Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Vuosi päättyy kuunpimennykseen
Kuu- ja planeettavuosi 2009 päättyy kuunpimennykseen uudenvuodenaaton iltana. Tällä kertaa Kuu pimentyy vain osittain pienen palan Kuun eteläreunasta jäädessä maapallon varjoon. Pimennys ajoittunee sopivasti ennen runsaimpia ilotulituksia.
Pimennyksen vaiheet:
- Klo 19.15 Puolivarjopimennys alkaa
- Klo 20.52 Osittainen vaihe alkaa
- Klo 21.23 Pimennys suurimmillaan
- Klo 21.54 Osittainen vaihe päättyy
- Klo 23.30 Puolivarjopimennys päättyy
Pimennys näkyy mainiosti koko Suomessa. Kuu on noussut jo iltapäivällä ja tunti pimennyksen jälkeen se on etelässä noin 50 asteen korkeudella.
Havaitsijat voivat seurata ainakin puolivarjon näkymistä. Täysvarjon väriä voidaan myös tutkailla, vaikka sen arvioiminen osittaisessa pimennyksessä jääkin epätarkaksi.
Ks. ohjeita kuunpimennyshavaintoihin
Kuva: Veikko Mäkelä/Ursa
Geminidejä havaittiin pakkassäässä
Geminidien maksimiyönä 13/14.12 sää selkeni laajalti Suomessa, samalla kuitenkin pakkanen kiristyi. Kova pakkanen haittasi laskentahavaintojen tekemistä, jaostoon ei tullutkaan yhtään laskentahavaintoa. Kuitenkin muilla havaintomenetelmillä tehtyjä havaintoja tuli runsaasti jaostoon.
Jorma Mäntylä kuvasi kirkkaan geminidin 14/15.12 yönä.
Kuva: Jorma Mäntylä, Kangasala
Suomessa tehdyt geminidihavainnot on koottu meteorijaoston sivulle.
Kansainvälisen meteorijärjestön meteorikalenterissa olleen ennusteen mukaan geminidien maksimin ennustettu ajantkohta olisi ollut 14.12.2009 kello 7:10 Suomen aikaa ja maksimin ennustettu ZHR oli 120.
Maailmanlaajuisten kansainväliseen meteorijärjestöön lähetettyjen havaintojen perusteella maksimi esiintyi 14.12 kello 3:46 Suomen aikaa ja maksimin ZHR oli 120. Yhtä voimakas maksimi esiintyi myös 13.12 kello 20:57.
Pakkaskausi toi jääsumuhalot
Joulukuun pakkaskausi toi näkyviin komeita jääsumuhaloja eri puolilla Suomea. Parhaimmat näytelmät löytyivät jälleen lumetettavien laskettelurinteiden seutuvilla.
Ks. myös Ice Crystal Halos -blogi
Kuva: Jari Luomanen
Mahdollinen nova Kotkassa
Koichi Nishiyama ja Fujio Kabashima Japanista raportoivat 14.12. ottamistaan CCD-kuvista mahdollisen 10,9 magnitudin novan Kotkan tähdistössä. Vielä joulukuun 6. ja 7. päivä kohteen sijainnista otetuissa kuvissa ei näy mitään noin 13,5 magnitudia kirkkaampaa.
Myöhemmin saman yönä Italia ja Itävallassa otetuissa kuvissa näkyy 10,8 ja 11,4 magnitudin kohde.
Tähden koordinaatit ovat
rektaskensio: 19 h 14 min 09,73 s
deklinaatio: +15° 16′ 34,7″
Geminidit 2009
Geminidejä näkyy joulukuussa 7.–17.12 päivien välillä. Geminidit ovat kirkkaita ja keskinopeita meteoreja. Runsaasti geminidejä näkyy maksimiyön molemmin puolin useana yönä. Geminidien maksimiyö on 13/14.12 yö.
Tänä vuonna geminidit ovat hyvin havaittavissa, koska maksimin aikaan Kuu ei haittaa havaintojen tekemistä ja radianttikin on korkealla. Geminidien ennustettu maksimi on 14.12 aamuyöllä kello 7:10 Suomen aikaa. Maksimin ennustettu ZHR on 120.
