20.11.2002 ursa@ursa.fi
Sankat pilvet peittivät lähes koko Suomen leonidien tähdenlentojen maksimiyön 18./19.11. aikana. Kutakuinkin kaikkialla Manner Suomessa taivas oli toivottoman pilvinen.
"Sitkein tähtiharrastajien autokunta ajoi yön aikana noin 1200 kilometriä selkeää säätä löytääkseen läpi Länsi-Suomen, Oulun läänin, Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon, mutta tuloksetta”, kertoo Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola Ursasta.
Myöhään aamuyöllä Itämereltä saapuneet ajoittaiset pilviraot mahdollistivat kuitenkin leonidien seuraamisen osissa Turun saaristoa. Ursan havaitsija Timo Kinnunen seurasi meteoripurkausta Maskussa.
Ylivoimaisesti parhaat havainto-olosuhteet olivat niillä Jyväskylän Sirius ry:n jäsenillä, jotka seurasivat leonidien tähdenlentosadetta tilauslentokoneesta Jyväskylän tuntumassa. Kone pääsi kunnolla korkeimpienkin pilvien yläpuolelle, ja näin myös Kuun haitta oli minimaalinen. Leijonan tähdistöstä syöksyi hienoja ja kirkkaita tähdenlentoja yksi toisensa perään ympäri taivaankantta.
“Olimme haltioissamme. Parhaimmillaan tähdenlentoja näkyi sekunnin välein”, kertoi lennolle osallistunut harrastaja Mika Venäläinen.
Finnairin aamun ensimmäinen reittikone Joensuusta Tampereen kautta Helsinkiin tarjosi hetkittäin väläyksiä runsaasta meteorisateesta, sillä kone pääsi käymään vain ajoittain yli seitsemän kilometrin korkeuteen nousseen pilvimassan yläpuolella.
Osa suomalaisista harrastajista teki havaintoja ulkomailla. Eteläisessä Euroopassa ja myös Kanarian saarilla pilvisyys ja kirkas täysikuu haittasivat jossain määrin havaintoja.
Leonidihavaintotulosten kunnolliseen käsittelyyn vierähtää viikkoja. Euroopan tähtisateen huipentuma oli noin 10 minuutin tarkkuudella oikein ajoitettu. Suomalaisen matemaatikon Esko Lyytisen arviot muun muassa maksimin ajoituksesta näyttävät alustavasti onnistuneilta.
Myös Lyytisen pessimistinen ennuste Pohjois-Amerikan leonidisateen suuruudesta vaikuttaa onnistuneemmalta kuin muun muassa Nasan Peter Jenniskensin tai muiden ulkomaisten tutkijaryhmien, kuten Robert McNaughtin ja David Asherin Pohjois-Amerikkaa virheellisesti suosineet odotukset.
Näillä näkymin elinaikamme leonidien parhaiksi näytelmiksi ovat jäämässä vuoden 1999 marraskuun Euroopan maksimi sekä viime vuoden 2001 marraskuun Tyynen Valtameren näytelmä. Nämä molemmat kohosivat juuri ja juuri tähdenlentomyrskyn minimimääritelmän (4000 tähdenlentoa tunnissa) tuntumaan. Seuraavaa leonidien tähdenlentomyrskyä odotetaan vasta vuodelle 2098.