6.8.2002 ursa@ursa.fi

Artjärven tähtitornin peruskivi muurattu

Ursa rakentaa Artjärven kuntaan havainto- ja kurssikeskusta. Kolmevuotisten rakennustöiden ensimmäisessä vaiheessa alueelle valmistuu tähtitorni, jonka peruskivi valettiin lauantaina elokuun 3. päivänä. Tilaisuudessa Artjärven kunnanjohtaja Kimmo Kuparinen kertoi Ursan hankkeen olevan pienelle kunnalle tärkeä. Ursan puheenjohtaja Hannu Karttunen taas esitti puheessaan huolensa lisääntyvästä valosaasteesta ja toivotti hankkeelle "pimeää tulevaisuutta", niin että paikalliset päättäjät huolehtisivat havaintokeskuksen toimintaedellytysten säilymisestä.

Läpimitaltaan kuusimetrinen torni tulee sisältämään nykyaikaiset havaintolaitteet: Ursa valitsi kesäkuussa tähtitornin pääinstrumentiksi amerikkalaisen Meade Instruments Corporationin noin 40 cm:n peilillä varustetun teleskoopin. Tietokoneohjauksella ja GPS-paikannuksella varustettu laite on maailman suurin sarjavalmisteinen kaukoputki. Laitteen toimittaa Teknofokus. Lisälaitteeksi asennetaan digitaalinen CCD-kamera.

Tähtitornin on tarkoitus valmistua syksyn aikana. Havaintoinstrumentti asennetaan paikalleen kevään 2003 aikana.

Havainto- ja kurssikeskus saa rahoitusta Euroopan unionilta, Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja Artjärven kunnalta. Hanke kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman piiriin. Hankkeen kustannusarvio on noin 250 000 euroa.

Lisätietoja:

http://www.ursa.fi/ursa/artjarvi
Jukka-Pekka Teitto: puh.0400 498 260, jukka-pekka.teitto@phnet.fi
Mikko Syrjälahti: puh. 040 552 8136, mikko.syrjalahti@iki.fi

- - -

Tähdenlennot suihkivat elokuun yössä

Elokuun 12. ja 13. päivän välisenä yönä saa maksiminsa perseidit, yksi vuoden neljästä suuresta tähdenlentoparvesta. Lyhyen yön aikana taivaalla voi näkyä jopa 50–70 tähdenlentoa tunnissa. Mukaan voi mahtua muutama kirkkaiden planeettojen veroinen tulipallokin. Perseidien tähdenlentoja näkyy useina öinä jo ennen maksimia ja muutamina sen jälkeenkin, mutta määrät ovat kuitenkin 12./13.8. yötä vähäisempiä.

Tähdenlennot näyttävät tulevan Perseuksen tähtikuvion suunnalta, mistä parvi on saanut nimensäkin. Tähtikuvio näkyy elokuun öinä koillisen ja idän välisellä taivaanosalla.

Tähdenlennot eli meteorit ovat yleensä hiekanjyvän kokoisia hiukkasia, jotka tulevat avaruudesta. Iskeytyessään Maan ilmakehään ne palavat tähdenlentona näkyvänä valoilmiönä. Kirkkaammat tähdenlennot, tulipallot eli bolidit, ovat suurempia, ehkä nyrkin tai jalkapallon kokoisia murikoita. Normaalien tähdenlentoparvien kappaleet palavat kokonaan ilmakehässä eikä niistä yleensä tiedetä tippuneen mitään maanpinnalle saakka.

Lisätietoja:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tamakuu/meteorit.html