Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Ursa Minor 3/2008 ilmestyi
Vuoden kolmas numero ilmestyi toukokuun lopulla 36-sivuisena. Kannessa on Petri Kehusmaan komea Andromedan galaksi -kuva. Lehti sisältää mm. seuraavia aiheita:
- Ursa Minor workshopin tuloksia
- Stella Arcti 2008
- Pilkuttomasta Auringosta ja uuden jakson pilkuista
- Kevään viimeiset komeettahavainnot
- Tähtiharrastajan tietotekniikkakartta
- Lyridit ja geminiditutkimusta
- Messier 81:n joukko
- Ajokoirien supernova SN2008ax
- Phoenix-laskeutuja Marsiin
- ISS ja ATV kevättaivaalla
ISS näkyy yöllä
Kansainvälinen avaruusasema, ISS, on hyvin näkyvissä seuraavan viikon aikana. Itse asiassa ISS:n rata sattuu sopivasti seuraamaan maan varjon rajaa, ja avaruusasema tulee olemaan melkein kokonaan auringonpaisteessa seuraavan kolmen päivän ajan. Heavens-Aboven kiertoratakartasta voi todeta tämän, paksu valkoinen viivahan tarkoittaa sitä että satelliitti on auringonpaisteessa:
Suomen eteläosista voi hyvin seurata ISS:ää, mutta etelämmässä Euroopassa ISS voisi olla näkyvissä neljällä ylilennolla yön aikana. Tässä näkymisajat Etelä-Suomeen:
22.5. 01.16 – 01.20, 02.51 – 02.53
23.5. 00.04 – 00.07, 01.38 – 01.42, 22.53 – 22.54
24.5. 00.26 – 00.30, 02.01 – 02.01, 23.14 – 23.17
25.5. 00.48 – 00.51, 23.36 – 23.39
26.5. 01.10 – 01.12, 23.58 – 00.01
27.5. 22.45 – 22.49
28.5. 00.20 – 00.22, 23.07 – 23.11
29.5. 23.30 – 23.32
Tarkemmat tiedot löytyvät Heavens-Abovesta:
http://heavens-above.com/PassSummary.aspx?satid=25544&lat=60.217&lng=24.667&loc=Espoo&alt=22&tz=EET
Phoenixin Mars-laskeutuminen su/ma-yönä
Luotainfaneille on viikonlopun lopulla luvassa herkkua, kun uusin Mars-laskeutuja syöksyy punaisen planeetan ilmakehään ja yrittää laskeutumista laskuvarjon ja jarrurakettien avulla. Odotettu laskeutumisaika on maanantai-aamuna 26.5. kello 02:53:52 +/-30 sekuntia. Ilmakehään on saavuttu sitä ennen n. varttia vaille. Hyvä sivusto aikataulun seuraamiseen on http://www.dmuller.net/phoenix/ert.php . Sieltä voi mm. todeta, että Phoenix on jo alle miljoonan kilometrin päässä Marsista.
Reaaliajassa laskeutumista kannattaa ilman muuta seurata NASA-TV:ltä ”suorassa” lähetyksessä. Nasan mediakanavalta lähetys alkaa jo kello 01:00. Mediakanava näkyy windows- ja realmedia-muodossa osoitteissa http://www.nasa.gov/145590main_Digital_Media.asx ja http://www.nasa.gov/ram/145591main_Digital_Media.ram . Nasan pääkanavan lähetys alkaa 01:30 ja osoitteesta http://www.nasa.gov/multimedia/nasatv/index.html löytyy streami eri muodoissa.
Amatööripuolella kannattaa seurata laskeutumista ja muutenkin mission kehittymistä foorumilla http://www.unmannedspaceflight.com/ . Sieltä voi mm. lukea, että Mars Recoinnaissance Orbiter yrittää kuvata Phoenixia kesken laskeutumisen HiRISE-kameralla. Kuvausyritys on 1-2 minuuttia ennen laskeutumista, joten Phoenix on vielä laskuvarjon alla kuvausyrityksen aikaan. Unmannedspaceflight on erinomainen tapa seurata avaruustoimintaa muutenkin.
