Tähtipäivät 2008
35. valtakunnalliset tähtipäivät pidettiin Kirkkonummella viikonloppuna 16.-18.5.2008. Päivät järjestivät Kirkkonummen Komeetta ja Ursa. Esitelmiä tukivat Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta ja OK-opintokeskus.
Tähtipäiviä on pidetty vuodesta 1971 lähtien eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle saakka. Kirkkonummella on aikaisemminkin pidetty toukokuussa 2002 Tähtipäivät melko samalla tavalla kuin nytkin Kirkkonummen koulukeskuksessa.
Perjantaina rakennettiin koulukeskuksen liikuntasaliin tähtipäivien näyttely.
Lauantain esitelmät
Lauantaina tähtipäivät avasi Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio avasi Tähtipäivät. Kuva Jorma Koski.
Sen jälkeen alkoi neljän luennon sarja. Ensimmäisenä oli dosentti Merja Tornikoski, jonka aiheena oli Radioastronomiaa Metsähovissa. Tornikoski on Kirkkonummen Metsähovissa olevan Teknillisen korkeakoulun Radiotutkimusaseman johtaja.
Klikkaa
kuvaa!
Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja, dosentti Merja Tornikoski esitelmöi
aiheesta Radioastronomiaa Metsähovissa. Kuva Seppo Linnaluoto.
Toisena esitelmöi dosentti Leena Tähtinen aiheesta Uutisia universumin pimeästä puolesta. Tähtinen on tullut tunnetuksi siitä, että hän kirjoittaa ahkerasti artikkeleita alan lehtiin, mm. Tiede-lehteen ja Tähdet ja avaruus -lehteen. Tähtinen on jättämässä Ursan kustannettavaksi kirjan esitelmän aiheesta. Esitelmiä kuunteli 50-60 henkeä.
Ensimmäisenä päivänä piti olla kolmaskin esitelmä, mutta se peruuntui sairastapauksen vuoksi.
Varsinaisten esitelmien lisäksi oli pienempiä esityksiä auditoriossa. Ensimmäisten esitelmien välissä esiintyi Mikko Suominen, jonka aiheena oli avaruusmatkailua Celestia-tietokonesimulaatioiden avulla.
Toisen esitelmän jälkeen oli Veikko Mäkelän ja Matti Salon esitys kiertolaiset harrastajan havaintokohteina.
Viimeisenä oli tiedotus- ja keskustelutilaisuus harrastajille.
Illanvietto ja Stella Arcti -palkinnot
Tähtipäivien illanvietto pidettiin Patakukon tiloissa, missä nautittiin erinomaista Patakukon valmistamaa illallista.
Klikkaa
kuvaa!
Illallista syötiin Patakukon tiloissa. Kuva Seppo Linnaluoto.
Illanvieton yhteydessä jaettiin myös Ursan Stella Arcti -palkinnot. Stella Arcti -palkinto on Tähtitieteellisen yhdistuksen Ursan vuosittain myöntämä palkinto ansioituneesta harrastus- tai havaintotoiminnasta. Palkinto jaetaan yleensä tähtipäivillä.
Tänä vuonna palkinnon saajia oli neljä. Palkinnon ansiokkaasta havaintotoiminnasta saivat Marko Mikkilä ja Arto Oksanen. Palkinnon ansiokkaasta harrastustoiminnasta saivat Timo-Pekka Metsälä ja Arvo "Arkki" Kuusela.
Arvo Kuusela sai palkinnon elämäntyöstä planetaarion ohjaajana ja tähtitieteen esittelystä koululaisille sekä harrastus- ja sivistystoiminnasta Kinnulan Alfa-80 ja Saarijärven Halley-85 -tähtiyhdistyksissä.
Timo-Pekka Metsälä sai palkinnon merkittävästä tähtivalokuvaustyöstä sekä tähtivalokuvausosaamisen levittämisestä.
Marko Mikkilä sai palkinnon ensimmäisistä ottamistaan valokuvista Kernin kaaresta 17.11.2007. Ne ovat erittäin harvinaisia ilmakehän valoilmiöitä.
Arto Oksanen sai palkinnon gammapurkauksen optisen jälkihehkun löytämisestä sekä pitkäaikaisesta ja merkittävästä kansallisesta havaintotoiminnan edistämisestä.
Klikkaa kuvaa!
Stella Arcti -palkinnon saajat vasemmalta: Timo-Pekka Metsälä,
Marko Mikkilä, Arkki Kuusela ja Arto Oksanen. Kuva Seppo Linnaluoto.
Retki Metsähoviin
Sunnuntaiaamuna mentiin bussilla Metsähovin tutkimuslaitoksille. Koska vierailijoita oli yli 50, joukko jaettiin kolmeen ryhmään.
Ensimmäiseksi tutustuttiin Geodeettiseen tutkimusasemaan, jota esitteli prof. Markku Poutanen ja Heikki Virtanen. Poutanen kertoi aluksi Metsähovin historiasta. Metsähovin maatila on ollut Helsingin yliopiston hallussa 1900-luvun. 1970-luvun alussa sinne rakennettiin ensimmäinen tähtitorni Yliopistolle. Myöhemmin 1970-luvulla sinne rakennettiin Teknillisen korkeakoulun 14 metrin läpimittainen radioantenni ja perustettiin Geodeettinen tutkimusasema.
