Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
2007 TU24 kuvattiin Suomessakin
Lähiasteroidi 2007 TU24 onnistuttiin kuvaamaan keskiviikkoaamuna Suomessakin. Kuvia ottivat ainakin Arto Oksanen etäkäyttäen Hankasalmen observatorion laitteita sekä Veli-Pekka Hentunen Härkämäen observatoriolla.
Ks. myös
Tähdet ja avaruus -lehden uutinen
Warkauden Kassiopeian uutinen
Kuvat: Arto Oksanen ja Veli-Pekka Hentunen
Aurinkokuntatapaamisen ohjelma julkaistu
Ursan Kuu, planeetat ja komeetat; tähdenpeitot ja pikkuplaneetat sekä Aurinko -jaostojen yhteinen aurinkokuntatapaaminen järjestetään muutaman viikon kuluttua eli 15.-17.2. Artjärven Tähtikalliolla.
Tapahtuman ohjelma on luettavissa osoitteesta:
http://www.ursa.fi/wiki/KPK/Aurinkokuntatapaaminen2008
Ohjelmaan voi tulla vielä pieniä täydennyksiä. Ammattilaisesitelmöitsijänä on tällä kertaa FT Pekka Verronen ilmatieteen laitokselta. Hän puhuu Auringon protonimyrskyistä ja ilmakehän otsonista. Lisäksi kuulemme harrastajien esityksiä mm. vuoden 2007 komeetoista sekä tämänkertaisen peittymisjakson viimeisistä Plejadien peitoista.
Myös yhdessäoloa, saunomista ja sään salliessa havaintoja on luvassa. Auringon ja Kuun ohella näkyvissä ovat Mars, Saturnus, komeetat Holmes ja Wirtanen sekä joukko pikkuplaneettoja.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja järjestävien jaostojen vetäjiltä.
Kernin kaari kuvattu
Harvinainen Kernin kaari on viimein valokuvattu, uutisoi juuri ilmestynyt Tähdet ja avaruus -lehti. Marko Mikkilä saalisti tämän halohavaitsijoidenkin mielestä mystisen halomuodon jo marraskuun 17. päivänä Sotkamossa.
Kernin kaari on esiintynyt halokirjallisuuden julkaistuissa visuaalihavainnoissa vain muutamia kertoja, eikä sitä ei ole koskaan aikaisemmin valokuvattu.
Ks. myös
Tähdet ja avaruus -lehden uutinen
Halo Reports -kirjoitus
Kuva: Marko Mikkilä / T+a
Viikonloppuna helmiäispilviä
Jälleen menneenä viikonloppuna havaittiin helmiäispilviä eri puolilla Suomea Kilpisjärveltä etelärannikolle. Hohtavia pilviä on ollut näkyvissä niin aamuisin kuin iltaisinkin.
Muodoltaan helmiäispilvet ovat olleet pitkiä kuituja, jotka Auringon ollessa korkeammalla ovat näkyneet valkeina ja Auringon jo laskettua ovat muuttuneet oranssin ja punaisen sävyihin.
Kuva: Veikko Mäkelä, 27.1. Helsingissä
Asteroidin 2007 TU24 ohitus näkyy Suomessa
Lähiasteroidi (NEO) 2007 TU24 ohittaa 29.1.2008 Maan noin 1,4 Kuun etäisyydeltä (noin 530 000 km). Kyseessä on noin 150-600 m kokoinen kappale.
Lähimmillään kohde on tiistaina 29.1. klo 10.33 Suomen aikaa. Tällöin meillä on jo valoisaa. Kohde on kuitenkin havaittavissa seuraavana iltana, jolloin se on pimeän tullessa kirkkaimmillaan 10,5 magnitudin kohde. Asteroidi liikkuu tuolloin Kirahvin tähdistön alueella.
Edellisenä ja seuraavanakin iltana asteroidi on harrastajalle kohtuullinen kohde, sillä sen ennustetaan olevan kirkkaudeltaan 11-12 magnitudia. Ennusteita kannattaa seurata aivan H-hetkeen asti, sillä ne tarkentuvat sitä mukaa, kun lisähavaintoja kohteesta tehdään.
Visuaalisesti lähiasteroidi on haastava, mutta kokeneen harrastajan löydettävissä, jos käytössä on kunnollinen tähtikartta. Kohteen valokuvaaminen lienee suhteellisen helppoa asianmukaisin välinein varustautuneelle harrastajalle. Havainnoissa kannattaa huomioida kohteen suhteellisen nopea liike pitkän valotuksen kestäessä.
