29.11.06 ursa(a)ursa.fi

Uusi tähdenlentoparvi suomalaisen haaviin

Jarmo Moilanen on ensimmäisenä suomalaisena onnistunut löytämään uuden tähdenlento- parven. Löytö julkistetaan yhteistyössä NASA:n tutkijan Peter Jenniskensin kanssa, kertoo tällä viikolla ilmestyvä Tähdet ja avaruus -lehti (nro 7/2006). Moilasen tähdenlentoparvi liittyy aiemmin tuntemattomaan pyrstötähteen, jonka radan arvioidaan kulkevan hyvin läheltä maapalloa.

Vaalalainen tähtiharrastaja Jarmo Moilanen on seurannut viime vuosina yötaivasta valvontakameran avulla. Tutkiessaan 6. lokakuuta 2005 edellisen yön kuvia hän huomasi useita samasta pisteestä käsin taivaalle ilmestyneitä tähdenlentoja.

Samasta suunnasta tulevat meteorit kuuluvat yleensä tähdenlentoparviin. Tähdenlentoparvet syntyvät tyypillisesti komeetan radalleen jättämästä pölyvanasta. Kiertäessään vuosittain Auringon ympäri maapallo kulkee radallaan useiden tällaisten vanojen läpi.

Moilanen itse huomasi, että kyseessä täytyi olla ennestään tuntematon tähdenlentoparvi. "Olin hetken ihan suu auki", muistelee Moilanen historiallista löytöhetkeä Tähdet ja avaruus -lehdessä. "Kamerani oli taltioinut kaksitoista tähdenlentoa parvesta, josta yksikään käytettävissä ollut hakuteos ei tiennyt mitään."

Jarmo Moilanen raportoi löytönsä eteenpäin ja jatkotarkistuksissa muiden suomalaisten ja eurooppalaisten havaitsijoiden havainnoista löytyi yksittäisiä saman meteoriparven edustajia.

Varmistus tuli tänä syksynä

Nyt lokakuussa maapallo kohtasi jälleen camelopardalidien pölyvanan. Saksassa ja Espanjassa lokakuun 5. päivänä tehdyt havainnot varmistivat, että kyseessä on vuosittain toistuva tähdenlentoparvi.

"Uusia meteoriparvia löydetään koko maailmassa vain noin kaksi vuosikymmenessä", kommentoi NASA:n tutkija Peter Jenniskens. Jenniskens kuuluu maailman johtaviin meteoriparvien tutkijoihin. Löytö julkistetaan yhteistyössä hänen kanssaan.

"Tällä hetkellä luotettavasti dokumentoituja tähdenlentoparvia tunnetaan vain noin 30. Moilasen parvi on yksi niistä," Jenniskens sanoo.

"Kertaakaan aiemmin suomalainen ei ole onnistunut löytämään kokonaan uutta, varmasti olemassa olevaa meteoriparvea", toteaa Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola. "Samalla kyseessä on tähän asti merkittävin suomalaisen tähtiharrastajan tähtitieteellinen löytö."

Meteoriparvelle on ehdotettu alan käytännön mukaista nimeä lokakuun camelopardalidit, koska parven tähdenlennot ilmestyvät yötaivaalle Kirahvin (latinaksi Camelopardalis) tähtikuvion tuntumasta. Kirahvi on himmeiden tähtien muodostama tähdistö lähellä Pohjantähteä.

Aiemmin tuntemattoman komeetan hiukkasia

Tähdenlentoparvi on peräisin aiemmin tuntemattomasta komeetasta. Arvioiden mukaan lokakuun camelopardalidien emokomeetta käyttää yhteen kierrokseen Auringon ympäri noin 4000 vuotta. Lähimmillään se käy juuri ja juuri Maan radan sisäpuolella.

"Kyseessä on yksi viidestä maapallolle vaarallisimmasta pitkäjaksoisesta pyrstötähdestä", toteaa Peter Jenniskens. Todennäköisyys, että seuraavien vuosituhansien kuluessa kohde törmäisi maapalloon on silti häviävän pieni.

Todennäköisyyttä on toistaiseksi mahdoton laskea, sillä emokomeetan tarkka sijainti (sen karkeasti arvioidun radan varrella) on tuntematon.

"Pitkäjaksoiset komeetat muodostavat vaikean ongelman koko pienkappaleiden törmäysriskin kannalta", toteaa dosentti Karri Muinonen Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitokselta. "Niiden merkitys on riskianalyyseissä koko ajan kasvamassa, koska suurin osa isoimmista asteroideista on jo löydetty ja vieläpä todettu vaarattomiksi lähitulevaisuudessa."

Oman ison ongelmansa muodostaa pyrstötähden rata, joka on lähes 90 asteen kulmassa aurinkokunnan tasoon nähden. "Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen tapaus. Maanpäällisten observatorioiden kannalta voi olla erityisen haastava tehtävä löytää tämän parven emokomeetta", arvioi Muinonen.

"Kun tällaisella radalla liikkuva kohde saapuu aurinkokunnan sisäosiin, se on havaittavissa hyvin lyhyen aikaa jos lainkaan. Suurin osahan observatorioista sijaitsee maapallon matalilla leveysasteilla. Tämä vaikeuttaa osaltaan myös uuden tähdenlentoparven emokomeetan löytämistä."

Ei ensimmäinen löytö Moilaselta

Jarmo Moilanen on aiemminkin kunnostautunut taivaanilmiöiden parissa. 1990-luvulla hän onnistui löytämään kolme uutta haloilmiötä, joista kaksi hän tavoitti Etelämantereelta Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön NSF:n rahoittamassa havaintoprojektissa. Syksyllä 2003 Moilanen löysi yhdessä Satu Hietalan kanssa Suomen toiseksi suurimman törmäyskraatterin Keurusselän.

Kuvia vapaasti lehdistön käyttöön

Meteoriparvi ja kuva Jarmo Moilasesta (Lähde: Tähdet ja avaruus / Jarmo Moilanen)
Meteoriparvi Jarmo Moilasen kuvaamana (Lähde: Tähdet ja avaruus / Jarmo Moilanen)
Valvontakamera, jolla havainto tehtiin (Lähde: Tähdet ja avaruus / Jarmo Moilanen)
Grafiikka komeetan ja parven radasta (jpg/pdf) (Lähde: Tähdet ja avaruus / Mikko Suominen, Celestia)
Suunta, josta lokakuun camelopardalidit tulevat (Lähde: Tähdet ja avaruus / Mikko Suominen, Celestia)

Lisätietoja

Jarmo Moilanen, 040 775 6268
jarmo.moilanen (a) vaala.net

Marko Pekkola, 050 368 7468
marko.pekkola (a) ursa.fi