Geminidien radiantti on Kaksosten tähdistön Castor-tähden lähellä ja geminidit näyttävät tulevan siitä suunnasta. Radiantti nousee jo illalla ja se on etelässä korkeimmillaan kello 2 aamuyöllä. Ennustetun maksimin aikaankin radiantti on vielä korkealla länsitaivaalla.
Outo valoilmiö väritti aamutaivaan Pohjois-Norjassa
Pohjois-norjalaisille riitti hämmästeltävää joulukuun 9. päivän aamuna kun
vilkkaimpaan ruuhka-aikaan itätaivaalle ilmestyi outo valo, joka piirsi ympärilleen
hämmästyttävän symmetrisen spiraalin.
Havainnot alkoivat noin kello 7.45. Aluksi taivaalla nähtiin vihreävä hohtava
maanpinnalle suuntautuva valopalkki. Sen päässä valo nousi korkeammalle taivaalle
ja alkoi kieppua, jättäen ympärilleen spiraalin. Lopulta valo katosi ja ilmiö jäi
hohtamaan taivaalle vielä ainakin kymmenkunta minuuttia.
Taivaantarkkailijoiden kuvat paljastavat tutunnäköisen, kauniin valoilmiön, jollaisia
nähtiin myös 1980-luvulla Suomessakin. Norjalainen ilmailualan asiantuntija Eric
Tandberg kertoo kyseessä olleen todennäköisesti ohjuskokeen, joka tehtiin Vienanmeren
tai Barentsin meren alueella. Eräiden lähteiden mukaan kyseessä saattaisi olla
sukellusveneestä laukaistavan Bulava-tyyppisen ohjuksen koe. Venäjän pohjoinen laivasto
ei myönnä tehtyä koetta, mutta kuvat kertovat selvästä rakettikokeesta.
Kuviin pääsette tutustumaan mm. linkistä
http://www.nrk.no/nyheter/distrikt/nordland/1.6902336
Myrskybongausjaosto aloitti yläsalamaprojektin
Myrskybongausjaosto päätti 24.10. syystapaamisessaan yläsalamaprojektin aloittamisesta. Projektin vetäjäksi lupautui Timo Roschier. Ensisijaisena tavoitteena on saada kuvattua yläsalamoita Suomen maaperältä. Tätä varten jaostolle tulee Orimattilaan Jukka Höltältä käyttöön tarkoitukseen sopiva kamera. Tähdet ja Avaruus -lehtihän julkaisi uusimmassa numerossaan 8/2009 kautta aikojen ensimmäiset Suomessa havaitut ja dokumentoidut yläsalamat. Tämän innostamana projekti lähtikin alkuun.
Lisätietoja projektista jaoston postilistalta tai jaoston sähköpostista myrskybongaus[at]ursa.fi.
Ursa Minor 6/2009 ilmestynyt
Ursa Minor -lehden vuoden viimeinen numero 6/2009 ilmestyi juuri joulukuun kynnyksellä 44-sivuisena.
Kannessa on Tapio Lahtisen otos Hevosenpääsumusta ja Liekkisumusta muunnetulla Canon 1000D -järjestelmädigikameralla. Taka- ja sisäkansissa on joukko tähtitaivaan sekä aurinkokunnan kohteiden kuvia lähikuukausilta.
Tämänkertainen lehti tarjoaa mm. seuraavia aiheita:
- Jääsumuhalojen kausi alkanut
- Lisää kesän 2009 yöpilvistä
- Komeetta 217P/LINEARin purkaus
- Epsilon Aurigaen pimennys alkoi
- Meteorivuosi 2010
- Myrsky-yhteistyötä meillä ja muualla
- Juno ja Uranus lähekkäin
- Pohjoisen taivaan deep sky -kohteita, osa 2
- Geostationaarisia satelliitteja paljain silmin
Ursa Minor vuodeksi 2010
Ursa Minor -lehti on tilattavissa ensi vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuosikerta sisältää kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Loppuvuoden tilaajat saavat alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html.
Aktiivisimmat jaostoja avustaneet harrastajat saavat lehden ensi vuodeksi ilmaiseksi. Jaostonvetäjiltä saa tiedon, ketkä ovat päässeet ilmaislistalle.