Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Avaruusasema ISS näkyy aamulla
Kansainvälinen avaruusasema ISS on näkyvissä aamutaivaalla seuraavan puolentoista viikon ajan. ISS on tällä kertaa erinomainen ja helppo havaintokohde aamuvirkuille Etelä-Suomessa, jossa sen liikkeitä voi tarkkailla kaikkein parhaiten jos vain sää sen sallii. ISS näkyy erittäin hyvin ja saattaa olla hetkellisesti jopa aamutaivaan kirkkaimpia kohteita. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etekä-Suomen horisontille.
pvm klo suunta kork katoaa 29.10. 5.48 S -> SE 13 5.51 30.10. 6.13 SW -> SE 16 6.17 31.10. 5.07 S -> SE 13 5.08 31.10. 6.39 SW -> SE 16 6.43 1.11. 5.31 S -> SE 16 5.34 1.11. 7.05 SW -> S 13 7.08 2.11. 5.57 SW -> SE 16 6.00 3.11. 4.50 S -> SE 14 4.51 3.11. 6.22 SW -> S 13 6.25 4.11. 5.15 S -> S 15 5.17 5.11. 5.40 S -> S 13 5.42
Avaruusasema ISS näkyy taas Suomen horisontissa (Kuva: www.CalSky.com )
Myrskybongaritapaaminen myrskyn merkeissä
Vuoden 2008 myrskybongaritapaaminen 24.-26.10. onnistui mukavasti. Vaikka osanottajamäärä jäi tällä kertaa vain 30:een, tunnelma oli loistava ja ohjelmassakin oli tarjolla mielenkiintoisia esityksiä.
Noin tusinan myrskybongarin etujoukko saapui Tähtikalliolle jo perjantaina. Melko monet bongarit tyytyivät kuitenkin käymään vain lauantaina. Sitkein jälkijoukko viipyi vielä sunnuntaihin asti.
Tapaamisen ohjelmaan mahtui mm. Jani Holopaisen ja Rami Saarikorven esitys ilma- ja tolppakuvaustekniikoista. Laitteet antavat runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen kuvaukseen. Vielä tänä kesänä kuvaustekniikoita ei ole ehditty käyttää myrskytutkimukseen.
Ari-Juhani Punkan esitys luotausten käytöstä myrskybongauksessa oli osittain toisintoa kevään koulutustilaisuudesta, mutta tapaamisessa nyt mukana oli suuri joukko bongareita, jotka eivät olleet kuuntelemassa keväistä esitystä.
Myrskykuvausta esiteltiin niin Eero Karvisen salamakuvausesityksen kuin perinteisen kuvakatselmuksenkin muodossa. Huolimatta melko niukasta ukkoskesästä porukalla oli tarjota näytille koko joukko tyylikästä kuvamateriaalia.
Jälleen kerran myrskybongarit osasivat valita tapaamisen ajan sään mukaan. Sunnuntaina aamuyöstä alkanut syysmyrsky riepotteli laajaa osaa maata. Sähköt alkoivat pätkiä Tähtikalliollakin tapaamista lopelteltaessa sunnuntaiaamupäivällä.
Kuva: Petri Nurkka-Tuorila
Orionidien maksimi
Orionidien meteoriparven maksimi on ensi yönä 20./21.10.2008. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä ehkä noin 10 orionidia tunnin aikana.
Orionidien säteilypiste sijaitsee Betelgeuzen ja Kaksosten Alhena-tähden välissä. Se on merkitty mm. Ursan WWW-tähtikarttaan.
Säteilypiste nousee horisontin yläpuolelle jo ennen puoltayötä Helsingin leveysateella ja on sopivalla korkeudella puolenyön maissa. Kuu on melko lähellä säteilypistettä. Eniten orionideja voi odottaa näkevänsä aamuyön tunteina.
Meteorijaoston syystapaaminen onnistui
Meteorijaoston syystapaaminen pidettiin viime viikonloppuna 18.-19.10. Artjärven havaintokeskuksessa. Tähtikallio tarjosi tapaamiselle todella hyvät puitteet.
Kuultiin mielenkiintoinen esitelmä mm. Europlanet EPSC 2008 -konferenssista, jossa oli ollut paljon meteoriaiheisia esitelmiä sekä postereita (Harri Haukka). Perseideistä kuultiin kiinnostava esitys ja Sirko Molaun IMO:n MetRec-videohavaintotietokannasta tekemää tutkimusta käytiin läpi (Esko Lyytinen ja Ilkka Yrjölä). Meteoroidista 2008 TC3 oli katsaus (Markku Nissinen). Jaoston havainto-opasta käsiteltiin myös (Marko Toivonen) sekä workshopissa harjoiteltiin Ursan wikin käyttöä (Veikko Mäkelä).
Kuva: Markku Nissinen
Vuoden 2009 tähdenpeitot
Vuonna 2009 tapahtuu lukuisia huomattavien tähtien peittymisiä Kuun taakse.
Saatavilla olevat tiedot:
– kuukausittaiset peittymisennusteet 15 paikkakuntaa (Helsinki, .., Utsjoki) varten
– kuvat merkittävistä peittymisistä kahdelta paikkakunnalta nähtynä
– tiedot mm. Plejadien tähtien sivuavista peittymisistä
– sivuamisviivan kulku taulukon, kartan ja Google Earth -ohjelman avulla.
