28.6.05 ursa@ursa.fi

60 vuotta suomalaisten retkikuntien auringonpimennyshavainnoista

Muistomerkki Varkauteen havaintojen kunniaksi


Heinäkuun 9. päivänä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä kun Suomessa tehtiin tiedehistoriaa. Geodeettisen laitoksen tutkijat matkustivat Savoon Kangaslammille ja Pohjanmaalle Poroluodolle tekemään elokuvakameran ja radion avulla havaintoja auringonpimennyksestä. Tarkoitus oli mitata paikkakuntien välimatka havaitsemalla pimenevää Aurinkoa. Kehittämänsä menetelmän avulla suomalaiset onnistuivat kaksi vuotta myöhemmin mittaamaan Etelä-Amerikan ja Afrikan välisen etäisyyden ennennäkemättömän tarkasti. Työn suoritus ja tulokset toivat tekijöilleen ja sodasta toipuvalle kansakunnalle maailmanlaajuista arvostusta.

Ennen satelliittien aikakautta paikkakuntien välinen etäisyys voitiin laskea kolmioketjujen avulla. Kun yhden kolmion sivun pituus ja kolmioiden kulmat mitataan, voidaan paikkakuntien välimatka laskea. 1900-luvulle tultaessa mannerten mittasuhteet oli saatu varsin hyvin selville kolmiomittauksen avulla, mutta valtamerten poikki mittauksia ei kuitenkaan kyetty ulottamaan, eikä Vanhan ja Uuden Maailman välistä matkaa pystytty mittaamaan tarkasti. Ratkaiseva keksintö oli ylittää este yhdistämällä valtameren eri puolilla tehtävät auringonpimennyshavainnot radiosta saatavan aikamerkin avulla.

Havaintolaitteiden pystytystä Kangaslammilla vuonna 1945

Kansainvälisesti merkittävän saavutuksen kunniaksi vuoden 1945 havaintopaikalla, Kangaslammin Kurenlahdella paljastetaan muistomerkki heinäkuun 9. päivä kello 16, jolloin ensimmäisistä havainnoista on kulunut kuusikymmentä vuotta. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä professori Lauri Anttila, joka on luonut useita teoksia, joissa ihmisen ja maailmakaikkeuden vuorovaikutus on keskeisenä ajatuksena. Taivaalta paistavan Auringon säteet yhdistävät muistomerkissä vuosien 1945 ja 1947 havaintopaikat eli Kangaslammin, Poroluodon, Brasilian Bocaiúvan ja Ghanan Banan.

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt apurahan muistomerkin valmistamista varten. Hanketta tukee myös Varkauden kaupunki, johon Kangaslampi on liittynyt vuoden 2005 alusta. Myös tähtiharrastusyhdistys Warkauden Kassiopeia on avustanut hankkeen toteuttamisessa.

Painolaatuisia kuvia lehdistön käyttöön:

Kuva 1. Vuoden 1945 retkikunta Tif-tiedosto, 18,4 Mt (Kuvassa eturivillä kolmas oikealta geodeettisen laitoksen myöhempi johtaja, professori V. A. Heiskanen
Kuva 2. Havaintolaitteiden pystytystä Kangaslammilla, Tif-tiedosto, 9,7 Mt
Kuva 3. Auringonpimennys, Tif-tiedosto, 12 Mt

Kuvien käyttöön annetaan kertajulkaisuoikeus tämän uutisen julkaisemisen yhteydessä. Kuvien lähteeksi mainittava Geodeettisen laitoksen kuva-arkisto.

Lisätietoja: