Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Myrskybongareiden syystapaamisessa käytiin läpi kesän rajuilmat
Myrskybongausjaoston syystapaaminen pidettiin perinteiseen tapaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna 29.–31.10. Artjärven Tähtikalliolla. Osanottajia oli tällä kertaa lähes ennätysmäärä, 43 henkilöä. Ilmatieteen laitoksen edustus tapahtumassa oli taas mittava.
Lauantain virallinen ohjelma aloitettiin Jari Tuovisen TATSI-raeprojektista kertovalla esityksellä. Päivän laajimmassa esityksessä Pauli Jokinen kävi läpi kesän neljä kovinta rajuilmaa säämallien, tutkadatan sekä harrastajien kuva- ja videomateriaalin tukemana.
Jaostokokouksessa valittiin toimihenkilöt vuodelle 2011. Vetäjänä jatkaa Esa Palmi, apuvetäjänä ja havaintokantavastaavana Panu Lahtinen sekä mediavastaavana Janne Kommonen.
Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa jatkuu myös tiiviinä vuonna 2011. Ainakin erittäin hyödyllisiksi todetut RaPu- ja TATSI-projektit jatkuvat taas ensi keväänä.
Katso myös tapaamisen omat sivut
Kuva: Pauli Jokinen kertoo kesän kovimmista myrskyistä, kuva: Veikko Mäkelä.
Komeetta Hartley 2 näkyy paljain silmin
Komeetta 103P/Hartley kirkastunut pitkin alkusyksyä samalla, kun se on lähestynyt maapalloa. Komeetalla on laaja melko tasavaloinen koma, eikä pyrstöstä ole visuaalisia havaintoja. Siksi se ei ehkä ole niin näyttävä, kuin jotkut huippukomeetat. Pitempään valotettuihin kuviin pyrstö on saatu näkyviin heikkona.
Lähes odotetusti se kuitenkin kirkastui lokakuun puolivälin tienoilla paljain silmin näkyväksi. Hajontaa kirkkausarvioisssa on komeetan heikohkon pintakirkkauden vuoksi melkoisesti. Kirkkaimmat arviot lähentelevät tällä hetkellä 5 magnitudia. Komeetta siis näkyy joten kuten paljain silmin.
Täten Hartley 2:sta tuli 2010-luvun ensimmäinen Suomessa paljain silmin havaittu komeetta. Viime vuosikymmenellä Suomessa havaittiin kahdeksan paljain silmin näkynyttä pyrstötähteä.
Kuu haittaa melko paljon komeetan näkymistä loka-marraskuun vaihteessa. Mutta alkaa sitten näkyä taas parewmmin vaikka jo hiukan himmenneenä.
Ks. myös
103P/Hartley 2 -sivut
Heavens-Aboven etsintäkartta
Kuva: Jorma Ryske, 10.10.2010
Jupiter-hyökkäys 15.-25.10.
Jupiter näkyy hyvin koko syyskauden 2010. Syyskuun 21. päivän oppositionsa jälkeen planeetan näkyminen iltataivaalla on parantunut viikko viikolta.
Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto järjestää Jupiter-hyökkäyksen nimellä kulkevan tehostetun havaintojakson ajalla 15.-25.9. Tarkoitus on seurata planeetan pilvikerrosten tilannetta havaitsemalla ja kuvaamalla planeettaa niin paljon kun rahkeet ja säät sallivat. Havaintoja voi raportoita kuuplan-l ät ursa.fi -sähköpostilistalle sekä avaruus.fi-keskustelualueelle.
Jaosto on järjestänyt vastaavat havaintotempaukset myös vuosina 2003 ja 2004.
Ks. myös Jupiter-havaintokausi 2010/11
Kuva: Lasse Ekblom 8./9.9.
Cygnus 2011 on Hämeenlinnassa
Vuoden 2011 Cygnuys-tapaaminen on Hämeenlinnassa. Paikallisena järjestäjänä toimii Hämeenlinnan Vega.
Tarkempi paikka ja aika eivät ole vielä tiedossa, mutta tapahtuma ajoittunee heinäkuun jälkimmäiselle puoliskolle.
