Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
29P/Schwassmann-Wachmann 1 purkautui uudelleen
Komeetta 29P/Schwasmann-Wachmann 1 ehti lähes palautua syyskuussa alkaneesta purkauksestaan, kun joulukuun puolessavälissä se purkautui uudelleen.
Marraskuun lopulla komeetalla näkyi vielä laajentunut heikentyvä koma ja varsin heikko koma keskustiivistymä. Joulukuun lopulla keskustiivistymä oli laajentunut ja melko kirkas. Koman magnitudi oli noussut arvioilta 11,6 magnitudiin.
Ks. myös Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston 29P/Schwassmann-Wachmann 1 -sivu
Kuvat: 28./29.11. ja 29./30.12.2008, Veijo Kallio
Muuttujalöytö Joensuussa
Tommi Itkosen tammikuussa 2008 löytämä muuttuja varmistui joulukuun 27. tehdyssä Tommin ja Pertti Pääkkösen havainnossa kontaktikaksoistähdeksi. Aiemmin tänä vuonna tehdyt olivat liian lyhyitä muuttujan luonteen selvittämiseksi. Tähti VAR070106+285107 on kirkkaudeltaan noin 16 mag.
Havainnot on tehty Jakokosken tähtitornin 42 cm:n Cassegrain-teleskoopilla ja ST1001E-kameralla.
Ks. myös Itkosen ja Pääkkösen havaintosivu
Kuva ja valokäyrä: Tommi Itkonen ja Pertti Pääkkönen
Päivinen ja Kehusmaa löysivät supernovan
Petri Kehusmaa ja Mikko Päivinen löysivät 26.–27.12.2008 supernovan galaksista PGC 14286. Kirkkautta kohteella oli löytöhetkellä 17,3 mag. Mikko teki ensihavainnon 26. päivä ja Petri varmisti löydön seuraavana yönä. Lisäksi varmennuksessa oli apuna Arto Oksanen. Supernova sai tunnuksen SN 2008im.
Löydön jälkeen Suomessa on löydetty yhteensä viisi supernovaa, näistä neljä tänä vuonna.
Ks. myös
Tähdet ja avaruuden uutinen
Havaintotorniverkon uutinen
Petri Kehusmaan AstroBlog
Astronetin keskustelu
Bright Supernova -sivusto
Kuva: Petri Kehusmaa
Helmiäispilviä joulun tienoilla
Joulun tienoilla on eri puolilla Suomea nähty helmiäispilviä. Ensimmäiset joulun alla havaitut helmiäiset näki Panu Lahtinen Ivalossa 19.12. Tapaninpäivänä helmiäisiä havaittiin mm. Rovaniemellä, Oulussa ja Pudasjärvellä.
Seuraavina iltoina helmiäispilvet levisivät jo näkyviin kaikkialle eteläiseen Suomeen. Joulukuun 27. ja 28. päivinä raportteja saatiin mm. Kuopiosta, Virroilta, Tampereelta, Imatralta, Iitistä, Halikosta, Espoosta ja Helsingistä.
Pohjoisempana Suomessa nähtiin perinteisempiä värikkäitä tyypin II helmiäisiä, mutta etelän pilvet olivat enemmän harsomaisia, kuituisia tai vain helmiäisvalkeaa ja purppuranpunaista hehkua.
Skandinavian yllä on viime päivinä mitattu stratosfäärissä noin 20-25 km korkeudella noin -80 .. -85 asteen lämpötiloja, jotka ovat voimakkaan läntisen ilmavirtauksen ohella tärkeä tekijä helmiäispilvien muodostumiselle.
Ks. myös
Raportteja ilmakeha-l-sähköpostilista: Joulukuu
Veikko Mäkelän havaintoraportit
Kari Kuuren kuvia
Kuva: Kari A. Kuure, Tampere
Raketin lähtö valaisi aamutaivaan Pohjois-Suomessa
Joulukuun 2. päivän aamuna nähtiin eri puolilla Pohjois-Suomea kirkas valoilmiö aamuseitsemän aikaan. Itäisellä taivaalla nähtiin savu- tai pilviverhoon kietoutunut kirkas valo, joka oli havaittavissa ainakin viiden minuutin ajan. Ilmiö jätti jälkeensä pyörteisen pakokaasuvanan, joka jäi hehkumaan taivaalle. Havainnot tehtiin mm. Kajaaniin laskeutuvasta matkustajalentokoneesta sekä Finnairin Oulu-Helsinki -lentokoneesta.
Kyseessä on mitä todennäköisimmin Kosmos 2446 -satelliitin laukaisu Plesetskin avaruuskeskuksesta Venäjältä. Laukaisu tehtiin kello 7.00 Suomen aikaa. Arkangelin eteläpuolella sijaitseva Plesetsk oli aikoinaan maailman vilkkain avaruuskeskus. Sieltä tehdyt rakettilaukaisut ovat menneinä vuosikymmeninä aiheuttaneet useita valoilmiöitä Suomen taivaalle.
Valoilmiö 2.12.2008 kello 7.00 Oulunsalon lentokentällä (Kuva: Finnair)
Apuraha kerhojaostolle
Suomalainen tiedeakatemia on myöntänyt Ursan kerho- ja yhdistystoimintajaostolle 4000 euron apurahan Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta. Apuraha on tarkoitettu tähtiyhdistyksille kansainvälisen tähtitieteen vuoden toimintaa varten tuotettavia materiaaleja varten.
Ursa kiittää saamastaan tuesta.
Riikonen löysi uuden halomuodon
Marko Riikonen onnistui kuvaamaan uuden halomuodon 6.11. Rovaniemellä. Kyseessä on noin 7 astetta Auringon yläpuolella oleva V-kirjaimen muotoinen kaari. Teknisesti halo on ”heijastunut alakupera Parryn kaari”. Selityksen halomuodon tavalle keksi haloexpertti Walter Tape Alaskasta.
Halolöydöstä uutisoi Tähdet ja avaruus -lehti uusimmassa numerossaan.
Ks. myös
Tähdet ja avaruus -lehden verkkouutinen
Ice Crystal Halos -blogi
Optics Picture of the Day
Kuvat: Marko Riikonen
Ursa Minor 6/2008 ilmestyi
Ursa Minor -lehden vuoden viimeinen numero ilmestyi joulukuun alussa 56-sivuisena. Kannessa on Antti Kuosmasen H-alfa-kuva Harsosumun itäisen osan kirkkaimmasta kohdasta, NGC 6992:sta.
Lehdessä tarjolla on myös mm. seuraavia aiheita:
- Ursa Minoria kehitetään
- Planeettatutkijoiden EPSC-kokous ja harrastajat
- Lahden Ursa 60 vuotta
- Yöpilvikesä 2008, osa 2
- Kesän 2008 sateenkaaret
- Komeetta C/2007 N3 (Lulin) näkyy keväällä
- Komeetta 29P/Schwassmann-Wachmann 1 purkautui
- Orbiter-ohjelma
- Orionidit ja tauridit
- Suurten planeettojen kuiden keskinäisiä tapahtumia
- Plejadien viimeinen peittyminen
- Kassiopeian deep sky -kohteita
- Chandrayaan kohti kuuta
Ursa Minor on tilattavissa ensi vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Jaostoja avustaneita aktiiveja kannustetaan lehden ilmaisvuosikerralla.