Aurinko. Yläreunassa Merkurius sen editse kulkemassa. Alhaalla oikealla iso auringonpilkku.
Merkurius, musta piste alempana, Auringon ylikulussa. Ylempänä auringonpilkkuja. Iso-Heikkilä 9.5.16
1.8.08. Auringonpimennys. Iso-Heikkilä.
ISO kuva Kuusta!
Normaalikuu ja "superkuu". 5.5-6.5. 2012 näkyi täyskuu lähimmillään Maata. Kokoero "normaalikokoiseen" Kuuhun oli kuvanmukainen. Etäisyys kilometreissä saattaa hiukan vaihdella, lähteistä riippuen.
Nousevan täyskuun ympärillä ja alapuolella erottuu tumma Maan varjo avaruudessa. Kuun yläpuolella kajastelee punertava "Venuksen vyö," auringonvalon aiheuttama vastarusko. Runosmäen Nunnavuori 5.5.2012
Ja Kuutako kuumottaa? Ei luulisi, kun on maan varjossa!
Melkoisen nuori Kuu. Suomenennätyksen metsästäminen jatkuu silti...
Tässä vielä hoikempi, 21:ssä tunnissa ei ehdi paljon lihoa.
Kapea kuunsirppi Kevolassa 25.4.09. klo 22.13. Uusikuu oli aamulla klo 6.23. Tässä kuvassa se on 15h 50 min. vanha. Canon 40D, 300mm F4 tele f8, 1/2 sek valotus ISO 800. Photoshop-käsittely.
11.3.08. HDR,"High Dynamic Range"-kuva Kuusta. Kuusi erimittaista valotusta pinottu Photomatix Basic-ohjelmalla. Näin Kuusta on mahdollista saada näkyviin sekä varjonpuolelta että kirkkaasta sirpistä yksityiskohtia.Canon 40D, 300 mm f4 tele himmennetty f5.6, 1/125, 1/30, 1/5, 1, 4 ja 6 sekunnin valotukset. ISO 100. Photoshop. Iso-Heikkilä.
Aristarchus- ja Väisälä-kraattereita eri valaistusolosuhteissa, tässä sekä tuossa alla. Iso-Heikkilä 4.4.12
Kirkasseinäinen Aristarchus ja Väisälä-kraatteri, nuolen osoittama, olivat hienosti Kuun varjorajalla sunnuntai-illalla 4.3.12.
Merkuriuksen auringonpuoli kaartuu sirppinä, maan ilmakehä on kuvajaista vielä muotoillut. Oikea kuva: laskeva Merkurius, kuvan keskeltä alaspäin, iltakajossa. Vasemmalla ylhäällä Seulasten tähtisikermä.
Venus-planeetta sirppinä. Oikealla "venuksensilta" 28.3.07.
Kuunsirppi ja Venus nousivat lähekkäin aikaansaaden hienot valosillat Haunistenaltaaseen Raisiossa 14.8.2012.
Mars 24.10.05. Marraskuun alussa -05 se oli lähimmillään maata.
Mars Iso-Heikkilän linssillä. Hiukan näkyy napalakkia ylhäällä, ehkä alhaallakin, sekä tumma Syrtis Major-alue. Iso-Heikkilä 15.4.14
Jupiterista erottuu pienelläkin kaukoputkella kaksi vyötä, aina joskus myös sen suuri punainen pilkku. Sekä runsaasti muitakin yksityiskohtia. Iso-Heikkilä 16.11.11
Jupiterin suuri punainen pilkku. Iso-Heikkilä 28.3.14
Kallisto-kuun varjo Jupiterin yläreunassa. Iso-Heikkilä 28.3.14
Jupiterin neljä kirkkainta kuuta, "Galilein kuut"
Saturnus Iso-Heikkilän linssiputkella kuvattuna
Saturnuksen kirkkaimmat kuut. Kaksi kuuta, Enceladus ja Mimas, hukkuivat kirkkaan planeetan hohteeseen. Yhteensä Saturnuksella on n. 60 kuuta. Iso-Heikkilä 6.5.11.
Uranus erottuu kaukoputkissa hieman tähtiä isompana sinivihreänä pallona. Iso-Heikkilä 9.10.11
Uranuksen ja Neptunuksen kuita. Uranukselta on löytynyt 27 kuuta. Neptunukselta niitä tunnetaan tällä hetkellä 14 kpl. Kuvausputken optinen akseli ei ole ollut täysin suorassa, siksi esim. Uranuskin näyttää enemmänkin komeetalta. Himmeiden kuiden esiinsaamiseksi vaadittu 20-30 sekunnin valotus on myös ylivalottanut vihreänsiniset planeetat valkoisiksi. Kevola 2.10.13 (Uranus) sekä 7.10.13 (Neptunus)
Neptunus on sekin ulkomuodoltaan vihertävä, Uranustakin kaukaisempi kaasupallo.
