Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Mahdollisuus ennätyssirppiin
Keskiviikkoiltana 25.2. tarjoutuu iltataivaalle mahdollisuus hyvin kapean kuunsirpin bongaamiseen. Uusikuu on edellisenä yönä klo 3.35. Auringon laskee Helsingissä klo 17.37 ja Kuu vajaata tuntia myöhemmin. Pohjoisempana Suomessa laskuajat ovat vielä aikaisemmat.
Havaintoikkunan aikaan Kuu on siis noin 14 tunnin ikäinen. Nuorin Suomessa havaittu Kuu on Markku Ruonalan Kemissä 6.4.1989 havaitsema 14 tunnin 52 minuutin ikäinen sirppi.
Ennätyssirpin näkeminen vaatii hyvät havainto-olosuhteet ja hyvän läpinäkyvyyden horisonttiin asti. Tietokoneohjatusta kaukoputkesta voi olla hyötyä Kuun etsimisessä ja sirppi todennäköisesti näkyy vain kiikarilla ja kaukoputkella.
Seuraavan kerran lähes yhtä hyvä nuoren kuunsirpin saalistusmahdollisuus tarjoutuu kaksi kuukautta myöhemmin huhtikuun 25. päivän iltana.
Kuvassa Auringon ja Kuun paikat Helsingistä nähtynä 10 minuutin välein auringonlaskusta lähtien.
Ceres kirkkaimmillaan
Kääpiöplaneetta 1 Ceres on helmikuun puolivälistä maaliskuun alkuun huomattavan kirkas. Sen magnitudi on tuolloin 6,9. Sitä voidaan siis havaita vaivattomasti kiikareilla.
Cereksen ja Maan välinen etäisyys on pienimmillään yöllä 25./26. helmikuuta eli 1,583198 tähtitieteellistä yksikköä. Kyseessä on pienin etäisyys vuosien 1857 ja 4164 jälkeen. Kääpiöplaneetta on perihelioppositiossa 25. helmikuuta. Ceres oli lähinnä Aurinkoa kaksi viikkoa ennen oppositiota.
Ceres on nyt havaittavissa illalla kaakkoistaivaalla Leijonan tähdistön Zosma-tähdestä (2,5 mag) länsiluoteeseen hieman pohjoiseen tähtien 64 Leonis ja 54 Leonis välisestä viivasta.
Kääpiöplaneetta 1 Cereksen etsintäkartta ja liikkeen kuvailu helmikuuta varten.
Cerestä voi havaita katselun lisäksi piirtämällä kääpiöplaneetan lähellä olevat tähdet kiikarin näkökenttää vastaavaan ympyrään. Jalustalla oleva digipokkarikin kelpaa havaintovälineeksi, jos sillä voi valottaa vähintään 10 sekuntia. Kameran herkkyys asetetaan suurimpaan arvoonsa ja kuvia otetaan useita peräkkäin kameraa siirtämättä. Kameran sarjakuvaustoiminta helpottaa suuren kuvamäärän ottamista.
Komeetta Lulin näkyy jo
Komeetta Lulin alkaa näkyä Suomessa jo varsin kohtuullisesti. Sitä kannattaa havaita heti, kun täysikuu ja pilvet taivaalta hellittävät.
Ensimmäiset havainnot meillä siitä saatiin jo tammikuun puolivälissä Jorma Mäntylän ja Tapio Lahtisen toimesta. Ihan ensimmäinen jaostoon saatu kirkkaushavainto oli kuitenkin Timo Karhulalta Ruotsista jo 5.1.
Komeetta tuntuu nyt pysyvän korjatussa kirkkausennusteessaan ja ennustettu maksimikirkkaus 25.2. tienoilla on noin 5 mag.
Komeetta ohittaa 23./24.2. Saturnuksen parin asteen päästä.
Ks. myös Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston Lulin-sivu
Kuva: Tapio Lahtinen, Bradford Robotic Observatory, 23.1.2009
Laitepäivien ilmoittautuminen alkanut
Laitepäivät 2009 lähestyvät pikkuhiljaa ja tapahtuman ohjelma alkaa muotoutua paikalleen. Ohjelmasta on tulossa hyvin mielenkiintoinen ja mukaan on tulossa laite-esittelyjä, esitelmiä ja toivottavasti iso joukko harrastajia.
