Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Kvadrantideja havaitsemaan
Tähtiharrastajan joululoma ei ole kovin pitkä, sillä heti tammikuun alussa alkaa näkymään kvadrantidien meteoriparven meteoreja. Parvi on aktiivinen 1.1 – 5.1.
Kvadrantidien maksimi on erittäin terävä. Parven radiantti eli säteilypiste on 8 astetta Karhunvartijan beta-tähdestä (Nekkar) koilliseen ja noin 10 astetta Otavan varren kärjestä (Benetnasch) itään. Parven meteorit ovat kirkkaita ja valkeita ja ne on helposti tunnistettavissa.
Jenniskensin ryhmä tekee tutkimuslennon kvadrantidien aikaan lentokoneella. Jenniskensin ylläpitämä web-sivu:
Viimeisimpien ennusteiden mukaan kvadrantidien maksimi on 4.1.2008 klo 4.00 – 12.00 Suomen aikaa. Maksimin ZHR = 50 – 130.
Radiantin
rektaskensio 230 astetta (15 h 20 min)
deklinaatio +49,5 astetta.
Tuloksia joulukuun meteoriparvista
Geminidien meteoriparvi käyttäytyi ennusteiden mukaan ja tuotti mukavan aktiivisuuden maksimissaan. IMO:n reaaliaikaisen visuaaliyhteenvedon mukaan geminidien maksimin ZHR oli 128 ja maksimi esiintyi klo 20:11 Suomen aikaa.
Ennusteenhan mukaan maksimin ZHR = 120 ja ennustettu maksimiaika oli 14.12.2007 klo 18:45 Suomen aikaa.
Odoteltiin myös harvinaisempaa tapahtumaa, alfa-lyncidien outburstia 21.12.2007 klo 05:40 Suomen aikaa.
Jaostoon tulleiden tietojen mukaan outburstia ei olisi havaittu. Euroopassa on ollut kyllä varsin huonot havaintokelit, mutta todennäköisesti mitään ei ennustettuun aikaan näkynyt.
Esko Lyytinen kirjoittaa tästä negatiivisesta tuloksesta:
”Tästä mahdollisesta outburstista ei tosiaankaan tullut havaintoa. On tiedossa muutama henkilö jotka yrittivät havainnoida, mutta hyvin vähin tuloksin. Kuulemma suurin osa keski-Eurooppaa oli toivottomasti pilvessä.
Italialainen Roberto Haver kertoi meteorobsissa että hänen video-havainnoissaan näkyi kolme mahdollista aLy meteoria.
Omaa tulipallokamerani havaitsi ko yönä, joka oli suurimmaksi osaksi pilvinen, yhden loppuräjähtävän tulipallon 01.18 UT jonka reitti taivaalla sopi paremmin kuin asteen tarkkuudella oletettuun radianttiin ja kulmanopeuskin varsin hyvin. Se tapahtui kuitenkin yli kaksi tuntia ennen ennustettua ( lyhytkestoista ) maksimia ja outburstin oletettin koostuvan himmeistä meteoreista.
Käsitykseni kokonaisuudesta on, että outburstia ei tapahtunut ja mahdollinen/todennäköinen syy on että kyseessä ei ole pitkäjaksoinen ”parvi”, mihin oletukseen ennuste perustui. Muunlaisin yleisin oletuksin ei ennustetta kyetäkään tekemään yhden aiemmin havaitun outburstin perusteella. Sitten kuitenkin se saamani tulipallo ja ehkä myös Roberto Haverin havainnot kertonevat että jonkinmoinen heikko parvi noihin aikoihin oli ehkä kuitenkin aktiivisena. Parveahan ei muuten tunneta ollenkaan, ainoastaan yksi outbursti vuonna 1971 ja sekin vain yhden havaitsijan toimesta, tosin tunnetun sellaisen.