Muita hyviä linkkejä Phoenixin seuraamiseen:
http://phoenix.lpl.arizona.edu/
http://www.nasa.gov/mission_pages/phoenix/blogs/index.html
http://planetary.org/home/
http://www.marslive.co.uk/
http://twitter.com/MarsPhoenix
Lisäksi laskeutumista tullaan seuraamaan Ircnetin kanavalla #sirius.
Kevään halosatoa
Huhti-toukokuussa havaittiin eri puolilla Suomea useampia näyttäviä haloja:
Pyramidikiteiden aiheuttamia haloja nähtiin 30.4. Turussa ja 1.5. Riihimäellä.
Tampereen seudulla nähtiin 2.5. näyttävä halonäytelmä, jossa oli mm. Wegenerin vasta-aurinkokaaret ja vasta-aurinko.
Pyramidihaloja näkyi taas reilua viikkoa myöhemmin. Ensin 10.5. Joensuussa ja Seinäjoella sekä 11.5. Turussa, Nivalassa, Juvalla, Joensuussa ja Kuusankoskella.
Molemmat yläpuoliset Parryn kaaret näyttäytyivät Turussa 15.5..
Ks. tarkemmat raportit ja kuvat Ice Crystal Halos -blogissa.
Runsaasti rakeita
Viime viikolla eri puolilla Suomea saatiin rakeita niskaan. Jaksolta 12.-20.5. on kertynyt myrskybongausjaoston havaintokantaan yli 30 raeraporttia. Vilkkain päivä näyttää olleen 15.5. Suurimmat rakeet olivat jopa 8-9-millisiä.
Ks. myös myrskybongausjaoston havaintokanta
Ursa Minoria kehitetään
Toukokuun alussa kokoontui joukko aktiiviharrastajia keskustelemään Ursa Minor -lehden kehitysnäkymistä. Ennen Klaukkalassa järjestettyä workshopia tehtiin aktiiviharrastajille suunnattu kysely Ursa Minorin keskeisistä ongelmakysymyksistä.
Workshop löysi Ursa Minorin suurimmiksi ongelmiksi epäselvät tavoitteet lehden suhteen, paikoin vaikeasti ymmärrettävän sisällön sekä tekijöiden puutteen. Toisaalta lehti on hyvä säännöllisesti ilmestyvä julkaisu, tarjoaa vahvat verkostoimisen mahdollisuudet sekä sisältää vahvaa asiantuntemusta.
Workshopin tuloksia ja syntyneitä kehitysehdotuksia esiteltiin Kirkkonummen tähtipäivillä ja avattiin harrastajille mahdollisuus keskusteluun. Tavoitteena on kolmen vuoden suuntaviivat lehden julkaisemiselle.
Ursa Minorin kolmeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettiin:
- sisällön kehittäminen, niin että lehti innostaa ja motivoi harrastamaan
- lehden käyttö edelleen keskeisenä harrastustoiminnan viestinnän välineenä, mm. palautteen antamisessa, tulosten raportoinnissa ja analysoinnissa sekä toiminnasta tiedottamisessa
- tilaajamäärän kasvattaminen 500 maksavaan tilaajaan
Lehden käyttöä kannustimena ja yhteiseksi hyväksi tehdyn työn palkitsemiseen halutaan jatkaa. Ehdotuksena on 120 ilmaisvuosikerran kiintiö, jonka jakaminen on jaostonvetäjien päätettävissä. Kiintiöt jaettaisiin jaostoittain lehteen tuotetun sivumäärän mukaan.
Englanninkielisistä yhteenvedoista painetussa lehdessä luovuttaisiin ja ne koottaisiin erikseen ulkomaille postitettavien lehtien yhteyteen.
