Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Ursa Minor 1/2009 ilmestyi
Ursa Minor -lehden kansainvälisen tähtitieteen vuoden 2009 ensimmäinen numero ilmestyi tammikuun lopussa 48-sivuisena. Kannessa on Hannu Aartolahden kuva Plejadien peitosta etualalla Warkauden Kassiopeian Härkämäen tähtitorni.
Lehti tarjosi mm. seuraavia aiheita:
- Talven hiljainen Aurinko
- Vuoden 2008 ilmakehän valoilmiöt
- Tulevia Kuu-tapahtumia: Haasteellinen kuunpimennys 9.2. ja kapea kuunsirppi 25.2.
- Saturnuksen renkaat kapeina
- Komeettauutisia
- Meteorivuodet 2008 ja 2009
- Plejadit peittyivät tammikuussa
- Eteläisen taivaanpallon syvän taivaan kohteita
- Luotaindataa harrastajien käytössä
- Värikäs satelliitin laukaisu näkyi pohjoisessa
Lisäksi lehdessä kolme kansainvälisen tähtitieteen vuoden teemaan liittyvää juttua:
- Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia
- Valosaastetta kartoittamaan tähtilaskennoin
- Kerhoseminaari teemavuoden merkeissä
Ursa Minor vuodeksi 2009
Ursa Minor -lehti on tilattavissa kuluvaksi vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuosikerta sisältää kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html.
Stella Arcti -ehdotuksia otetaan vastaan
On taas se aika vuodesta, jolloin ryhdytään etsimään Stella Arcti -palkittavia harrastajia.
Stella Arcti on perinteinen Ursan jaostojen jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan 2-4 kpl vuosittain ja jakotilaisuus on tavallisimmin tähtipäivien yhteydessä. Stella Arctiin puitteet määriteltiin Cygnus 88 -tapahtumassa Seilin saarella. Merkittävinä arkkitehteinä palkinnolle toimivat mm. Marko Pekkola ja Aarre Kellomäki. Palkintoja ollaan jaettu Rovaniemen tähtipäivistä vuodesta 1988 lähtien.
Palkittavat valitsee Ursan jaostojen yhteistyöelin lähetettyjen ehdotusten ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Ursan hallitus päättää palkittavista harrastajista jaostotoimikunnan ehdotusten pohjalta.
Vuoden 2009 Stella Arcti -palkinto jaetaan ansioituneille tähtitieteen harrastajille 36. Tähtipäivillä Järvenpäässä 16.5.2009.
Ohjeellisesti palkinnon jakamisessa pyritään noudattamaan seuraavia kategorioita:
Merkittävä havainto
Harrastaja on tehnyt kuluneen vuoden aikana kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävän havainnon. Tässä on usein kyseessä jostain uudesta löydöstä tai tulos on muuten tieteellisesti merkittävä.
Ansiokas havaintotoiminta
Harrastaja on ansioitunut havaintotyössä (myös valokuvaus) kuluneen vuoden aikana. Kyseessä voi olla pitkäjännitteinen, useita vuosia kestänyt havaintotyö tai lyhytkestoinen, mutta muuten merkittävä havaintosarja.
Ansiokas harrastustoiminta
Harrastaja on ansioitunut jollain harrastustoiminnan alueella. Tällaista voi olla esim. yhdistystoiminta, kansanvalistus, laiterakentaminen yms. Tämän kategorian mukaan palkinnon ovat saaneet usein pitkän linjan harrastajat.
Palkintojen jakamisessa on pyritty huomioimaan myös nuoret tähtitieteen harrastajat ja uudet tulokkaat, jotka ovat jo harrastuksensa alkuvaiheessa saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edellämainitut kategoriat ovat viitteellisiä. Palkintoja voidaan jättää jakamatta tai samasta kategoriasta saatetaan poikkeustapauksissa myöntää useampia palkintoja.
Lisää Stella Arcti -palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteella http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/stella-arcti/.