Arvelen siis että noihin aikoihin on ehkä heikko lyhytaikainen parvi mahdollisesti (kiertoajaltaan) Halley tyyppisestä komeetasta ja se voi ajoittain antaa jonkinlaista outburstia ja normaalivuosina lyhyenä (muutamien tuntien tai yhden yön) aikana harvakseltaan antaa joitakin meteoreja.”
Ursideille ennustettiin outburstia ja sellainen tulikin. Jenniskensin ryhmä ei päässyt tekemään Ursid MAC lentoa, joten harmittavasti lentokoneesta tehdyt tarkat havainnot jäivät saamatta.
Tämä korostaa entisestään visuaali- ja video, sekä radiohavaintojen merkitystä. Suomesta käsin teki ursideista visuaalihavaintoja ainakin allekirjoittanut, IMO:n reaaliaikaisella ursidien ZHR sivulla ei ole tätä kirjoitettaessa muita havaintoja Suomesta.
Linkki Ursid MAC sivulle:
Ennusteartikkeli:
http://ursid.seti.org/WGNUrsids.pdf
Ennusteen mukaan ursidien maksimin ZHR = 40 – 80 ja ennustettu maksimin huippu ajoittui n. 22.12.2007 klo 22:00 – 24:00 Suomen aikaa välille.
IMO:n reaaliaikaisen sivun mukaan tätä kirjoitettaessa maksimin ZHR = 34 ja se esiintyi 22.12.2007 n. klo 23:16 Suomen aikaa.
Havaintotulokset ovat meteorijaoston sivulla:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/havaintotuloksia.html
Komeetta 8P/Tuttle kirkastuu
Jaksollinen on komeetta 8P/Tuttle on vuodenvaihteen jälkeen parhaiten havaittavissa. Kansainvälisten havaintojen mukaan komeetta oli ennen joulua kirkkautta 7,5-8,0 magnitudia ja saavuttanee vuodenvaihteessa jo arvon 6,5 mag.
Komeetan kirkkauden ennustetaan olevan maksimissaan loppiaisen tienoilla, jolloin se magnitudia 6 tai vähän kirkkaampi. Hyvissä havainto-olosuhteissa se saattaa jopa näkyä paljain silmin, mutta tämä on vaikeaa. Ennuste on hiukan laskenut siitä, mitä se oli vielä syksyllä. Kiikarilla kohteen pitäisi kuitenkin näkyä mainiosti.
Komeetta liikkuu taivaalla kovaa vauhtia vuodenvaihteen tienoilla Andromedan poikki Mirachin ja Alamakin välistä ja kulkee 31.12. aamuyöstä Kolmion galaksin M33 yli. Tammikuun puolella komeetta siirtyy Kolmiosta Kaloihin ja loppiaisen jälkeen Valaskalaan. Kohde katoaa Suomen taivaalta tammikuun puolivälin jälkeen.
Ks.
Kuu, planeetta ja komeetta -jaoston 8P/Tuttle-sivu
Seiichin Yoshidan 8P/Tuttle-sivu
Kuva: Antti Kuosmanen, 12.12.2007
Jälleen uusi nova Ketussa
Novan tähdistön alueelta on löydetty jo toinen nova tänä vuonna. Nova Vulpecula 2007 nro 2 eli tunnusnimeltään V459 Vul löytyi joulupäivänä 25.12. Löytäjänä oli japanilainen Hiroshi Kaneda Sapporosta. Akihiko Tagi, niinikään Japanista, teki novasta riippumattoman havainnon.
Nova Vul 2007 nro 2 oli löydettäessä noin 8,5 magnitudia. Kohde oli tuolloin kirkastumassa. Tapaninpäivän 26.12. havainnoissa nova oli jo 8 magnitudia kirkkaampi.
Kohteen sijainti (J2000.0) on
Rektaskensio: 19 h 48 min 8,87 s
Deklinaatio: +21° 15′ 26,8″
Lisätietoja:
AAVSO Special Notice #85
Kerho- ja yhdistysseminaari lähestyy
Ursan kerho- ja yhdistystoiminta jaoston vuotuinen seminaari tähtiyhdistysaktiiveille lähestyy. Kerho- ja yhdistysseminaari pidetään Artjärvellä 11.-13.1.2008.