Keskustelua asiasta voidaan käydä Astronetin foorumilla tai jaostot-l [ät] ursa.fi -sähköpostilistalla.
Ks. myös
Ursa Minor -kyselyn tulokset
Jaostot esillä Tähtipäivillä
Kirkkonummen tähtipäivillä menneenä viikonloppuna 16.-18.5. jaostot pääsivät hyvin esille. Näyttelyyn saatiin aikoinaan Avaruus 2003 -näyttelyä varten valmistelut, edelleen hyvin ajantasalla olevat posterit. Lisäksi muutamat jaostot olivat tuottaneet päiville uutta näyttelymateriaaliakin.
Harrastajille ja jaostotoiminnalle oli annettu lauantai-iltapäivänä yleisöesitelmien välissä aikaa esittäytymiseen. Mikko Suominen järjesti pienen kiertokäynnin lähiavaruuteen Celestia-ohjelman avulla. Matti Salo ja Veikko Mäkelä kertoivat aurinkokunnan kiertolaisista harrastajan havaintokohteina ja Matti Suhonen esitteli tulevia tähdenpeittoja.
Harrastajille suunnatussa tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa kuultiin Veli-Pekka Hentusen ja Markku Nissisen kertomana ensi kesän Cygnuksesta, juteltiin Mikko Suomisen alustuksen pohjalta Ursa Minor -kehittämisehdotuksista. Ursa Minor herätti yllättävän vähän keskustelua, vaikka kyseessä on harrastajille tärkeä asia. Lopuksi puhuttiin vielä lyhyesti harrastajien osuudesta ensi vuoden kansainvälisessä tähtitieteen vuodessa.
Illanvietossa palkittiin jälleen harrastajia Stella Arcti -palkinnoin ja -maininnoin.
Stella Arcti 2008
Kirkkonummen tähtipäivien yhteydessä jaettiin jälleen vuotuiset Stella Arcti -palkinnot.
Vuoden havainnosta palkinto meni ansaitusti Marko Mikkilälle Kernin kaari -kuvista. Tähtivalokuvaus ja siihen liittyvän tietotaidon jakaminen yhteisölle toi Timo-Pekka Metsälälle Stellan ansiokas harrastustoiminta -kategoriassa. Lisäksi palkittiin elämäntuosta planetaario-ohjaajana Arvo ”Arkki” Kuusela.
Vuonna 2000 palkittu Arto Oksanen sai Stella Arcti -maininnan ansiokkaasta harrastustoiminnasta. Palkitsemisperusteena oli sekä viime lokakuinen gammapurkauksen jälkihehkun löytö, että hänen pitkäjännitteinen havaintotyönsä.
Ks.
Tähdet ja avaruuden uutinen aiheesta
Ursan lehdistötiedote
Stella Arcti -palkinto
Kuva: Mikko Suominen
Uusi H-alfa-suodatinsarja
Markkinoille on jälleen saapunut aurinkohavaintoja varten uusi H-alfa-suodatinmallisto, valmistajana DayStar Filters LLC. Nyt mukana on myös itse teleskooppi, jonka takana suodatin on kiinni. Laite sopii okulaarikatselun lisäksi mm. ToUCam-, SBIG-, DSLR- ja afokaali-kuvaamiseen.
SolaREDi H-alfa-teleskooppisuodatin on saatavilla kaistanleveyksille 0,7 Å, 0,5 Å ja 0,3 Å.
Uusi H-alfa-suodatinsarja
Päivämääriä syksyn jaostotapaamisille
Syksyn jaostotapaamisille Artjärven Tähtikalliolla on päätetty jo päivämääriä. Merkitkääpä kalentereihinne:
26.-28.9. Deep sky -tapaaminen
17.-19.10. Meteorijaoston syystapaaminen
24.-26.10. Myrskybongareiden syystapaaminen