Täydellinen kuunpimennys 21.12.
Kuu pimenee sen laskiessa Suomessa. Koko kuunpimennys näkyy vain Pohjois-Suomessa.
Osittainen pimennys alkaa klo 8.32. Kuu laskee Helsingissä klo 9.33. Kuu on täysin pimentyneenä klo 9.40-10.54.
Kuun puolivarjopimennys alkaa klo 7.27, mutta se näkyy selvästi n. klo 8.20 lähtien.
Aurinko
Aurinko on pohjoisimmillaan 21.6. klo 14.28 ja eteläisimmillään 22.12. klo 1.38. Kevätpäiväntasaus on 20.3. klo 19.32 ja syyspäiväntasaus 23.9. klo 6.09.
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007 ja maksimiin päästäneen vuonna 2012. Vaikka pilkkujen määrä on nousussa, tänäkin vuonna lienee jaksoja, jolloin ei ole ainuttakaan pilkkua näkyvissä.
Kuu
Kuu näkyy parhaiten talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa. Kasvava Kuu näkyy parhaiten keväällä iltataivaalla ja vähenevä Kuu parhaiten aamutaivaalla syksyllä. Kesäpäivänseisauksen aikaan kesäkuussa Kuu näkyy matalimmillaan, mutta se on toisaalta niitä harvoja taivaankappaleita, jotka näkyvät valoisalla kesätaivaalla.
Merkurius näkyy länsiluoteisella iltataivaalla noin 25.3.-15.4. Se ilmestyy taivaalle noin tunti auringonlaskun jälkeen ja näkyy sen jälkeen noin tunnin ajan mikäli näkyvyys on horisonttiin asti. Parhaiten Merkurius näkyy noin 5.4. klo 21.20 maissa. Ks. Tähdet 2010 s. 36. Keväisin iltataivaalla Merkurius näkyy parhaiten näkyvyyskautensa alussa, sillä sen kirkkaus pienenee nopeasti.
Itäisellä aamutaivaalla Merkurius näkyy noin 15.9.-2.10. klo 6 maissa. Kirkkaimpana Merkurius näkyy näkyvyyskautensa lopussa. Ks. Tähdet 2009 s. 62.
Venus näkyy vuonna 2010 verrattain hyvin. Se näkyy iltataivaalla huhtikuusta kesäkuuhun ja aamutaivaalla marraskuusta seuraavaan vuoteen. - Venus on planeetoista kirkkain.
Maa on lähinnä Aurinkoa 3.1. klo 2, jolloin sen etäisyys on 147,0 milj. km. Maa on kauimpana Auringosta 6.7. klo 14, jolloin sen etäisyys on 152,1 milj. km.
Mars on oppositiossa eli vastapäätä Aurinkoa 29.1. Se nousee silloin Auringon laskiessa koillisesta, on keskiyöllä etelässä 52 asteen korkeudella ja laskee luoteeseen auringonnousun aikaan. Se on opposition aikoihin lähes yhtä kirkas kuin Sirius, taivaan kirkkain tähti. Mars siirtyy taantuvassa liikkeessään Leijonasta Kravun tähdistöön tammikuun alkupäivinä. Se on sitten lähellä Praesepen tähtijoukkoa.
Tämä oppositio ei ole kovinkaan läheinen. Marsin kulmaläpimitta on 14 kaarisekuntia, kun se oli 2003 periheliopposiotiossa peräti 25 kaarisekuntia.
Maaliskuussa Mars on etelässä illalla. Kesäkuussä se häviää. - Mars on selvästi punainen.
Jupiter näkyy matalalla lounaassa auringonlaskun jälkeen vielä helmikuun alkuun asti. Se ilmestyy aamutaivaalle kesällä ja saapuu oppositioon 21.9. Se nousee silloin Auringon laskiessa idästä, on keskiyöllä etelässä 28 asteen korkeudella ja laskee länteen auringonnousun aikaan.
Syksyllä Jupiter nousee idästä auringonlaskun aikaan. Se on etelässä vajaan 30 asteen korkeudella 10.10. klo 24 aikaan ja 15.11. klo 20 jälkeen. Jupiter on kevään jälkeen Kalojen tähdistön eteläosassa. - Jupiter on aina kirkkaampi kuin yksikään tähti.