Sinulla on mahdollisuus ehdottaa jotain harrastajaa tai harrastajia palkinnon saajiksi. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen jaostojen yhteistyöelimelle:
jaostotoimikunta ät ursa.fi
Ehdotusten tulee olla perillä 1.4.2009 mennessä.
terveisin,
Ursan jaostojen yhteistyöelin
Matti Suhonen
Jyri Lehtinen
Jani Helander
Markku Nissinen
Avaruusasema ISS näkyy illalla
Kansainvälinen avaruusasema ISS on näkyvissä illalla. ISS on helppo havaintokohde kaikille taivaantarkkailijoille, sillä se näkyy vaivatta paljain silmin. Avaruusaseman kirkkaus on tavallisesti nollamagnitudin tienoilla. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille.
pvm klo suunta kork katoaa 23.1. 18.27 S->S 13 18.29 24.1. 18.54 SW->S 16 18.56 25.1. 17.48 S->SE 14 17.51 25.1. 19.22 SW->S 15 19.23 26.1. 18.15 SW->SE 16 18.19 26.1. 19.50 SW->SW 11 19.50 27.1. 17.08 S->SE 14 17.12 27.1. 18.43 SW->S 16 18.46 28.1. 19.11 SW->S 13 19.13 29.1. 18.03 SW->S 16 18.07 30.1. 16.56 SW->SE 17 17.00 30.1. 18.31 SW->S 13 18.34 31.1. 17.24 SW->S 15 17.27 1.2. 17.52 SW->S 12 17.54 3.2. 17.12 SW->S 11 17.14
IYA 2009 kerhoseminaarin teemana
Moin 30 yhdistysaktiivia 10 yhdistyksestä ja kerhosta kokoontui 16.–18.1. Artjärven Tähtikalliolle pohtimaan yhdistystoiminta-asioista. Seminaarin itseoikeutettuna teemana oli kansainvälisen tähtitieteen vuosi ja sen järjestelyt.
Seminaarin keskeisimpia asioita oli mm. paikallisharrastajien ja koulujen välinen yhteistyö. Vierailevana esiintyjänä oli Irene Hietala matemaattisten aineiden opettajien liitosta MAOL:sta. Hänen johdollaan virisi keskustelu harrastajien mahdollisuudesta auttaa opettajia tähtitiedeasioissa.
Monilla yhdistyksillä on laajat suunnitelmat teemavuoden varalla, mutta seminaari suositus voimavarojen kanssa askaroiville yhdistyksille on, panostaminen johonkin valituista kolmesta teemaviikosta: 100 tuntia tähtitiedettä huhtikuun alussa, aurinkoviikko kesäkuun alussa sekä tähtiharrastusviikko syyskuussa.
Materiaalia ja aineistoja on yhdistyksille tarjolla. Myös kiertävää planetaariota voi tilata. Kerho- ja yhdistystoimintajaosto on saanut myös 4000 euron apurahan teemavuoden materiaalien tuottamista varten. Tarkoituksena on mm. laatia yleinen tähtiharrastusesite yhdistysten käyttöön.
Tähtipäiviä aiotaan tulevaisuudessa yhä enemmän suunnata vuositaiseksi tähtiharrastuksen ja tähtitieteen esittelytilaisuudeksi.
Ks. myös
Kerho- ja yhdistystoimintaseminaari 2009
Kansainvälinen tähtitieteen vuosi Suomessa
Kuva: Sami Jumppanen
Komea halonäytelmä Jämsässä
Yöllä 9./10.1.2009 nähtiin Jämsässa varsin raju jääkidepilven aiheuttama halonäytelmä. Himoksen laskettelukeskuksen lumitykit loivat otolliset olosuhteet halojen muodostumiselle.
Marko Riikonen, Jari Luomanen ja Mika Aho havaitsivat ja kuvailivat Kuulla sekä keinovaloilla syntyneita, hyvin kehittyneitä halomuoja. Täysien 22° renkaan ja sivuavien sekä kirkkaan horisonttirenkaan ohessa havaittiin mm. täydet Wegenerin vasta-aurinkokaaret sekä useita Parry-muotoja.