Asteroidi Kevola on mahdollista löytää kuvaparista lyhyinä viiruina! Kevola 16-18.10.10.
Pluton liike tähtitaivaivaalla. Kuvien väli on melko tarkkaan vuorokausi. Ensimmäisen kuvan ottoa haittasi vaihteleva pilvisyys. Kevola 30.9-1.10.2011
Pluto alkaa jo sulautumaan Linnunradan himmeiden tähtien sekaan. Lokakuun lopulla se matkasi M 24-tähtipilven eteläreunalla. Erottuu se kuitenkin 300-millisen telen kuvassa! Kevola 21.10.11
Kuu peitti Venuksen 18.6.07. Iso-Heikkilä klo 18.34. Tässä Venus on juuri palannut takaisin ihmisten ilmoille. Refraktori 152/2063mm, Canon 400D, ISO400, 1/500 sek. Rajaus ja terävöitys Photoshop.
Venuksen esiintulo Kuun takaa klo 18.33-18.35.
Maaliskuun puolivälin paikkeilla kirkas Venus ohitti läheltä, vasemmalle kulkien, toiseksi kirkkaimman planeetan, Jupiterin. Aivan Jupiterin yläpuolella erottuu kolme sen kuista. Iso-Heikkilä 13.3.12
Venus kulki huhtikuun alkupuolella myös Seulasten tähtijoukon alapuolelta. Iso-Heikkilä 4.4.12
Venuksen ylikulku 6.6.2012 jäi Iso-Heikkilässä paksujen pilvien taakse. Tässä kuitenkin 12 näkemystä Venuksen sirpin ja koon muutoksista tämän vuoden aikana. Planeetan näennäinen koko kasvaa sen sirppiintyessä, siis lähetessä maapalloa.
Venus n. 2 asteen päässä Auringosta. Ilmakehän rauhattomuus mutta ennenkaikkea Auringon kirkkaus teki kuvauksesta haastavaa. Aivan kuin lumituiskun kaltainen siitepölysade haittasi myös kuvien pinoamista, lähes joka ruudussa lentelee valkoisia palleroita. Iso-Heikkilä 4.6.12
Venuksen sirppi ohuena. Sirppi on yli 180 astetta pitkä. Iso-Heikkilä 30.5.12
13-14.3.2012 oli mahdollisuus yön aikana katsella ja kuvata viittä planeettaa. Ilmakehä vaan oli kovin rauhaton, planeetoista ei paljon yksityiskohtia erotu. Merkurius on ehtinyt sirppivaiheeseen, Venus alkaa olemaan melkein puolikas, siis Maasta katsottuna. Marsin pohjoinen napalakki näyttää sulaneen. Aamuyöstä matalalle etelään nousee Saturnus. Iso-Heikkilä 13-14.3.12
Iso-Heikkilän 152/2063mm linssillä kuvattuja planeettoja.
Asteroidi 1947 Iso-Heikkilän (1935ea)lyhyt valoviiru alhaalla Neitsyen tähdistössä. Y. Väisälä löysi sen 4.3.1935 Iso-Heikklän tähtitornilla otetuista kuvista. Galaksi ylh. oikealla on NGC 5691. 4X3min. valotuksia, ISO1600. Kevola 30.4.14
Saturnuksen pinnalta erottuu yksityiskohtia, mm. maapallon kokoinen myrskyalue sen yläreunassa. Iso-Heikkilä 10.5.11.
Saturnuksen rengassysteemiä katseltiin vuosina 2009-10 niin suoraan sivulta että näytti siltä kuin planeetan läpi olisi työnnetty kapea piikki. Iso-Heikkilä 21.5.10.