Seminaarin aiheina ovat tällä kertaa:
- Kansainvälinen tähtitieteen vuosi 2009 ja sen järjestelyt Suomessa
- Yhdistystiedottamisen uudet verkkotyökalut
- Paikallisyhdistysten ja Ursan välisen yhteistyön parantaminen.
Seminaarin toivotaan osanottoa mahdollisimman monesta tähtiyhdistyksestä. Ursa on varautunut kustantamaan matkakuluja yhdelle edustajalle ja henkiläautolle yhdistystä kohti.
Toiminta alkaa jo perjantai-iltana noin klo 19, mutta varsinainen pääohjelma keskittyy lauantaille ja yhteenvedot sunnuntaiaamupäivälle.
Lisätietoja jaostonvetäjä Mika Aarniolta (kerho ät ursa.fi).
Helmiäispilvet valtasivat taivaan
Kuin toistaen kalenteria helmiäispilvet ilmestyivät taivaalle viime vuoden tapaan juuri joulun alla. Viime päivinä on eri puolilla Suomea nähty helmiäispilviä aamuisin ja iltaisin. Myös päivätaivas on monin paikoin ollut oudon valkohehkuinen.
Tiistai 20.12. oli todennäköisesti ensimmäinen, jolloin helmiäispilvet levisivät koko maamme alueelle kattaen myös eteläisen Suomen. Jo muutamia päiviä aiemmin helmiäispilvistä on saatu viitteitä pohjoisempana, mm. Rovaniemellä ja Oulussa.
Helmiäispilvet ovat olleet suurelta osin kuituisia, valkean tai punertavan hehkuisia ja rakenteeltaan vaikeita erottaa tavallisista pilvistä. Taivaan outo väritys sekä voimakkaat punaiset ruskot ovat kielineet oudommasta tilanteesta yläilmakehässä.
Viime päivinä on stratosfäärissä, noin 20-30 km:n korkeudella Skandinavian alueella mitattu kylmiä, noin -80 .. -90 asteen lämpötiloja, jotka ovat yksi tärkeä helmiäispilvien edellytys. Lännen ja luoteen puoleinen ilmavirtaus on puhaltanut Skandinavian vuoriston yli mahdollistaen kosteus siirtymistä korkeammalle ilmakehään.
Ks. keskustelua ja kuvalinkkejä ilmakeha-l -sähköpostilistalta
Kuva: Veikko Mäkelä, 20.12. illalla Helsingissä
Plejadit peittyvät 21/22.12.2007
Useat Plejadien tähtijoukon kirkkaat, erisnimen saaneet tähdet peittyvät Kuun taakse 21/22.12.2007 (perjantai/lauantai). Kuu on varsin kirkas, siitä näkyy 93 prosenttia valaistuna. Täysikuu on seuraavana maanantaina klo 3.16.
Tapahtumat alkavat perjantaina hieman ennen vuorokauden vaihdetta. Celaeno (5,5 mag) peittyy Helsingissä klo 23.41. Kuu on lounaassa 50 asteen korkeudessa. Peittymiskohta on 64 astetta Kuun sirpin eteläisestä kärjestä pimeän puolen ekvaattorille päin.
Utsjoella Celaeno peittyy jo klo 23.33. Peittymiskohta on 86 astetta Kuun sirpin pohjoisesta kärjestä pimeän puolen ekvaattorille päin.
Muut peittyvät erisnimen saaneet tähdet ovat Taygeta (4,3 mag), Maia (3,9 mag), Asterope (5,8 mag) ja Sterope II (6,4 mag). Utsjoella peittyy myös Electra (3,7 mag).
