaksi lentokonetta suorittamaan havaintoja draconideista.
Havaintoja voi lähettää meteorijaostoon, josta myös neuvotaan havaintojen teossa.
Linkki Tähdet- ja Avaruus lehden uutiseen
Ursa Minor 5/2011: Auringonpilkkuja ja revontulia
Ursa Minorin syysnumero 5/2011 ilmestyi lokakuun alussa 40-sivuisena lukupakettina.
Lehden kannessa on Tom Eklundin revontulikuva 5./6.8. yöltä. Toisen kuva samasta näytelmästä löytyy myös sisäkannesta. Takakannessa molemmin puolin on kuvia supernova SN 2011fe:stä, auringonpilkuista ja revontulista.
Auringonpilkut ja revontulet ovatkin lehdessä jonkinlainsena teemana.
Jyri Lehtinen esittelee Aurinkotuuli-palstalla kesän havaintoja sekä erilaisia auringonpilkkulukuja. Tom Eklund nostaa esiin elokuun revontulimyrskyn.
Lehden muita aiheita:
- Geostationaariset tekokuut taas näkyviin
- Komeetta Garradd näkyviin, Elenin hajosi
- Jupiter-kausi käyntiin
- Perseidit 2011
- Syksyn kirkkaat asteroidit
- UARS-satelliitin tuho
Ursa Minor vuodeksi 2011
Ursa Minor -lehti on tilattavissa hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuodessa ilmestyy kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilaaja saa alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html