Ks.
Tähdet ja avaruus -lehden uutinen
Nasan tiedote ja kartta
Laske koordinaatit Nasan HORIZONS-efemeridipalvelussa
Jälleen uusi kääpiönova
Taichi Kato Japanista ilmoitti vsnet-alert-listalla uudesta kohteesta Vesikäärmeen tähdistössä. Kyseinen kohde on noin magnitudia 13,5. Havainnot näyttäisivät sinisen värin ja purkauksen perustella viittaavan, että tähti on WZ Sge -tyyppinen kääpiönova.
Tähti löytyy koordinaateista:
Rektaskensio: 8 h 45 min 55,08 s
Deklinaatio: +3° 39′ 29,7″
Vastaavanlainen kohde löydettiin vain muutama päivä sitten Pienen koiran tähdistöstä.
Ks. myös AAVSO Special Noice #94
Jälleen helmiäisiä
Sunnuntaina 20.1. iltapäivällä ja illalla Auringon laskiessa nähtiin Etelä-Suomessa helmiäispilviä länitsellä taivaalla. Ne olivat aluksi valkeita kuituja, mutta muuttuivat punertaviksi Auringon laskettua. Pilvistä raportoivat useammat eteläsuomalaiset ilmakehäharrastajat.
Kuva: Reima Eresmaa
Uusi kääpiönova Pienessä koirassa
Pienen koiran tähdistöstä on löytynyt uusi kääpiönova. Se luultavammin harvoin purkautuvaa WZ Sagittarii -tyyppiä. Kohteen kirkkaus on tällä hetkellä luokkaa 12 mag.
Kohde löytyy koordinaateista:
Rektaskensio: 7 h 47 min 27,64 s
Deklinaatio: +6° 50′ 50,0″
Kohteesta kaivataan aikasarjahavaintoja.
Ks. myös AAVSO Special Notice #92
Luotausraketin laukaisu näkyi Pohjois-Suomessa
Pohjois-Norjan Andöyan rakettikoealueelta tehty luotausraketin laukaisu nähtiin Pohjois-Suomessa perjantaina 18.1.2008 aamupäivällä kello 9.30 Suomen aikaa.
Kyseessä oli SCIFER 2 -projektiin (The Cusp Ion Fountain Energization Region) kuuluva laukaisu, joka tehtiin Black Brant XII -raketilla. Laukaisussa raketti nousi mittalaitteineen 1460 km korkeuteen. SCIFER 2 tutki lentonsa aikana revontulia, ilmakehän yläosien sähkökenttiä. Mittausdatat vastaanotettiin onnistuneesti Andöyassa ja Svalbardissa sijainneilla maa-asemilla.
Laukaisu havaittiin Suomen lisäksi suurimmassa osassa Pohjois-Norjaa ja se aiheutti taivaalle lopuksi kirkkaan pakokaasuvanan ja sinertävän pilven. Suomalainen havainto tehtiin Muoniossa jossa läntisellä taivaalla havaittiin kirkas nouseva valo, perässään kolmiomainen pyrstö. Valo sukelsi pilviin 10 sekunnin kuluttua.
Lisää laukaisusta http://www.rocketrange.no/news/scifer-2-launched
Tähtitieteen vuosi kerhoseminaarin teemana
Ursan kerho- ja yhdistystoimintajaoston talviseminaari 11. – 13.1. keräsi Artjärvelle 17 osanottajaa 11 tähtiyhdistyksestä pohtimaan kansainvälisen tähtitieteen vuoden 2009 paikallisia tapahtumia Suomessa. Seminaarissa käsiteltiin myös hiukan sähköisiä viestintävälineitä.
Tähtitieteen vuoden suhteen päädyttiin keskittymään muutamiin päähankkeisiin: kahteen yhteisesti järjestettävään tapahtumaan sekä suomalaisten harrastajien valokuvanäyttelyyn. Myös harrastusesitteen tekemisestä ja erilaisista materiaalitarpeista puhuttiin.
Hyvin toimivan yhteydenpidon merkitystä painotettiin. Tiedonkulussa on ollut viime aikoina hiukan ongelmia.
Ks. myös seminaarin tuloksia