Peittymisennusteita 15 paikkakunnalle ja peittymisiä kuvina on osoitteissa:
Peittymisennusteet
Peittymiskuvat
Lampulla lisää ytyä haloharrastukseen
Aurinko ja kuu haloilmiöiden synnyttäjinä ovat kohdanneet kovan luokan haasteen. Viime vuosina haloja on opittu tuottamaan jääsumun kyllästämässä talviyössä kirkkailla lampuilla. Aluksi halonäytelmiä ihmeteltiin autojen kaukovaloissa, mutta nyt touhuun on saatu lisää joustavuutta kirkkailla etsintälampuilla, joiden tulipesässä roihuaa samat polttimot kuin autoissakin.
Itse asiassa halojen harrastamiseen on tullut aivan uutta rouheutta tämän myötä. Lamppu luo pimeään yöhön valaistujen jääkiteiden valokartion, jossa lisääntyneen kontrastin vuoksi halot erottuvat ennennäkemättömän selväpiirteisinä. Entuudestaan vain tietokonesimulaatioissa näkyneet nyanssit ovat nyt todellisuutta taivaalla.
Yksi uusi haloilmiöikin on lampun loisteesta valokuvattu. Mutta tämä on vasta alkua. Kokonainen uusien halojen leegio odottaa poimijoitaan kun lampun avulla tunkeudutaan yhä syvemmälle siihen maailmaan, joka tähän mennessä on esiintynyt vain ylipoltetuissa simulaatioissa tietokoneen näyttöpäätteellä.
Yllä olevan halonäytelmän kuvasi Jukka Ruoskanen JohnLite 2940:n valossa Hyvinkäällä viime viikonloppuna. Lisää tästä ja muistakin lamppujen tuotoksista voi lukea Halo Reports -foorumilta.
Muuttujien Semiregular-uutislehtinen ilmestynyt
Mika Luostarisen toimittama Semiregular-uutislehtinen on ilmestynyt verkossa. Numero 5 sisältää laajan laitekatsauksen sekä tarinaa pimennysmuuttujan havaitsemisesta.
Ks. Semiregular, numero 5 (PDF)
Joulukuun meteoriparvia
Geminidien meteoriparvi on tänä vuonna hyvin havaittavissa ja meteoreja näkyy paljon (ZHR = 120). Maksimiaika on 14.12.2007 klo 18.45 Suomen aikaa. Kuu ei haittaa havaintojen tekemistä. Eniten geminidejä on odotettavissa 14.12. illalla ja havainnot voi aloittaa jo heti pimeän tultua.
Geminidien radiantti:
rektaskensio = 113 astetta (7 h 32 min)
deklinaatio = 33 astetta
Odotettavissa on myös vähän harvinaisempi ilmiö, nimittäin alfa-lyncidien outbursti 21.12.2007 klo 5.40 Suomen aikaa. Lähde: Peter Jenniskensin kirja Meteor Showers and their Parent Comets sivu 617, taulukko 3. Mallinnus: Esko Lyytinen ja Peter Jennniskens.
Radiantti on paikassa:
rektaskensio = 138 astetta (9 h 12 min)
deklinaatio = 44 astetta
Esko Lyytinen kirjoittaa alfa-lyncideistä:
Mahdollinen alfa lyncidi -outbursti
Vuonna 1971, joulukuun 20. havaitsi Malcolm Currie, BAA Meteor Section, lyhyehkön outburstin radiantista 138, +44, katso:
Meteor stream activity IV. Meteor outbursts and the reflex motion of the Sun P. Jenniskens.
Malcolm Currie (BAA Meteor Section, Worlingham Beccles Suffolk) näki 20.12.1971 paljon meteoreja alfa-lyncidien radiantista (138,44). Havaintojen alkuaika 21.55 UT. Rajasuuruusluokka 6,6. Keskimääräinen magnitudi 3,47, ZHR maksimissaan oli yli 200. Sporadisten määrä ZHR 8.
