Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
BZ UMa:n superpurkaus
Kataklysmisellä muuttujalla BZ UMa nähtiin ensimmäinen koskaan havaittu superpurkaus (super outburst). Purkaus alkoi 10.4. tienoilla ja kesti 12 vuorokautta. Tähti saavutti parhaimmillaan yli 12 magnitudin kirkkauden.
Superpurkauksiin liittyvät 0,2-0,3 magnitudin ”superhumpit” näkyivät purkauksen aikana selvästi. Tähti oli fotometristen suotimien avulla tehdyissä havainnoissa selvästi punaisesti ”humppien” aikana. Purkauksen loppupuolella tähti näyttää muuttuneen punaisemmaksi.
Suomessa BZ UMa:aa havaitsi Arto Oksanen Hankasalmen observatoriolla. Havaintoina kertyi yli 2500 CCD-kuvaa tähdestä.
Ks.
Tähdet ja avaruus: Hankasalmella saavutettiin arvokas havaintosarja
Hankasalmen observatorion blogi
Koivun siitepölykehäkausi alkoi
Koivun siitepölykehiä on parin viimeisen päivän aikana, ilmojen hiukan lämmettyä, nähty Etelä-Suomessa. Turun yliopiston aerobiologian yksikön siitepölytiedotteen mukaan koivun siitepölyän on Etelä-Suomessa runsaasti.
Raportit havaituista kehistä ovat toistaiseksi tulleet pääkaupunkiseudulta. Kehät ovat olleet yksin- ja kaksinkertaisia.
Lyridejä havaitsemaan!
Ensi yö näyttäisi olevan selkeä ainakin täällä Itä-Suomessa. Lyridien parven maksimiyö onkin juuri ensi yö 22/23.4.2007. Kuukaan ei haittaa nyt lyridihavaintoja kovin paljon.
Lyridien maksimin on ennustettu olevan huhtikuun 22 päivänä kello 22:30 UT. Maksimin ZHR:n on ennustettu olevan noin 18. Audrius Dubietisin ja Rainer Arltin vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa on lyridien maksimin havaittu esiintyvän pääasiassa huhtikuun 22. päivän kello 14.45 UT ja huhtikuun 23. päivän kello 1.45 UT välillä. Maksimin on havaittu myös vaihtelevan aktiivisuudeltaan jonkin verran.
Lyridit ovat aktiivisia 16.4.-25.4. ja maksimissa 22/23.4.2007 yönä (ZHR = 18). Radiantti 271° ja 34°. V = 49 km/s. IMO-koodi LYR.
Antihelion source: radiantti 22/23.4.2007 yönä noin 222° ja 16°. ZHR = 3, V = 30 km/s. IMO-koodi ANT.
Virginidien parvea ole enää virallisessa IMO:n meteoriparviluettelossa. Niitä ei voi siis enää merkitä lomakkeeseen parvena. Ne on merkittävä antihelion sourceen kuuluviksi.
Havaintolomakkeeseen merkitään siis:
S = SPORADISET
LYR = Lyridit
ANT = Antihelion source -meteorit
Lähettäkää lomakkeet meteorijaostoon Markku Nissiselle joko postitse tai sitten sähköpostilla Markku Nissiselle. Meteorijaoston sivuilta löytyvät yhteystiedot.
Havainto-onnea!
Cygnus 2007 heinäkuun lopulla
Cygnus 2007 -kesätapahtuma ajankohta ja paikka ovat vihdoin varmistuneet.
Tapahtuma järjestetään
26.-29.7.2007 (to-su)
Artjärven Vuorenmäen alueella
Edeltävinä päivinä saattaa olla jo jotain toimintaa Tähtikallion havaintokeskuksesta, mutta tämä selviää myöhemmin.
Tapahtumasta tulee lisätietoa ja ilmoittautuminen avataan verkkoon lähiviikkoina, kunhan asiat selviävät paremmin.
Tapahtuman järjestelyistä vastaa Ursan oma Cygnus-ryhmä. Vapaaehtoisia otetaan mukaan järjestelytehtäviin. Ilmoittautuminen Veikko Mäkelälle.
Salamapuu-projekti tutkii salamavaurioita puissa
Myrskybongausjaoston piirissä tulevan kesän aikana toteutettava pienimuotoinen Salamapuu 2007 -projekti tutkii salamaniskun aiheuttamia vaikutuksia puihin. Hanke liittyy Jakke Mäkelän fysiikan alan väitöskirjatyöhön. Projektin toisena vetäjänä toimii Eero Karvinen myrskybongaus-jaostosta.
Hankkeen tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta salamoiden iskumekanismeistä. Harrastajat voivat osallistua työhön tekemällä huolellisia kenttähavaintoja salaman iskemistä puista mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen.