Myös Sievissä ja Hyvinkäällä havaittiin jääsumuhaloja samana yönä, muttei aivan näin monimuotoisina.
Ks. myös
Uutinen Ice Crystal Halos -blogissa
ilmakeha-l-sähköpostilistan keskustelu
Jari Luomasen kuvat
Mika Ahon kuvat
Kuva: Mika Aho ja Marko Riikonen / Ice Crystal Halos -blogi
Kvadrantidituloksia
Kvadrantidien maksimiyönä 2./3.1.2009 oli Suomessa sen verran selkeää, että havaintoja oli mahdollista tehdä.
IMO:n visual data quicklook -sivun mukaan kvadrantidien maksimi oli 3.1.2009 klo 15.04 Suomen aikaa ja sen ZHR oli 145.
Ennusteiden mukaan maksimin piti olla 3.1.2009 klo 14.50 Suomen aikaa. Maksimin ennustettu ZHR oli 60 – 200. Havainnot pitivät siis aika hyvin paikkansa ennusteiden kanssa.
Ks. myös
Meteorijaoston sivuilta yhteenveto havainnoista
IMO: Quadritids visual data quicklook
Komeetta 144P/Kushida yllätti
Komeetta 144P/Kushida näkyi vuodenvaihteessa noin 8,5–9,0 magnitudin kohteena Härän tähdistössä. Vielä marraskuussa kohde on 14 magnitudin luokkaa ja koma alle kaariminuutin kokoinen.
Kushidan ei ennustettu kirkastuvan 10,5 magnitudia kirkkaammaksi. Joulukuun aikana kohteen kirkkaus kasvoi kuitenkin odotettua nopeammin, ja pyrstötähti on nyt liki pari magnitudia ennustetta kirkkaampi. Myös koman koko kasvoi kuukaudessa kymmenkertaiseksi.
Kushida on tammikuun puolessavälissä kirkkaimmillaan. Se on Härässä Plejadien eteläpuolella ja kulkee tammi-helmikuun vaihteessa Hyadien läpi. Maaliskuun alussa komeetta siirtyy Härästä Orionin pohjoisimpiin osiin. Vasta tällöin sen arvioidaan himmenevän 10 magnitudin alle.
Ks. myös 144P/Kushida-havaintosivut
Kuva: Veli-Pekka Hentunen, Markku Nissinen, Tuomo Salmi ja Harri Vilokki, 27./28.12.2008
Plejadit peittyvät tänään (ke, 7.1.2009) Kuun taakse
Plejadien tähtijoukon kirkkaat tähdet peittyvät tänään (keskiviikkona, 7.1.2009) kuperan kasvavan Kuun taakse.
Tapahtumat alkavat Helsingissä klo 18.50. Lännempänä, esim. Turussa peittymiset alkavat muutamaa minuuttia aikaisemmin. Kuu on tapahtumien alkaessa kaakossa lähes 50 asteen korkeudessa. Viimeisen esiintulon tapahduttua Kuu on siirtynyt etelämeridiaanin länsipuolelle.
Ensimmäiset kaksi tähteä, Electra (3,7 mag) ja Celaeno (5,5 mag) peittyvät tasan kahden minuutin välein (klo 18.50.15 ja 18.52.15). Seuraavia peittymisiä saadaan odottaa klo 19.18:aan saakka. Tällöin Taygeta (4,3 mag) ja Maia (3,9 mag) peittyvät vajaan kolmen minuutin sisällä (Taygeta klo 19.18.44, Maia klo 19.21.28).
Plejadien kirkkain tähti, Alcyone (2,9 mag) peittyy Helsingissä Kuun eteläreunan lähellä klo 20.15 ja tulee esiin klo 20.34. Pohjoisempana Alcyone pysyy Kuun takana pidemmän ajan.
Useat tähdet peittyvät kapealla alueella Kuun etelä- tai pohjoisreunan taakse. Tällöin tähti peittyy muutaman minuutin aikana useaan kertaan Kuun vuorten taakse ja tulee taas näkyviin laaksojen kohdalla. Näistä sivuavista peittymisistä saa tietoja viimeisen linkin avulla.