Kyseinen parvi ei tiettävästi ole muuten tunnettu. Lyhytkestoinen yllättävä purkaus viittaa, että kyseessä EHKÄ oli pitkäjaksoiseen tuntemattomaan komeettaan liittyvä yhden kierroksen vanan outbursti, kuten tämänsyksyinen aurigidi-outbursti, jonka emokomeetta kylläkin on tunnettu. Jos oli pitkäjaksoinen, jollainen käytännössä voi aiheuttaa selvän outburstin vain yhden kierroksen vanan kohtaamisella, voidaan pelkän ajankohdan ja radiantin perusteella laskea vanan kulku ja tehdä ennusteita mahdollisista uusista kohtaamisista. Näillä oletuksilla sellainen olisi nyt joulukuun 21. klo 5.40 Suomen aikaa. Jos ei ole pitkäjaksoinen niin ennuste on täysin merkityksetön, muuhun kuin sen verifioimiseen, ettei sitten ollutkaan. Tässä tapauksessa oletetun vanan ja Maan radan kohtaamiset riippuvat määritetyn radiantin tarkkuudesta vähemmän kuin monessa muussa tapauksessa. Noin viiden asteen määritysvirhe ja ehkä vähän ylikin olisi ”sallittu”. Jos nyt tulee outbursti, niin luultavasti meteorit vielä himmeämpiä. Jos kiertoaika olisi pitkän rajamailla, luokkaa 300 vuotta, niin meteorit olisivat nyt himmeämpiä ja ZHR:kin pienempi. Jos on pitempi esim. noin 1000 vuotta, niin olisi odotettavissa likimain yhtä kirkkaita kuin 1971. Valitettavasti on täysikuun on 24. joulukuuta eli Kuu haittaa pahasti himmeähköjen havaitsemista. Mutta, jos ZHR nousee 200:n paikkeille, niin kyllä joukossa kirkkaahkojakin olisi ilmeisesti.
Jos sää on selkeää, niin kannattaa yrittää havaita, vaikka todennäköisyys että mitään ei näy onkin kohtalainen. Vaikka tällaisia outbursteja on melko harvoin niilläkin parvilla, joilla ylipäätänsä on, niin mikäli tänä vuonna purkaus esiintyy, niin ensi vuosi olisi myös suosiollinen, tosin täällä valoisaan aikaan klo 10.10. Ja edelleen ensi vuosi olisi hyvinkin suosiollinen, jos radiantin rektaskensio on vähän suurempi (asteluvultaan) kuin määritetty. Nämä yhdessä auttavat kartoittamaan radianttia ja vanan kulkua ehkä melkoisen tarkkaan, jos ylipäätänsä outburstia nyt havaitaan. Seuraavaan kohtaamiseen kylläkin näyttäisi olevan aikaa lähes 50 vuotta.”
Ursidit on mielenkiintoinen meteoriparvi ja sen käyttäytymisestä on tehty uutta tutkimusta ja uunituore ennustepaperi. Peter Jenniskensin ryhmä tekee Ursid MAC -lennon lentokoneella ja he tutkivat ursideja viimeisimmällä tekniikalla! Myös suomalaiset ovat olleet mukana ennusteen tekemisessä.
Linkki Ursid MAC sivulle: http://ursid.seti.org/
Ennusteartikkeli: http://ursid.seti.org/WGNUrsids.pdf
Viimeisimpien ennusteiden mukaan ursidiaktiivisuus olisi suurempaa 22.12.2007 illalla, kuin aikaisempien ennusteiden mukaan.
Viimeisimmän ennusteen mukaan ursidien maksimin ZHR = 40 – 80 ja maksimin huippu ajoittuu n. 22.12.2007 välille klo 22.00-24.00 Suomen aikaa, ehkä hieman 23.12.2007 puolelle. Maksimin kesto on tuntien luokkaa, siis kohonnutta akviivisuutta on pitempään, kuin tuolla aikavälillä.
Ursidien radiantti:
rektaskensio = 217 astetta (14 h 28 min)
deklinaatio = 76 astetta