Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Joulun helmiäisiä
Joulukuun loppupuoliskon sääolot, voimakas läntinen ilmavirtaus Skandien vuoriston yli ja poikkeuksellisen kylmät lämpötilat stratosfäärissä, ovat luoneet suotuisat olosuhteet helmiäisipilvien näkymiselle Suomessa.
Helmiäispilviä on nähty useina aamuina ja iltoina joulun molemmin puolin koko Suomessa etelärannikolta Kilpisjärvelle. Havaitsijat ovat raportoineet niin värikkäistä pilvistä kuin cirrusmaisista vaaleista pilvikuiduista Auringon suunnalla. Joihinkin pilvinäytelmiin on myös liittynyt voimakkaan punaisia ruskoja.
Kuva: Helmiäispilviä 28.12. Riihimäki, Jukka Ruoskanen
Ks. ilmakeha-l [ät] ursa.fi-sähköpostilista: joulukuu
GK Per ehkä purkautumassa
Osoittaako vanha nova GK Per heräämisen merkkejä?
Viimeisimmät havainnot vanhasta novasta GK Per antavat varovaista osviittaa siihen, että tämä tähti saattaisi olla purkautumassa. GK Per on magneettinen kataklysminen muuttuja ja se räjähti novana vuonna 1901 (Nova Per 1901).
Edellisesti pikkupurkautumisesta on pari vuotta kun normaalisti pienten purkausten väli on kolme vuotta tai enemmän.
GK Per tähden valokäyrä on ollut melko stabiili vuoden 1981 purkauksen jälkeen, joten vuonna 2004 tapahtunut purkaus saattaa olla alkusoittoa muuttuvalle käytökselle.
Tätä kohdetta kannattaa nyt havaita ja Perseuksen tähdistö onkin sopivasti näkyvissä tähän aikaan vuodesta. Havaintoja kannattaa raportoida sekä semiregular.com-palveluun että AAVSO:iin.
Kartta löytyy osoitteesta:
http://www.aavso.org/cgi-bin/searchcharts3.pl?name=gk%20per
Ursa Minor 6/2006 ilmestyi
Ursa Minorin vuoden viimeinen numero ilmestyi 56-sivuisena pakettina. Lehti sisältää mm. seuraavia juttuja:
- Tähtikuvien käsittely IRIS-ohjelmalla
- Sateenkaarivuosi 2006
- Komeetta SWAN yllätti
- Tähtien ja planeettojen peittymisia 2007
- Eurooppalainen sääsateliitti radalleen