Meteorijaoston syystapaaminen pidettiin Artjärvellä
Meteorijaoston syystapaaminen pidettiin Artjärvellä 15-17.10.2010.
Kuultiin mielenkiintoisia esitelmiä mm. havaintotekniikasta, videohavainnoista, meteoriparvien aktiivisuusennusteista, tehdyistä havainnoista sekä tutkimuksesta ja muutoksista ensi vuoden IMO:n meteorikalenteriin.
Sää suosi tapaamista, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä päästiin tekemään myös havaintoja. Oheisessa kuvassa Esko Lyytisen kuvaamana kirkas meteori kuvan oikeassa yläkulmassa sekä komeetta 103P / Hartley 2. Kolmannessa kuvassa on suurennos komeetan kohdalta.
Kiitos kaikille osallistuneille ja tervetuloa ensi vuonna uudestaan!
Myrskybongareiden syystapaaminen 2010
Myrskybongareiden syystapaaminen järjestetään perinteisesti lokakuun viimeisenä viikonloppuna Artjärvellä Tähtikallion havaintokeskuksessa 29. – 31.10.2010. Varsinainen ohjelma keskittyy lauantaille, mutta paikalle on mahdollisuus tulla jo perjantai-iltana tutustumaan muihin harrastajiin. Tämän vuotisen ohjelman pääpaino on kuluneen kesän tapahtumissa. Materiaalia ja analysoitavaa kesän tapahtumista riittää, joten keskitymme luonnollisesti rajuun menneeseen ukkoskesään.
Havaintokeskuksessa on saunomismahdollisuus, joten saunojat ottavat oman pyyhkeen mukaan. Lisäksi yöpyjät ottavat mukaansa liinavaatteet / makuupussin. Ruokahuollostaan jokainen vastaa itse. Kahvi ja kahvipullat tulevat jaoston budjetista. Majoitustilojen rajallisuuden vuoksi ennakkoilmoittautuminen erityisesti yöpyjiltä on suotavaa.
Virallinen ohjelma alkaa lauantaina 30.10 klo 13.00. Kaluston kokoaminen alkaa tuntia aikaisemmin. Tämän vuoden ohjelma:
- Meteorologi Jari Tuovisen esitys isoista rakeista sekä yhteenvetoa kuluneen kesän TATSI-raeprojektista
- Meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Pauli Jokinen johdattavat meidät kesän tärkeimpien säätilanteiden äärelle kuvien, videoiden, mallikarttojen ja säätutkadatan tukemana
- MoSa-sadeprojektin yhteenvetoa
- Jaostokokous
- Illan päätteeksi kuvakatselmus
Sekä tietenkin yhdessäoloa sekä tutustumista rennossa ja iloisessa seurassa!
Tervetuloa!
Lisätietoa ja ilmoittautumiset: http://www.ursa.fi/myrskybongaus/syys2010tapaaminen.php
Geostationaaristen satelliittien kirkastumisjakso on nyt
Taas on se aika vuodesta, jolloin kannattaa tähyillä taivaalle ja yrittää nähdä geostationaarisia satelliitteja. Nämä etäiset satelliitit sijaitsevat lähes 36 000 km korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella ja näkyvät siten erittäin huonosti varsinkin paljain silmin. Kaukoputkien kuvakenttiin ne eksyvät silloin tällöin.
Kevät- ja syyspäiväntasauksien aikoihin Aurinko paistaa suoraan satelliitteja kohden tietyistä havaintopisteistä katsoen, ja tuona hetkenä hyvinkin himmeänä näkyvän geostationaarisen satelliitin kirkkaus voi kivuta yhtäkkiä jopa +4 magnitudiin. Otollisin aika 60. leveyspiirille on lokakuun 12. päivänä. Kirkastumisia voi nähdä jo muutamaa päivää ennen, ja tarkkailun voi aloittaa jo lokakuun 9. päivänä. Jakson pituus on muutamia päiviä. Geostationaariset satelliitit näkyvät parhaiten Etelä- Suomessa, jossa ne nousevat eteläiseen horisonttiin parhaimmillaan noin 20 asteen korkeudelle. Ne esiintyvät vyönä ja lokakuun 12. päivänä ne näkyvät illalla Pegasuksen tähdistön alapuolella Vesimiehen ja Valaskalan tähdistöissä. Jupiter opastaa reitin, joskin tästä tähdätään hieman alaspäin.