Klikkaa kuvaa!
Retkeläiset ovat saapuneet Metsähoviin. Keskellä prof. Markku
Poutanen selostaa Metsähovin historiaa pienessä tihkusateessa. Kuva
Seppo Linnaluoto.
Markku Poutanen kertoi mikä on satelliittilaser. Maailmassa on kaikkiaan kolmisenkymmentä satelliittilaseria, joilla mitataan laserin ja satelliitin välillä kulkevan valopulssin kulkuaikaa. Mittauksilla ylläpidetään sekä globaaleita että kansallisia koordinaattijärjestelmiä, mutta havaintoja käytetään myös mm. satelliittien radanmääritykseen sekä maankuoren liiketutkimuksiin. Heikki Virtanen taas esitteli painovoimalaboratoriota, suprajohtavaa gravimetria ja absoluuttigravimetria.
Klikkaa kuvaa!
Metsähovin radioteleskooppi on kuvun alla. Kuva Seppo Linnaluoto.
Seuraavaksi tutustuttiin Metsähovin radiotutkimusasemaan, jota esitteli laitoksen tutkija Anne Lähteenmäki. Radiotutkimusaseman antenni on 14 metrin halkaisijainen lautasantenni, jota suojaa lasikuitukankainen suojakupu. Radioteleskoopilla tutkitaan mm. kvasaareita, Aurinkoa ja avaruuden molekyylisäteilyä.
Klikkaa
kuvaa!
Metsähovin 14 metrin läpimittainen lautasantenni. Kuva Hannu Hongisto.
Lopuksi tutustuttiin Helsingin yliopiston tähtitorneihin, joita on Metsähovissa kolme kappaletta tai oikeastaan vain päätorniin, jossa on 60 cm peiliteleskooppi.
Klikkaa kuvaa!
Yliopiston tähtitornissa. Oikealla Seppo Linnaluoto, tähtipäivien
pääjärjestäjä. Kuva Hannu Hongisto.
Retkellä käytiin myös pikaisesti katsomassa Kirkkonummen Komeetan Volsissa olevaa tähtitornia, jossa on 28 sentin läpimittainen kaukoputki.
Sunnuntain esitelmät
Päivän aloitti Stella Arcti -palkinnon saanut Arvo "Arkki" Kuusela, joka kertoi urastaan Kinnulassa ja Saarijärvellä kiertävän planetaarion kanssa. Kuuselasta tekivät muuten Taideteollisen korkeakoulun dokumenttielokuvien tekijät elokuvaa.
Professori Markku Poutanen Geodeettiselta laitokselta piti esitelmän aiheesta Planeetta Maa - jäätiköt ja järistykset satelliittien silmin.
Helsingin yliopiston amanakkatoimiston johtaja dosentti Heikki Oja totesi esitelmässään Aurinkokunta uusiksi, että aurinkokunta ei ole enää entisensä. Pluto on tipautettu pois planeettojen joukosta ja avaruusluotaimet antavat toinen toistaan komeampia kuvia eri planeetoista ja niiden kuista. Aurinkokunnan rajat ovat siirtyneet entistä kauemmaksi, kun Pluton takaa on löydetty joukoittain uusia mielenkiintoisia taivaankappaleita. Ja uudet tehokkaammat kartoitusohjelmat voivat tulevina vuosina seuloa esiin vielä monia yllätyksiä.
Näyttely
Näyttelytila oli koulukeskuksen liikuntasalissa. Näyttelyssä oli mm. Ursan planetaario, jossa oli puolen tunnin yleisönäytöksiä. Planetaarion kupooliin heijastettiin tähtitaivas ja diakuvia. Omatekoisia ja kaupallisia kaukoputkia oli kymmenkunta, enimmäkseen 10-20 cm peilillä varustettuja. Erikoisuutena oli varmaankin maailman pienimpiin kuuluva linssikaukoputki, jossa oli 11 mm objektiivi.
Klikkaa
kuvaa!
Näyttely liikuntasalissa. Edessä kaukoputkia, takana Ursan planetaario.
Kuva Seppo Linnaluoto.
Kirkkonummen Komeetta esitti video-ohjelmaa toiminnastaan ja mm. edellisistä vuonna 2002 pidetyistä tähtipäivistä. Komeetalla oli toiminnastaan näytteillä myös runsaasti kuvia. Komeetta pani myös seinälle valmistamansa planeettamallit, joista Jupiterin malli on suurin, läpimitaltaan 140 cm.
Ursalla oli näyttelyssä runsaasti julisteita toiminnastaan ja erikoisesti harrastusjaostoista. Lahtelaisella harrastajalla Juhani Salmella oli näytteillä mm. hienoja tähtikuvia.
Kaikenkaikkiaan voisi sanoa, että tähtipäivät oli komea ja hyvin järjestetty tapahtuma. Kirkkonummen koulukeskus havaittiin erityisen hyvin soveltuvaksi tapahtumalle.
Seppo Linnaluoto