Kopernikus-kraatteri, halkaisija n.90 km, on eräitä näyttävimpiä pinnanmuotoja Kuussa. Iso-Heikkilä 4.3.12
Tasapohjaisen ja tumman Plato-kraatterin pohjalta voi erottaa muutaman pienemmänkin kraatterikuopan. Iso-Heikkilä 4.3.12
Kuperakuunäkymiä vappuillalta. Iso-Heikkilä 1.5.12
Sinus Iridum, Sateenkaarien lahti ja vaalea Jura-vuoristo Kuussa. Iso-Heikkilä 4.3.12
Gassendi-kraatteri sijaitsee Mare Humorumin, Kosteuden meren, pohjoisreunalla Kuussa. Iso-Heikkilä 4.3.12
Kuun Alpit ja Alppilaakso. Vallis Alpina, Alppilaakso on kummallisen näköinen uurre vuoristossa. Alhaalla keskeltä oikealle näkyy Cassini-kraatteri, sen sisällä erottuu vielä pari pienempää monttua. Cassinista vasemmalle heittää Piton-vuori hienon varjon tasangolle. Iso-Heikkilä 10.5.11.
Apollo 11:n laskeutumisalue Kuun Rauhallisuuden meren eteläreunalla. Siis ensimmäisten ihmisten käyntipaikka Kuun pinnalla. Mitään astronauttien paikalle jättämiä vermeitä ei kuvasta voi havaita, osoitinnuolen pituus olisi Kuun pinnalla n.20 km. Iso-Heikkilä 1.4.2009.
Messier ja Messier A-kraatterit Kuun Hedelmällisyyden meressä. Kaksi pientä kuoppaa aivan kuvan keskellä. Niistä vasemmalle länteen ja alas etelään lähtee mielenkiintoisen näköset pölyjuovat. Kraatterit on nimetty tähtitieteilijä Charles Messierin mukaan. Iso-Heikkilä 31.3.2009.
Suora valli on n.90km pitkä rinne Kuun keskivaiheilla. Iso-Heikkilä 5.3.2009.
Kaksi uomaa eli Rimaa Kuun keskivaiheilla. N. 100 km. pituinen Rima Hyginus vasemmalla ja 200 km. pitkä Rima Ariadeus oikealla. Iso-Heikkilä 152/2063 refr. Canon 40DAstro, kamera-adapteri,10mm Nagler-okulaari 320X suurennos 1 sek ISO 400. 22.3.10.
Kuu liittyi Venuksen ja Merkuriuksen seuraan 16.4.10. Merkurius erottuu vaivoin kuvan alareunassa keskeltä hiukan oikealle. Kevola 16.4.2010.
Tämäkin oli näitä "kerran elämässä" tapahtumia.
Ensimmäisiä kuvia Kevolan uudella Planewave-kaukoputkella. Kohteena oli talven kirkkain komeetta Lovejoy. 2min. valotus ilman guidausta. Kuvaa ei ole käsitelty mitenkään. Canon 40D 1600 ISO. Kevola 15.2.15
Komeetta C/2011 L4 PanSTARRS hyvissä olosuhteissa eli Kevolassa kuvattuna. Onhan se alhaalla ja Turun-Paimion suunnalla, mutta hienosti on tuota komeettapölyä näkyvissä (melkein) Andromedan galakseille asti! Canon 300mm f4 linssi, 5 valotusta ISO 800 yht. 12 min. Kevola 4.3.13
Komeetta 17P/Holmes. Se kirkastui lokakuun lopulla 2007 yllättäen alle vuorokaudessa lähes miljoonakertaisesti! Samalla lailla se käyttäytyi vuonna 1892. Sumupallon läpi näkyy myös taustataivaan tähtiä.Vasen kuva. C-11 f6.3, Canon 400D, 8 valotusta yht. 80sek, ISO800. Iso-Heikkilä 1.11.07. klo 18.33-18.37.Oik. kuva: 23.11.07. Canon 400D, 300mm f4 tele, ISO800, seitsemän valotusta, yht. 4min. Täyskuu oleili myös samaan aikaan taivaalla.
27.1.08. Komeetta 46P/Wirtanen. Amerikansuomalaisten jälkeläinen, astrofyysikko Carl A. Wirtanen löysi komeetan vuonna 1948. Celestron C11, f6.3, 6 valotusta ISO 800 yht. 12 min.Iso-Heikkilä
Kirkkaahko komeetta C2012 Panstarrs kulki pitkin kevättä korkealla iltataivaalla, mm. Otavan kauhan vasemmanpuoleisimman, Benetnasch-tähden, alapuolelta. Lyhyt pyrstökin on havaittavissa. SkyWatcher-linssiputki, 6X 3min. valotuksia, ISO 3200. Kevola 30.4.14
Asteroidi YU 55 pyyhälsi Kuutakin lähempää Maan ohi. Vaikka täyskuu noin 12 asteen etäisyydellä haittasi kuvaamista, hento valoviiru sentään asteroidista erottuu. Iso-Heikkilä 9.11.11.