Etsintään tarvitaan tietokone ja esim. Heavensat-ohjelma, joka kertoo satelliittien tarkan sijainnin. Havaintovälineeksi tarvitaan kiikari. Sitten vain odotellaan, kun ne vuorotellen tulevat esiin Maan varjosta tai katoavat sinne. Tuijottelu palkitaan varmasti. Jos ja kun ryhdytte tähän bongaamiseen, jaosto ottaa ilomielin vastaan havaintokertomuksia. Negatiivisetkin havainnot ovat tervetulleita!
Antti Kuosmanen kuvasi 5.10. illalla geostationaarisia CCD-kameralla. Satelliitteja näkyi myös kiikarilla. Afristar-satelliitin kirkkaus oli mag 8 klo 0.50 ja Arabsat 5A:n kirkkaus oli mag 7 klo 1.20. Satelliitit ovat siis jo kirkastuneet kiikarilla nähtäviksi. 12. päivän tienoilla jotkut geostationaarisista voisivat olla jopa paljain silmin nähtävissä.
Ursa Minor 5/2010 ilmestyi
Ursa Minor -lehden syyskauden ensimmäinen numero 5/2010 ilmestyi lokakuun alussa 44-sivuisena pakettina.
Kannessa on Marko Kämäräisen salamakuva elokuun 8. päivältä Hämeenlinnasta. Sisä- ja takakansissa on kuvia yöpilvistä, salamoista, Jupiterista ja Auringosta.
Lehti sisältää mm. seuraavia aiheita:
- Alustavia tuloksia yöpilvikesästä
- Jupiter ja Uranus metaanin valossa
- Loppukesän komeettoja
- Perseidit
- Tähdenpeittohavaitsijat kokoontuivat Yorkissa
- Jupiterin Himalia-kuu havaittu
- Puoli vuosisataa Echo-tekokuusta
Mahdollisten jakeluhäiriöiden toteamiseksi lukijoita pyydetään raportoimaan, jos epäilee lehden jääneen saapumatta.
Ursa Minor vuodeksi 2010
Ursa Minor -lehti on tilattavissa vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuosikerta sisältää kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Loppuvuoden tilaajat saavat alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html
Avaruusasema ISS ja Sojuz-alus näkyvät aamulla
Aamunvirkuille löytyy nyt taivaalta mielenkiintoista seurattavaa, sillä Kansainvälinen avaruusasema ISS näkyy aamutaivaalla viikon verran. Samaan aikaan taivaalle ilmestyy myös Sojuz-miehistöalus. Se laukaistaan avaruusasemalle lokakuun 7. päivänä ja telakoinnin on määrä tapahtua kahta vuorokautta myöhemmin. Sojuz tulee näkymään ISS:n läheisyydessä hieman himmeämpänä kohteena.
ISS on taivaan kirkkaimpia satelliitteja ja sen kirkkaus voi nousta helposti -2 magnitudin tuntumaan. Aamun tunteina se vaeltaa äänettömänä valona lähes lentokonemaisesti matalalla etelähorisontissa lounaasta kaakon suunnalle. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa se näkyy parhaiten. Sojuz-aluksen näkymistietoja voi käydä laskemassa mm. Heavens-Aboven sivustolla osoitteessa http://www.heavens-above.com.
pvm ilmestyy suunta kork katoaa 6.10. 6.35 S->S 13 6.38 7.10. 7.01 SW->SE 16 7.05 8.10. 5.54 S->SE 14 5.57 9.10. 6.20 SW->SE 16 6.24 10.10. 5.14 S->SE 13 5.15 10.10. 6.46 SW->S 15 6.50 11.10. 5.40 S->SE 16 5.42 11.10. 7.13 SW->S 12 7.16 12.10. 6.06 S->S 15 6.08 13.10. 5.00 SE->SE 10 5.01 14.10. 6.32 SW->S 12 6.34 15.10. 5.52 S->S 10 5.52