Saturnus näkyy koko alkuvuoden 2010 aamuun asti. Tammikuun puolivälissä se nousee idästä klo 23 ja helmikuun puolivälissä klo 21. Se on oppositiossa 22.3.2010, jolloin se näkyy koko yön. Aamutaivaalle se ilmestyy lokakuun lopulla. Saturnus on koko vuoden Neitsyen tähdistössä. - Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet.
Uranus näkyy kiikarilla, mutta se erottuu tähdistä ainoastaan suurella suurennuksella kaukoputkella. Se on oppositiossa 21.9.2009 Kalojen tähdistön eteläosassa. Uranus on syyskuussa lähellä kirkasta Jupiteria, ks. Tähdet 2010 sivu 61.
Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo lähes 30:n asteen korkeudelle. Sen löytäminen tarvitsee Tähdet 2010:n karttaa s. 123 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Neptunus on vuoden 2010 alussa vielä melko lähellä Jupiteria, ks. Tähdet 2010 sivu 19. Se on oppositiossa 20.8. Sen löytäminen tarvitsee Tähdet 2010:n karttaa s. 124 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Meteorit
Sporadisia eli satunnaisia meteoreja näkyy kymmenkunta tunnissa. Aamulla meteoreja näkyy enemmän kuin illalla. Syksyllä sporadisia meteoreja näkyy enemmän kuin keväällä.
Kvadrantideja näkyy 1.-5.1. Eniten niitä näkyy 3./4.1. Kuu häiritsee havaitsemista.
Perseidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy eniten 10.-13.8. Parhaiten niitä näkyy 12. ja 13.8. välisenä yönä. Kuu ei haittaa havaintoja.
Geminidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy 7.-17.12. useina öinä. Aktiivisimmillaan parvi on aamulla 14.12.
Tähtitaivas näyttää joka vuosi melko samanlaiselta, sillä tähtitaivaan muutokset ovat yleensä hyvin pitkäaikaisia.
Tutuin tähtikuvio useimmille ihmisille on Otava. Se on niin pohjoisessa, että se näkyy aina. Reitti Pohjantähteen kulkee seuraavasti: Otavan kahden oikeassa laidassa olevasta tähdestä vedetään viiva ylöspäin, jonka pituus on viisi kertaa tähtien välinen matka. Pohjantähti ei ole erityisen kirkas, mutta se on kuitenkin seutunsa kirkkain tähti, joten se on helppo tunnistaa.
Kun Otavan kaarta jatketaan alaspäin, tullaan Karhunvartijan Arcturus-tähteen, joka on taivaan pohjoisenpuoliskon kirkkain tähti.
Talvi-iltoina näkyy suunnilleen etelässä Orionin kirkas tähdistö, joka muistuttaa tiimalasia. Sen keskellä on kolmen tähden suora rivi, joka osoittaa vasemmalle alas tähtitaivaan kirkkaimpaan tähteen, Siriukseen.
Kevätiltoina on etelässä Leijonan tähdistö, joka tosiaan muistuttaa hieman makaavaa leijonaa ja sen vasemmalla puolella on Neitsyen tähdistö.
Kesäiltoina valoisan taivaan kirkkain tähtikuvio on Kesäkolmio, jonka oikeassa yläkulmassa on Vega, joka kuuluu pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin. Kolmion vasen ylätähti on Deneb ja alhaalla on Altair.
Syysiltaisin etelässä ei ole erityisen kirkkaita tähdistöjä. Eteläisellä taivaalla on suuri Pegasus-neliö, jonka vasemmasta yläkulmasta lähtee Andromedan tähtien rivi. Jos jatketaan matkaa, niin saavutaan Perseukseen ja Ajomieheen, jossa on pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Capella.
Mistä saa tietoa?
Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2010 on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 10 euroa ja muilta 12 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: http://www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/
Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Seppo Linnaluodon kotisivu: http://www.ursa.fi/~linnaluo Sinne laitetaan myös työväen/kansalaisopiston tähtikurssin tiedotuksia.
Seppo Linnaluoto