Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Jupiterin törmäysjälki kuvattiin Suomessa
Australialainen harrastaja Anthony Wesley kuvasi 20.7. Jupiterin pinnalta tumman jäljen, jonka aiheuttajaksi arvellaan aurinkokunnan pienkappaletta, komeettaa tai asteroidia. Jälki näkyy lähellä Jupiterin eteläistä napa-aluetta. Wesleyn jälkeen kohdetta on kuvattu laajalti, sekä ammattilaisten, että harrastajien toimesta.
Suomessa kohdetta päästiin kuvaamaan 22.7. Härkämäen observatoriossa Varkaudessa melko haasteellisissa olosuhteissa. Jupiterin pieni korkeus horisontista sekä pilvet haittasivat kuvaamista.
Havaitsijoiden kannattaa seurata tummaa yksityiskohtaa lähiviikkojen aikana. Tilanne muistuttaa vuotta 1994, jolloin kometta Shoemaker-Levyn 9:n kappaleet törmäsivät Jupiterin jättäen selviä törmäysjälkiä pitkäksi aikaa Jupiterin pilvikerroksiin. Silloin suomalaisten harrastajat eivät kovin aktiviisesti Jupiteria seuranneet sen matalan korkeuden vuoksi, vaikka yksityiskohdat olisivat sitten olleet melko hyvin nähtävissä.
Ks. myös
Jaoston törmäysjälkihavainnot
Tähdet ja avaruuden uutisia aiheesta: #1, #2, #3, #4
Avaruus.fi-foorumin keskustelu aiheesta
Kuva: Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen, Warkauden Kassiopeia
Ursa Minor 4/2009 ilmestyi
Ursa Minor -lehden numero 4/2009 ilmestyi heinäkuun puolivälissä 28-sivuisena. Ilmestymisaikataulua oli aikaistettu Cygnus-kesätapahtuman vuoksi.
Kannessa on komeilee Nasan kuvamateriaalista koostettu kollaasi, joka kuvaa historiallisen 40 vuoden merkkipaalua, joka kulunut ensimmäisestä Kuuhun laskeutumista. Taka- ja sisäkansissa oli tuoreita halo-, kehä- ja yöpilvikuvia sekä vanhempaa Kuu-kuvamateriaalia.
Lehti tarjosi tällä kertaa mm. seuraavia aiheita:
- Havaintokohteita Kuusta ja Theophiluksen ryhmä
- Meteoriitteja meteoroidista 2008 TC3
- Myrskykuvaus märässä ja kylmässä
- Tähdenpeitot Lapissa
- Alfa Centauri -esittely
Lisäksi lehdessä on 6-sivuinen Cygnus-liite, joka kertoo tulevasta kesätapaamisesta Utsjoella.
Ursa Minor vuodeksi 2009
Ursa Minor -lehti on tilattavissa täksi vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuosikerta sisältää kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html.
Mediavastaava vaihtui myrskyjaostossa
Myrskybongausjaoston mediavastaavan tehtävät siirtyivät Rami Saarikorvelta apuvetäjä Marja Wallinille.
Mediavastaavalle on viime aikoina ollut jonkun verran puuhaa. Lehdiltä ja muilta tiedotusvälineiltä tulee aika tasaisesti haastattelupyyntöjä myrskybongareille. Harrastusalue on jossain määrin ”mediaseksikäs”.
Jaoston sähköpostilistalla on vähän käyty keskustelua, että haastateltavia ei tahdo siltikään helposti löytyä, vaikka harrastajia listoilla on kolmisen sataa. Pientä rohkaisua kaivataan myrskybongareille.
Syvän taivaan havaitsijan opas siirretty wikiin
Syvä taivas -jaoston julkaisema Syvän tavaan havaitsijan opas on siirretty jaoston wiki -sivuille. Samalla opasta on päivitetty vastaamaan paremmin 2000 -luvun vaatimuksia. Päivitysprosessi on vielä joltain osin keskeneräinen. Päivityksestä ovat vastanneet Jaakko Saloranta ja Juha Ojanperä.
Todennäköinen tulivuorirusko 3.7.
Myöhään heinäkuun 3. päivän iltana havaittiin monin paikoin Etelä-Suomea erikoinen iltarusko. Auringonlaskun suunnalla nähtiin sinertäviä ja pastellinsävyisiä pilviä, jotka muistuttivat rakenteeltaan hiukan helmiäs- tai yöpilviä.
Kyseessä oli melko suurella todennäköisyydellä venäläisen Kuriillien saarella sijaistsevan Sarytshevan tulivuoren ilmakehään päästämien aineksien aiheuttama ruskoilmiö. Vastaavista raportoi myös SpaceWeather.com-sivusto.
Ks. myös
Marja Wallinin kuvat
Jarkko Korhosen kuva
Kuva: Marja Wallin, Lahti
Syvä taivas -jaoston nettisivuille ”kasvojenkohotus”
Syvä taivas -jaoston nettisivut on uudistettu. Uudet sivut pohjautuvat Riku Henrikssonin tekemille sivuille. Sivuilla on nyt uutta sisältöä, ja aineistoa on pyritty järjestämään loogisella ja selkeällä tavalla. Toimimattomia linkkejä on poistettu ja joitakin uusia lisätty. Uudistusprosessi on muutamia pieniä juttuja lukuunottamatta valmis. käykääpä vilkaisemassa ja antakaa palautetta tekijälle osoitteeseen: juha.ojanpera(ät)netti.fi
Avaruusasema kesäyössä
Avaruusasemaa voi taas seurata kesäyön vaalealla taivaalla ainakin Etelä-Suomessa. Jos virtaa riittää, kannattaa virittäytyä selkeän taivaan äärelle yön pimeimpinä tunteina ja bongata taivaalta erittäin kirkkaan ISS-avaruusaseman, jonka tarkkailuun ei tarvita optisia apuvälineitä. Lentokonemaisesti loistava avaruusasema lipuu eteläisen horisontin poikki kohti kaakkoa oheisten ennusteiden mukaan. Minkä värinen ISS on? Entä kuinka kirkas se mahtaakaan olla?
Näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille:
pvm kello max.korkeus katoaa 2.7. 2.26 11 2.28 3.7. 2.49 15 2.53 4.7. 1.40 12 1.42 5.7. 2.03 15 2.07 6.7. 0.54 12 0.56 6.7. 2.27 16 2.31 7.7. 1.17 15 1.21 7.7. 2.52 14 2.55 8.7. 0.07 12 0.10 8.7. 1.41 16 1.45 9.7. 0.31 15 0.34 9.7. 23.21 12 23.23 10.7. 0.55 16 0.58 10.7. 2.30 11 2.32 10.7. 23.44 15 23.48 11.7. 1.18 14 1.22 12.7. 22.58 15 23.02 12.7. 1.44 11 1.45 13.7. 23.22 16 23.26 14.7. 0.58 11 0.59 14.7. 23.46 14 23.49
Lisää näkymistietoja avaruusasemalle voi käydä laskemassa mm. Heavens Aboven sivustolta osoitteessa http://www.heavens-above.com.