Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Uusi Holmes-tyyppinen komeetta hämmästyttää
Huhtikuun 16. päivänä slovenialainen tähtitieteilijä Jan Vales havaitsi aiemmin tuntemattoman 12 magnitudin asteroidin Neitsyen tähdistössä. Aika pian selvisi, että kyseessä olikin varsin tähtimäiseltä vaikuttava komeetta, jonka koma oli laajenemassa.
Vain 24 tuntia ennen Valesin havaintoa samalta taivaan alueelta otetuissa kuvissa ei ollut havaittavissa mitään 20 magnituidia kirkkaampaa kohdetta. Kohde olisi siis kirkastunut vähintään 8-9 magnitudia vuorokauden aikana.
Kohteen käyttäytyminen ja ilmiasu muistuttavat kovasti komeetta Holmesia, jonka purkausta seurattiin talvella 2007-2008. Komeetta Valesin ratakin muistuttaa hiukan Holmesia. Pyrstötähti kiertää näet vajaassa kahdeksassa vuodessa Auringon ympäri melko ympyrämäisellä radalla. Rata sijaitsee asteroidien päävyöhykkeellä reilun 3 AU:n etäisyydellä Auringosta.
Kohde on pystytellyt nyt 12 magnitudin tietämissä juurikaan himmentymättä. Koma on tullut selkeästi näkyviin ja on vajaan kahden kaariminuutin läpimittainen.
Ks. myös Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston P/2010 H2 (Vales) -sivu
Kuva: Tapio Lahtinen, 24./25.4.2010
Tähtipäivät keräsi lähes 500 vierasta
Mikkelin Tähtipäivät 17.-18.4. onnistuivat hienosti. Viikonloppu keräsi Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kampukselle viitisensataa vierasta.
Viikonloppu oli täynnä mielenkiintoista luento-ohjelmaa. Pääpuhujina olivat professoritason luennoitsijat Esko Valtaoja Turusta ja Karri Muinonen Helsingistä. Valtaoja oli luonnollisesti yleisömagneetti. Hän keräsi kuulemaan maailmankaikkeuden ihmeistä yli 200 kuulijaa. Valtaojan ja Muinosen ohella puhujina kuultiin myös muita ammatti- ja harrastajatason luennoitsijoita.
Ursan jaostojen osuudesta vastasivat Markku Nissinen, Veikko Mäkelä ja Mikko Suominen. Markun aiheena oli uusi gamma ursae minoridit -parvi, Mäkelä kertoi, tuleeko lähiaikoina hienoja komeettoja, ja Suominen antoi Celestia-ohjelmalla kierroksen aurinkokuntaan.
Tähtipäiville oli saatu ilahduttava joukko näytteilleasettajia. Mukana oli niin tähtiyhdistyksiä kuin alan kaupallisia toimijoita. Olipa mukaan saatu myös osastot Tuorlan observatoriosta ja Ilmatieteen laitokselta. Mukana olivat myös Ursan ja Härkämäen planetaariot, sekä esittelyosastoina Tuorlan planetaario ja Kallioplanetaario.
Valitettavasti yksittäisten aktiiviharrastajien työtä ja tuloksia oli
näytteillä niukasti. Jari Piikin kakkosauditoriossa pyörinyt kuvanäyttely oli yksi näistä.
Mikkelin kaupungin sponsoroimassa illanvietossa jaettiin myös vuotuiset Stella Arcti -palkinnot.
Tähtipäivien uusiutunut konsepti tuntuu toimivan. Yleisön liikkeelle saaminen on avainsana tapahtuman onnistumiselle, ja Mikkelin Ursa oli onnistunut tässä hienosti. Tärkeä osuus on myös ammattilaisilla ja harrastajilla, jotka antavat oman osuutensa tapahtuman sisältöön.
Ensi vuonna Tähtipäivät järjestetään Turussa ja tapahtuman ajankohdaksi on tarkoitus vakiinnuttaa kevätpäiväntasauksen tienoo.
Ks.
Tähtipäivien sivut
Mikkelin Ursan kuvia
Mikko Suomisen valokuvia
Jorma Kosken kuvia
Tähtipäivien järjestäjiä ja näytteilleasettajia loppupotretissa sunnuntaina. Kuva: Mikko Suominen.