Kuinka havaita peittymisiä?
Kuu on niin kirkas, että tapahtumien katselu paljain silmin ilman kiikaria tai kaukoputkea on vaikeaa. Kiikarilla on mahdollista nähdä ainakin Alcyonen peittyminen.
Pienehkön kaukoputken avulla lähes kaikkien nimen saaneiden tähtien katoamisten havaitseminen on mahdollista. Kuun kirkkaan reunan takaa esiin tulevien tähtien havaitseminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Ennen havaintojen aloittamista tulee ottaa jäljempänä olevien linkkien avulla selville, koska peittymisia tai esiintuloja on odotettavissa ja missä kohtaa Kuun reunaa ne tapahtuvat.
Peittymisiä voi valokuvata kaukoputken lävitse tavallisella digipokkarilla. Kameran salama on syytä kytkeä pois käytöstä. Yksittäiskuvien oton sijaan kamera voidaan asettaa kuvaamaan videoleikettä.
Jos kaukoputkea ei ole käytettävissä, tapahtumista voi ottaa äärimmäiseen teleasentoon säädetyllä kameralla. Pienennetyn kuvatarkkuuden avulla videoleikkeen kesto voi olla esim. kolme minuuttia.
Tietoja havainnoista voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen pikkuplan at ursa.fi.
Lisätietoja:
Peittymisennusteita 15 paikkakunnalle
Peittymisiä kuvina
Sivuavat peittymiset
Saturnuksen renkaat kapeina
Maapallo kulkee vuonna 2009 Saturnuksen rengastason kautta. Edellisen kerran tämä tapahtui vuosina 1995–96. Seuraava ylitys on 2025.
Rengastason ylitys tapahtuu 4.9., mutta tapahtuma ei näy käytännössä missään päin maapalloa, sillä planeetta on vain noin kymmenen asteen päässä Auringosta. Eteläisemmillä leveysasteilla on 10.8. mahdollisuus todistaa tilannetta, jossa Aurinko paistaa renkaisiin sivulta ja renkaat näkyvät tummina. Suomessa tämäkään tapahtuma ei ole nähtävissä, koska planeetta on liian matalalla.
Renkaat näkyvät nyt kuitenkin hyvin kapeina. Joulu-tammikuussa rengaskulma on vain −1°. Maan radan asennosta johtuen se kasvaa taas toukokuulle asti, jonka jälkeen kulma alkaa pienentyä kohti rengastason ylitystä. Planeetta häipyy jo kesäkuussa Suomen taivaalta.
Lokakuussa Saturnuksen ilmestyessä konjuktion 17.9. jälkeen aamutaivaalle katselemme renkaita jo toiselta puolelta. Rengaskulma on tuolloin +2°.
Ks. myös
Astronetin keskustelu aiheesta
Saturnus-havaintokausi 2008-2009
Kuva: Saturnuksen renkaat 1.1.2009. Veikko Mäkelä/Ursa
Tulipallohavaintoja lentävistä lyhdyistä
Vuodenvaihteessa raportoitiin muutamalla paikkakunnalla parvissa lentäneistä valopalloista lennonjohdolle ja viranomaisille. Raportteja tuli tulipallohavaintoina myös Ursaan.
Kyseessä lienevät markkinoille Suomenkin tulleen ”lentävä lyhdyt”, pienet paperiset kuumailmapallot. Näissä on kevyt iso paperipussi ja pieni tulipesä. Lyhtyjen idea on lähtöisin Aasiasta ja niitä on markkinoitu äänettöminä vaihtoehtoina ilotulitukselle.
Maallikon silmissä korkealla tuulen mukana lentävät lyhdyt saattavat hyvinkin muistuttaa kirkasta hidasta tähdenlentoa. Mm. Saksassa lyhtyjen kerrotaan aiheuttaneen ison ufo-ilmoitusten aallon.
Ks. Ylen kotimaan uutiset 2.1.2009