Tapahtuma järjestetään hienoissa puitteissa Ursan Artjärven havaintokeskuksessa Tähtikalliolla. Yöpymistilaa löytyy noin 30 harrastajalle. Ilmoittautuminen osoitteeseen havaintovälinejaoston vetäjille (havaintovalineet ät ursa.fi). Viestiin mukaan mahdollinen yöpyminen ja mahdolliset omat laitedemo-esitykset.
Ohjelmaan saattaa tulla vielä muutoksia, kannattaa seurata tapahtuman sivuja aktiivisesti.
Ks. Laitepäivät 2009
Virallisen ohjelman lisäksi tapaamisessa on mahdollisuus rentoon yhdessäoloon uusien ja vanhojen harrastuskavereiden kanssa. Tähtikalliolla on yöpymispaikat 30:lle hengelle. Omat liinavaatteet/makuupussi mukaan! Tapahtumapaikalla on mahdollisuus myös saunomiseen ja makkaranpaistoon!
Tapaamisen aikaan yöt ovat jo valoisia, mutta tähän aikaan on mahdollista havaita ruskoa ja hämäräilmiöitä sekä tehdä ensimmäisiä yöpilvihavaintoja! Myös kasvava Kuu ja Saturnus ovat havaittavissa matalalla iltataivaalla.
Tapaamiseen voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: ilmakeha (at) ursa piste fi. Laita ilmoittautumiseen mukaan seuraavat tiedot:
Nimi
Minä päivinä olet paikalla
Oletko yötä ? (mitkä yöt)
Kaikki ilmakehän ilmiöistä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tapaamiseen!
Kuunpimennys nähtiin Suomessa
Melko haasteelliseksi povattu Kuun puolivarjopimennys maanantaina 9.2. saatiin havaittua ja kuvattua Suomessa. Pimennyksessa Kuu kävi melko lähellä täysvarjoa, mikä mahdollisti puolivarjon näkymisen.
Haasteelliseksi tapahtuman havaitsemisen teki se, että Kuu oli vasta nousemassa pimennyksen jo ollessa syvimmillään. Esimerkiksi etelärannikolla Kuu oli tuossa vaiheessa vielä horisontin alapuolella.
Onnekkaasti monen päivän pilvisyysjakson jälkeen maanantai-ilta oli selkeä laajalla alueella. Pimennys jäi ilmeisesti aika monelta huomaamatta, kun sitä ei suureen ääneen mainostettu verkossa. Mikään yleisötapahtumahan pimennys oli ollutkaan, mutta harrastajille se oli kuitenkin kiinnostava havaintokohde.
Ks. myös Kuun puolivarjopimennys 9.2.
Kuva: Kari Nyman, Tampere
Aurinkokuntatapaaminen pakkaskelissä
Vuoden 2009 aurinkokuntatapaaminen järjestestettiin tammi-helmikuun vaihteessa Artjärven Tähtikalliolla. Kyseessä oli järjestyksessään jo viides aurinkokuntahavaitsijoiden oma kokoontuminen.
Noin 15 aktiivia kokoontui viettämään viikonloppua planeettakunnan kohteiden parissa. Pienehköstä osanotosta huolimatta tapahtuma oli varsin antoisa. Kuulimme kiintoisat esitykset komeettojen kirkkauksista, Auringon suurista minimeistä, komeettojen CCD-kuvaamisesta, auringonpimennyksen valaistuksen mittaamisesta sekä suurten planeettojen kuiden tapahtumista.
Poikkeuksellinen tapaaminen oli siksi, että lähes parikymmentä astetta kolkuttelevassa pakkasessa päästiin havaitsemaan molempina iltoina. Kuuta, Venusta, paria komeettaa sekä tähtitaivasta kuvattiin ja Saturnuksen ohuita renkaita katseltiin Meade-putken läpi.
Tapahtumasta vastasivat Ursan jaostot: Kuu, planeetat ja komeetat; tähdenpeitot ja pikkuplaneetat sekä Aurinko. Tapaamisia päätettiin edelleen jatkaa, ensi vuonna mahdollisesti kuukautta myöhempänä ajankohtana.
Ks. myös
Tapio Lahtisen havaintokuvia
Lauri Kankaan havaintokuvia
Posidonus-kraatteri, kuva: Lauri Kangas