– tähtien nimet ja kaksoistähtien ominaisuudet
– ohjeita ja havaintolomakkeita
Kuvassa Taygeta (3,9 mag) on juuri tullut esiin ja Alcyone (2,8 mag) peittyy pian.
Ennusteissa ovat tähdet, jotka ovat magnitudia 8,0 kirkkaampia. Auringon tulee olla vähintään 6 astetta horisontin alapuolella. Kuun tulee olla vähintään 6 astetta horisontin yläpuolella. Kuusta tulee näkyä valaistuna 10 – 98 prosenttia.
Vuoden 2009 tähdenpeitot on jaettu kevät- ja syyskauteen.
Meteorijaoston syystapaaminen
Meteorijaoston syystapaaminen on 17.-19.10.2008 Artjärven havaintokeskuksessa. Ohjelman alustava ohjelma on julkaistu meteorijaoston sivulla:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/uutsyys08.html
Ohjelmassa on mielenkiintoisia esitelmiä ja workshoppeja. Vietetään aikaa myös perinteisen vapaamuotoisesti ja sauna lämpiää lauantaina. Ilmoittautuminen jaostonvetäjille.
Tervetuloa!
Syvän taivaan havainto-oppaan uusi painos
DS-tapaamisessa mainittiin mm. havainto-opas on tällä hetkellä päivitysten kourissa. Uuden luuranko-versio löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ds/uudet/opas.html.
Kyseessä on vielä täysin keskeneräinen versio, jota sitä päivitetään aina, kun aikaa löytyy. Mikäli tuntuu että jotain tärkeää oppaasta tällä hetkellä puuttuu niin olemme kyllä avoimia ideoille, lähettäkää sähköpostia osoitteeseen ds@ursa.fi.
Olen myös pohtinut mahdollisuutta tehdä deep sky -havaitsijan valokuvaus opasta, jotta saataisiin tämäkin puoli harrastuksesta enemmän esille jaostossa. Vapaaehtoisia, kokeneita syvä ntaivaan valokuvaajia tarvittaisiin tähän projektiin mukaan. Tarkoitus ei ole tehdä 250-sivuista opasta vaan lähinnä kompakti, selkeä opas aloittelevalle syvä taivas-kuvaajalle.
Lisäksi uusille sivuille on laitettu pieni kohdelista joka soveltuu hyvin valokuvaajille jotka kaipaavat uusia kohteita ja visuaalihavaitsijoille jotka ovat aloittelemassa harrastusta ja miksei kokeneemmallekin havaitsijalle joka haluaa kokeilla jotain uutta. Linkki sivulle löytyy täältä.
Parimetristä meteoroidia yritettiin Suomessa
Yöllä 6./7.10. Nasa ja pikkuplaneettakeskus MPC raportoivat muutaman metrin kokoisesta meteoroidista, joka oli törmäyskurssilla Maahan, Osuman piti tapahtua noin klo 5.45 aamulla.
Kappaletta yritettiin havaita myös Suomessa, mutta pilvisyys ja kappaleen himmeys haittasivat havaitsijoita. Ainoa mahdollinen havainto tehtiin Härkämäen observatoriossa Varkaudessa Markku Nissisen toimesta.
Ks. myös
Nissisen kuvat Warkauden Kassiopeina sivuilta
Tähdet ja avaruuden uutinen aiheesta
Ursa Minor 5/2008 ilmestyi
Ursa Minor -lehden vuoden viides numero ilmestyi lokakuun toisella viikolla muhkeana 64-sivuisena pakettina. Kannessa komeilee Kari Kalervon näyttävä yöpilvikuva yöltä 29./30.7.2008. Yöpilvistä onkin lehdessä runsaasti kuvia ja asiaa.
Lehden alussa on neljän artikkelin ja yhdeksän sivun mittainen teemaosio 1.8. auringonpimennyksestä:
- Auringonpimennyshavaintoja
- Auringonpimennystapahtumat yhdistyksissä
- Maiseman valoisuuden mittaaminen
- Sää pimennyksen aikana Suomessa
Näiden lisäksi tarjolla on myös mm. seuraavia aiheita:
- Aurinkahavaintoja paljain silmin ja H-alfassa
- Hämäränsäteitä ja pilvisäteitä
- Huomioita yöpilvikesästä 2008 ja yöpilvien teoriaa
- Komeetta C/2007 W1 (Boattini)
- Mars- ja Saturnus-havaintojen tilinpäätöstä
- Syksyn yllätykselliset meteoriparvet
- Myrskybongaus-chase 1.8.
- Tähdenpeittohavaitsijat Erzgebirgellä
- Kuunpimennyksen sää
- Mars Phoenix -laskeutujasta
- ISS-havaintoja
Himmeä nova Kotkassa
K. Itagaki löysi Yamagatassa, Japanissa novan Kotkan tähdistöstä 22. syyskuuta. Kohteen kirkkaus oli löytöhetkellä 14,0 mag. Novan tarkempi sijainti on
rektaskensio: 19 h 06 min 28.58 s
deklinaatio: +7° 06 min 44.3 s
Tätä novaa ei ole vielä luokiteltu (kts IAU Circular 8989). Kohde on himmentynyt 14 magnitudista noin 17 magnitudiin ja se on kovin punertunut.