Stella Arcti -palkinnot yläsalamoista, tähtikuvauksesta ja keskustelufoorumista
Ursa palkitsi Mikkelin tähtipäivillä 17.4.2010 ansioituneita tähtiharrastajia vuotuisella Stella Arcti -palkinnolla.
Lokakuun 9. päivän yläsalamakuvat toivat odotetusti palkinnon vuoden havainnosta pieksämäkeläiselle Timo Kantolalle. Kyseessähän oli maailman pohjoisin ja Suomen ensimmäinen yläsalamahavainto. Vaikka kuvan tallensi automaattinen kamerajärjestelmä, havainnon avain oli erikoisen ilmiön tunnistaminen suuresta kuvamäärästä. Kyseisen havainnon innoittamana myös Ursan myrskybongausjaosto on käynnistänyt oman yläsalamaprojektinsa.
Ansiokkaan havaintotoiminnan Stella Arcti -palkinnon sai kauhavalainen Jari Kankaanpää, jonka pitkäaikainen tähtivalokuvausharrastus on tuottanut useita näyttäviä otoksia monista eri taivaankohteista. Jari lukeutuu maassamme myös digitaalisen tähtikuvauksen pioneereihin. Hän on lisäksi osoittanut, että hyviä tuloksia voi saada valosaasteisissakin olosuhteissa.
Astronetin, nyttemmin Avaruus.fi-keskustelualueen perustaminen ja pitkäaikainen ylläpito toi ilamjokelaiselle Marko Myllyniemelle ansiokkaan harrastustoiminnan Stellan. Marko on tehnyt uraauurtavaa työtä keskustelupalstan luomisessa, vaikka myöhemmin hänen avukseen on löytynytkin joukko muita innokkaita harrastajia. Myllyniemi on edistänyt myös yhdistystoimintaa niin paikallisesti Lakeuden Ursassa kuin jossain määrin myös valtakunnallisesti Ursan kerho- ja yhdistystoimintajaostossa.
Ks. myös
Tähdet ja avaruus -lehden verkkouutinen
Ursan lehdistötiedote 3/2010
Stella Arcti -palkinto
Stella Arcti -palkitut 2010. Vasemmalta Marko Myllyniemi, Jari Kankaanpää ja Timo Kantola. Kuva: Mikko Suominen
Avaruusasema näkyy aamulla
Avaruusasema ISS näkyy aamutaivaalla Etelä-Suomessa. ISS on taivaan kirkkain ja kookkain satelliitti, jonka seuraaminen onnistuu vaivatta paljain silmin. Se vaeltaa eteläisen horisontin poikki lounasta kohden kirkkaana valopisteenä. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymisaikoja etelärannikon horisontille. Avaruusasema ISS tulee uudelleen näkyviin toukokuun alussa.
Avaruusasema kulkee Kilven tähdistön poikki 18.4. aamulla. (Kuva: Heavensat/LW)
pvm klo suunta kork katoaa 16.4. 5.11 S->SE 13 5.14 17.4. 5.34 SW->SE 16 5.38 18.4. 4.24 S->SE 13 4.26 19.4. 4.47 SW->SE 16 4.50 20.4. 3.38 S->SE 13 3.39 20.4. 5.10 SW->S 15 5.14 21.4. 4.01 S->SE 16 4.03 22.4. 4.23 S->S 15 4.26 23.4. 4.46 SW->S 13 4.49 24.4. 3.37 S->S 14 3.38 25.4. 4.01 S->S 12 4.02
Ilmakehätapaaminen 15.-16.5.
Ilmakehän optisten ilmiöiden jaosto järjestää pitkästä aikaa tapaamisen ilmakehän valoilmiöistä kiinnostuneille. Tarjolla on monta kiinnostavaa asiantuntijaesitelmää haloista ja muista
ilmakehän optisistä ilmiöistä.
Tapahtumat järjestetään Artjärven havaintokeskuksessa toukokuun puolessa välissä, helatorstaita seuraavana viikonloppuna.
Ilmoittautumisen jaostonvetälle (ilmakehä ät ursa.fi).