Ks. myös
http://www.ursa.fi/wiki/Myrskybongaus/Salamapuu2007
http://www.ekarvinen.net/salamapuu2007.htm
Yöpilvimäisiä pilvikuituja 14.4.
Etelä-Suomessa nähtiin monin paikoin outoja vaaleita pilviä iltahämärän yhteydessä. Pilvet muistuttivat kovasti valaisevia yöpilviä.
Havaintoja tehtiin mm. Raumalla, Mouhijärvellä ja Artjärvellä.
Raumalla ja Mouhijärvellä pilvet olivat näyttäneet pitkiltä kuiduilta, jotka ulottuivat parhaimmillaan zenittiin. Artjärvellä klo 23:n jälkeen läntinen ja pohjoinen taivaanranta olivat näyttäneet kelloaikaan nähden tavallista valoisammilta.
Yöpilvet ovat tähän vuodenaikaan varsin harvinaisia, mutteivät täysin mahdottomia. Valokuvat selvittänevät lähipäivinä, mistä tässä valoilmiössä on ollut kyse.
Päivitys 23.4. Havaitut yöpilvet eivät näyttäneet tyypillisiltä yöpilviltä, vaan tavallisilta cirruksilta. Silti arvoitukseksi hiukan jäi, mikä näitä pilviä valaisi.
Tulipallo aiheutti halon
Sunnuntaiyön 15.4. kirkas tulipallo aiheutti taivaalle halon.
Vaalassa taivas oli yläpilvien peitossa ja vähintään Kuun kirkkauden saavuttanut tulipallo synnytti meteorin perään hetkeksi sivuauringon ja 22 asteen renkaan. Halot näkyivät Jarmo Moilasen meteorikameran videolla.
Tulipallojen aiheuttamista haloista ei Suomessa tiettävästi ole aiemmin saatu kuvaa.
Ks. Jarmo Moilasen tulipallovideo
Automaatti- ja radiohavaitsemista laitepäivillä
Ursan havaintoväline- sekä matematiikka- ja tietotekniikkajaoston laitepäivät keräsivät Artjärven Tähtikalliolle yli 40 tähtiharrastajaa.
Päivien ohjelmassa kuultiin monipuolinen katsaus havaintojen ja havaintolaitteiden automatisointiin. Tapahtumassa oli esityksiä mm. observatorion etäkäytöstä ja taivaan automaattisesta valokuvauksesta. Laitepäivien toisen teemana oli radiotähtiharrastus. Tapahtuman ohjelma ja osa esitysten materiaalista kerätään nähtäville verkkoon.
Säät suosivat tapahtumaa kohtuullisesti. Ensimmäisenä yönä taivas selkeni klo 1:n aikoihin ja toinen yö oli kohtuullisen selkeä ajoittaisia pilvinauhoja lukuunottamatta. Lauantaina havaittiin outoa yöpilvimäistä vaaleutta pohjoistaivaalla iltahämärän aikaan ja kirkas tulipallo sävähdytti havaitsijoita puolen yön jälkeen.
Laitepäiviä on järjestetty vuodesta 1984 lähtien, alkuun mikroharrastuspäivän ja tietokonepäivän nimellä. Laitepäivät järjestettiin nyt ensi kertaa Tähtikalliolla.
Ks.
Laitepäivät 2007
Laitepäivät 1984-2007
Ukkoskausi alkoi
Ukkoskausi 2007 alkoi keskiviikkona 11.4. Muutamia välähdyksiä ja jyrinää kuultiin ainakin Tampereen, Lapuan ja Joensuun seuduilla. Salamatutkaimet rekisteröivät myös iskuja tältä päivältä.
Kuva: Wetterzentrale, www.wetterzentrale.de
RaPu-havaintoprojekti järjestetään jälleen
Ursan myrskybongausjaoston ja Ilmatieteen laitoksen RaPu-yhteistyöprojekti järjestetään jälleen tänä kesänä. Projektissa harrastajat tekevät vertailuhavaintoja raesateista ja ukkospuuskista, joita Ilmatieteen laitoksen sadetutkaverkosto havaitsee.
Tulokset kahdelta aiemmalta vuodelta ovat olleet rohkaisevia. Ursan myrskybongarit ovat syöttäneet satoja havaintoja jaoston havaintotietokantaan ja samalla myös Ilmatieteen laitoksen käytettäväksi.
Havaitsijoiden rekrytointi on meneillään. Uusia havaitsijoita otetaan erityisesti Helsinki Testbed -alueelta.
Ks.
Ari-Juhani Punkan viesti RaPu-projektista
Myrskybongausjaoston havaintokanta
Helsinki Testbed