Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Täydellinen kuunpimennys 3/4.3.
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 3/4.3. on koko Suomessa havaittavissa täydellinen kuunpimennys. Tämä pimennys on hyvin nähtävissä, sillä Kuu on Etelä-Suomessa korkeimmillaan 36° korkeudella ja Utsjoellakin korkeus on 26 °.
Pimennyksen tärkeät ajanhetket:
- Klo 22.16 puolivarjopimennys alkaa
- Klo 23.30 osittainen vaihe alkaa
- Klo 00.44 täydellinen vaihe alkaa
- Klo 01.21 pimennys syvimmillään
- Klo 01.58 täydellinen vaihe päättyy
- Klo 03.12 osittainen vaihe päättyy
- Klo 04.26 puolivarjopimennys päättyy
Seuraava kuunpimennys nähdään Suomessa 21.2.2008, mutta silloin pimennys loppu jää näkymättä.
Havainnot pimennyksestä
Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto kerää havaintoja pimennyksestä. Ainakin pimennyksen tummuutta kannattaa yrittää arvioida Danjonin asteikolla. Pimennyksen edetessä voi myös kiinnittää huomiota varjossa olevan Kuun värisävyihin. Kokeneemmat havaitsivat voivat mitata Kuun magnitudia pimennyksen edetessä. Pimennyksen alussa ja lopussa voi yrittää puolivarjon havaitsemista.
Pimennyksen eri vaiheiden alku- ja loppuhetkiä sekä kraattereiden piettymisiä ja esiintuloa voi yrittää ajoittaa.
Valokuvaajat voivat yrittää kuvata sarjaa pimennyksen etenemisestä. Myös kuvista saa tietoa varjon värisävyistä.
Ks. tarkemmin kuunpimennyksen havaitsemisesta.
Havainnot tähdenpeitoista
Täydellisen pimennyksen aikana on mahdollista havaita luotettavasti saman tähden sekä peittyminen että esiintulo. Kirkkain nyt peittyvä tähti on 56 Leonis (5,9 mag). Varhaisimmat peittymiset ja esiintulot tapahtuvat Pohjois-Suomessa ja myöhäisimmät Lounais-Suomessa. Seuraavaksi kirkkaimman peittyvän tähden magnitudi on 9,9.
56 Leoniksen peittymis- (D) ja esiintuloajat (R):
- Helsinki: D klo 00.31.57 – R klo 01.16.15
- Jyväskylä: D klo 00.27.46 – R klo 01.17.14
- Oulu: D klo 00.23.05 – R klo 01.16.12
- Rovaniemi: D klo 00.21.02 – R klo 01.15.56
- Utsjoki: D klo 00.17.30 – R klo 01.15.31
Pikkuplaneetat ja tähdenpeittojaosto kerää tähtien peittymishavaintoja. Havaintokertomuksessa tulisi olla havaitsijan nimen ja osoitteen lisäksi vähintään:
Peittynyt tähti, tapahtuman tyyppi, havaittu peittymisaika, havaintoväline ja käytetty suurennus.
Säätila
Sää ja havainto-olosuhteet -ryhmä kerää tuloksia, miten pimennys on nähtävissä eri puolilla Suomea. Yksinkertaisimmilaan voi merkata, oliko pimennyksen eri vaiheissa selkeää, puolipilvistä vai kokonaan pilvistä. Muitakin sääsuureita voi halutessaan kirjata muistiin.
Raketin räjähdys kiertoradalla
Venäläisen Briz-M -kantoraketin räjähtäminen aiheutti taivaalle mielenkiintoisen valoilmiön helmikuun 19. päivän iltana. Australialainen harrastaja Gordon Garradd onnistui ikuistamaan ilmiön taivaalta, joka osoittautuikin varsin etäiseksi Maata kiertävällä radalla tapahtuneeksi räjähdykseksi.
Helmikuun 28. päivänä vuonna 2006 Briz-M:n mukana avaruuteen laukaistiin Arabsat-tietoliikennesatelliitti. Raketissa tapahtuneen häiriön vuoksi Briz-M jäi ajelehtimaan kiertoradalle polttoaineineen. Nyt jostain syystä polttoaine räjähti, ehkäpä toisen kappaleen törmäyksen ansiosta. Räjähdyksessä raketti on jättänyt jälkeensä yli 500 pienempää kappaletta samalle kiertoradalle.
Ilmiö näkyi taivaalla komeettamaisena valona yli puolen tunnin ajan. Tätä ilmiötä saatetaan olla nähty myös pohjoisella pallonpuoliskolla.
Australialaisen Ray Palmerin nappaama kuva ilmiöstä.
