9.3.07 ursa(a)ursa.fi

Ensimmäinen supernova havaittu Suomesta käsin

Varkautelaiset tähtiharrastajat Veli-Pekka Hentunen ja Markku Nissinen ovat löytäneet uuden supernovan, kertoo Tähdet ja avaruus -lehden juuri ilmestynyt numero (2/2007). Hentunen ja Nissinen valokuvasivat tähden kuoleman lähes miljardin valovuoden etäisyydeltä. Uutta supernovaa ei ole koskaan aiemmin löydetty Suomen yötaivaalta.

Veli-Pekka Hentunen kuvasi Härkämäen observatoriolla 19. helmikuuta galakseja pohjoisen taivaannavan ympäristössä. "Yhden galaksin reunassa näkyi tähtimäinen kohde", Hentunen kertoo. Harrastuskaveri Markku Nissinen heräsi kello neljä yöllä Hentusen viestiin. Seuraavana iltana hän varmisti havainnon. "Kohde näkyi ottamissani kuvissa heti. Paikkamittaus ja kirkkaus antoivat täsmälleen saman tuloksen kuin edellisöisissä kuvissa. Löytö oli siis aito!"

Miehet ehtivät ilmoittaa löydöstä ensimmäisinä Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskukseen, joka ylläpitää maailmanlaajuista uusien supernovien listaa. Näin heistä tuli supernovan SN2007ae löytäjiä. Pari vuotta kestänyt galaksien havaintoprojekti tuotti loistavan tuloksen. "Lukuisille tähtiharrastajille oman uuden kohteen löytyminen on salainen tai ehkä julkinenkin haave", Hentunen toteaa.

Supernova syntyy, kun riittävän massiivinen tähti menettää elinkaarensa loppuvaiheessa vakautensa ja räjähtää. Myös kaksoistähtijärjestelmän toinen tähti voi räjähtää supernovana imettyään kumppaniltaan riittävästi materiaa. Supernovaräjähdyksessä tähden kirkkaus miljardikertaistuu ja tähti loistaa hetken emogalaksiaan kirkkaampana. Siksi myös kaukaisten galaksien supernovat voidaan nähdä. Omassa Linnunradassamme on viimeksi havaittu supernova 400 vuotta sitten.

Löytö on kotimaisen tähtitieteen historiaa. Koskaan aiemmin uutta supernovaa ei ole löydetty Suomen yötaivaalta. Ennen Hentusen ja Nissisen havaintoa ainoa supernovia löytänyt suomalainen oli tähtitieteilijä Seppo Mattila. Mattilan kolme supernovaa löydettiin Chilen ja Kanarian saarten observatorioissa.

Nykyaikaisilla automaattilaitteilla supernovien etsintä on rutiinia ja niitä löydetäänkin vuosittain useita satoja. Nissisen mukaan ahkeralla tähtiharrastajalla on silti mahdollisuutensa. "Suomessa pohjoisen taivaannavan alue on korkealla, joten sen himmeitä kohteita voidaan havaita paremmin kuin muualta. Aina automaattikaukoputkilta jää jotain huomaamatta."

Kuvia vapaasti lehdistön käyttöön

Nordic Optical Telescope (NOT):
NOT:n kuva supernovasta (Lähde: NOT / Thomas Augusteijn, Anlaug Amanda Djupvik)
NOT:n kuva, supernova merkitty (Lähde: NOT / Thomas Augusteijn, Anlaug Amanda Djupvik)
NOT:n kuva supernovasta (pieni) (Lähde: NOT / Thomas Augusteijn, Anlaug Amanda Djupvik)
NOT:n kuva, supernova merkitty (pieni) (Lähde: NOT / Thomas Augusteijn, Anlaug Amanda Djupvik)

Löytäjät:
Nissinen ja Hentunen (Lähde: Hannu Aartolahti / Tähdet ja avaruus)
Hentunen ja Nissinen (Lähde: Hannu Aartolahti / Tähdet ja avaruus)

Löytöpaikka taivaalla:
Supernovan löytöpaikka (Lähde: Tähdet ja avaruus / Mikko Suominen, Stellarium)

Linkkejä

NOT:n sivut
Mitä ovat supernovat?
Tietoa supernovista wikipediassa

Lisätietoja

Veli-Pekka Hentunen, 040 701 1625
veli-pekka.hentunen (at) varkaus.fi

Markku Nissinen, 040 587 7600
markku.nissinen (at) pp.inet.fi