Katso 4 megatavun videoanimaatio raketin räjähdyksestä.
Jääkidesateen pilareista vääriä revontulihavaintoja
Revontulijaosto saa muutamia kertoja vuodessa raportteja revontulisäteistä, jotka tarkemmalla tarkastelulla osoittautuvatkin keinovalojen aiheuttamiksi haloilmiöiksi, jääkidesateessa näkyviksi pilareiksi. Nämä ”pilarimetsät” ovat melko tyypillisiä kovilla pakkasilla esiintyviksi haloja.
Ongelmalliseksi muodostuu tilanne, jossa jääkidekerros on korkealla ja taivaalla näkyy vain pätkä pilaria, jonka yhteys maanpinnalla olevaan valolähteeseen ei ole ilmeinen.
Muistettakoon, että revontulisäteisiin liittyy aina magneettista aktiivisuutta, jonka voi tarkasta verkossa olevista Nurmijärven ja Sodankylän magnetometreistä. Revontulisäteet ovat myös tyypillisesti vihreitä.
Kuva: Jukka Ruoskanen, Riihimäki 9.2.2007
Plejadit peittyvät 23/24.2.2007
Lukuisat Plejadien tähtijoukon kirkkaat tähdet peittyvät 23/24.2.2007 ensimmäistä neljännestä lähestyvän Kuun pimeän reunan taakse. Tapahtumiin ottavat osaa Celaenon, Electran, taygetan, Maian, Asteropen ja Alcyonen lisäksi neljä tähteä, joilla ei ole yleisesti hyväksyttyä erisnimeä.
Tapahtumat alkavat paikkakunnasta riippuen noin klo 00.20 ja päättyvät klo 02.00. Plejadien kirkkain tähti, Alcyone (2,9 mag) peittyy Kuun eteläreunan taakse Kokkolan, Jyväskylän ja Lappeenrannan kautta kulkevan linjan pohjoispuolella. Kuun eteläinen reuna on varsin rosoinen. Tästä syystä Alcyone voi kadota muutamien minuuttien aikana useaan kertaan Kuun reunan vuorten taakse ennen kuin tapahtuma päättyy lopulliseen esiintuloon.
Alcyone peittyy Oulussa klo 01.41.11, Rovaniemellä klo 01.36.52 ja Utsjoella klo 01.28.14.
Oheinen kuva kertoo Electran (3,7 mag) peittymis- ja esiintulokohdat viidellä paikkakunnalla. Kuvassa oleva teksti kertoo paikkakunnat.
Mainio havaitsemisen apuväline on MP3-soitin tai muu laite, jolla voi äänittää havaitsijan oman kertomuksen tapahtumien kulusta.
Lisää tietoja peittymisistä on sivuilla:
Helmikuun 2007 tähdenpeitot
Alcyonen sivuavan peittymisen tietoja
Helmikuussa 2007 peittyviä tähtiä kuvina
Lars Ahlfors
Erään Suomen huomattavimmista tiedemiehistä (matemaatikko), Lars Ahlforsin, syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Lukaisepa Olli Lehdon juttu aiheesta.
Huomioita:
”Ahlfors vietti erään kesälomansa Kangasalla. Lehti-ilmoituksessa hän oli tarjoutunut opettamaan ehtolaisille matematiikkaa, mutta kun tällaisia ei löytynyt, Ahlfors tuona kesänä antoi opetusta saksan kielessä ja sellon soitossa.”
”Huomasin yhtäkkiä siirtyneeni periferiasta Euroopan keskustaan.”
”Tuntemattomasta 21-vuotiaasta maisterista tuli yhdellä iskulla matemaattinen nimi.”
”Menevä mies lähti heti tohtorinhatun saatuaan Pariisiin.”
”Joutui jopa panttaamaan Fieldsin mitalinsa.”
”Kesälukukaudella Ahlforsin piti alkaa luentonsa klo 7 aamulla, mikä ei ollut ollenkaan hänen makuunsa.”
”Arveltiin, että alkoholiton ravintola ’Ilomieli’ on hänestä sietämätön ristiriita.”
Lue Olli Lehdon juttu kokonaisuudessaan!
Halokirja sai kunniamainintoja
Walter Tapen ja Jarmon Moilasen kirjoittama halokirja Atmospheric Halos and the Search for Angle X on saanut pari kunniamainintaa Yhdysvalloissa.
Atmospheric Science Librarians International (ASLI) jakoi tammikuussa San Antoniossa Teksasissa ASLI Award 2006 -palkinnot. Halokirja sai tässä yhteydessä kunniamaininnan kuvituksestaan.
Professional and Scholarly Publishing Division of the Association of American Publishers (PSP/AAP) jakoi helmikuun 6. päivä Washingtonissa vuotuiset PSP-palkinnot 30 eri kategoriassa. Halokirja sai kunniamaininnan luokassa geologia ja maantiede.
Ks. PSP Awards 2006
Helmipakkaset toivat jääsumunäytelmiä
Helmikuun alkupuoliskon kirpeä pakkasjakso toi näkyville jääsumuhalot moninaisine muotoineen.
Jakson merkittäviä näytelmiä ovat olleet Jarmo Moilasen 8.2. Vaalassa havaitsemat jääsumun pyramidirenkaat sekä Jukka Ruoskasen 10.2. Sappeen hiihtokeskuksen luona havaitsema näytelmä, josta paljastuu mm. aurinkokaari.
Jääsumunäytelmiä on nähty kuitenkin aivan etelärannikolta pohjoiseen Suomeen. Joitain epäilyksiä myös 44° sivuauringoistakin on kerrottu, mutta kuvien puutteessa nämä ovat jääneet epäilyksiksi.
Ks. Jarmo Moilasen kuvat 8.2.
Ks. Jukka Ruoskasen kuvat 10.2.
Kuva: Jarmo Moilanen
Deep Sky Archiven osoite muuttunut
Deep Sky Archiven palvelin muuttui epävakaaksi ja jo muutamia viikkoja työn alla oleva siirto Ursan palvelimelle piti toteuttaa nopeutetussa aikataulussa.
Arkiston osoite http://www.deepsky-archive.com osoittaa väliaikaisesti Ursan kotisivulle, mutta tämä tullaan piakkoin korjaamaan ohjautumaan oikeaan hakemistoon.
Jaostolle voi ja saa piirroksia lähettää normaalisti osoitteeseen http://www.deepsky-archive.com/ds/archive/ (tai http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/archive/ ).
Päivitys 8.2.2006:
Nyt havainto arkisto löytyy oikeasta osoitteestaan
http://www.deepsky-archive.com. Se sijaitsee siis jaoston sivujen alaisuudessa Ursan palvelimella.
Japetus peittyy Saturnuksen taakse 13/14.2.2007
Saturnuksen kahdeksas kuu, Japetus, kulkee 13/13.2.2007 klo 21 – 03 Saturnuksen renkaiden lounaisosan ja Saturnuksen kiekon eteläosan taitse. On onnekas sattuma, että tapahtuma näkyy Suomessa pimeän aikana. Sään salliessa tätä tapahtumaa on syytä seurata niiden, joilla on käytettävissään suuri kaukoputki tai CCD-kamera.
Seuraavan alakonjunktion (kuu on Maan ja Saturnuksen välissä) aikana Japetus kulkee Saturnuksen eteläpuolelta kulkematta kiekon tai renkaiden editse. 14. kesäkuuta Japetus kulkee Saturnuksen pohjoisen pallonpuoliskon editse. Saturnus on tällöin kuitenkin horisontin alapuolella.
Kesäkuuhun 2008 ulottuneen tarkastelujakson aikana ei ole muita Japetuksen peittymisiä tai ylikulkuja.
Tapahtumien likimääräinen aikataulu:
Renkaiden aiheuttama pimennys alkaa 13.2. klo 21.20
Cassinin jaon aiheuttama tauko alkaa 13.2. klo 23.25
Saturnuksen aiheuttama peittyminen alkaa 14.2. klo 03.25
Saturnuksen aiheuttama peittyminen päättyy 14.2. klo 09.50
Saturnuksen aiheuttama pimennys päättyy 14.2. klo 13.15
Seuraavassa kuvassa on kuiden paikat Saturnuksen suhteen 13.2. klo 21. Kuvassa näkyvät kuut 1 (Mimas, 12,9 mag), 2 (Enceladus, 11,7 mag), 3 (Tethys, 10,2 mag), 4 (Dione, 10,4 mag) ja 8 (Japetus, 10,9 mag). Punainen kaari kuvaa Saturnuksen edessä olevien renkaiden osan alareunaa.
Ismo Luukkonen halojaoston vetäjäksi
Halojaoston pitkäaikaisen vetäjän Jarmo Moilasen jättäessä tehtävät remmiin astuu seuraavaksi vuodeksi Ismo Luukkonen.
Ismo asuu Turussa ja opettaa valokuvausta. Hän on havainnut haloja jo vuodesta 1981 lähtien. Omien sanojensa mukaan hän aikoo jaostonvetäjänä keskittyä erityisesti havaintojen keräämiseen ja niiden esittelyyn.
Ks. Ismo Luukkosen omat halosivut