14.11.2002 ursa@ursa.fi
Ensi tiistaina 19.11. kannattaa nousta ulkoilemaan aamulla hieman ennen kello kuutta, mikäli sää vain on selkeä. Taivaalle on nimittäin luvassa tähtisadetta.
Leonidit ovat tähdenlentoja, joita näkyy marraskuun puolenvälin paikkeilla. Noin 33 vuoden välein, mutta muutamana vuonna peräkkäin leonidien näyttäytyminen voi olla poikkeuksellisen komea. Parhaimmillaan ilmiö yltyy tähdenlentomyrskyksi, jolloin taivaalta sataa tuhansia tähdenlentoja tunnissa, kuten kävi esimerkiksi vuosina 1798, 1833, 1865 ja 1866 sekä 1966.
Suomessa tähdenlentoja suihkii taajimmin tiistaiaamuna kello 5.30-6.30 välillä. Maksimihetki koetaan noin kello 6. Tällöin meillä on vielä pimeää ja Leijonan tähtikuvio – jonka suunnalta tähdenlennot näyttävät tulevan - sijaitsee korkealla etelässä. Parhaimmillaan leonideja odotetaan näkyvän noin 1000 tunnissa eli noin yksi meteori noin 3-4 sekunnin välein.
Leonidit näyttävät tulevan Leijonan tähtikuvion suunnalta, mutta niitä näkyy koko taivaalla. Aamulla kello 6 Leijona on etelässä ja Jupiter loistaa kirkkaana sen länsipuolella.
Nyt näkyvä pienehkö leonidimyrsky on ennusteiden mukaan viimeinen lähes sataan vuoteen - seuraava suurempi tähdenlentotulitus koittaa vasta marraskuussa 2098. Tämä siitä syystä, että 2030- ja 2060-luvuilla maapallo kulkee liian kaukaa leonidihiukkasten ydinalueesta avaruudessa.
Menossa oleva leonidien suurempien näyttäytymisten kausi alkoi vuonna 1998 ja päättyy nyt 2002. Kuluneiden vuosien kaksi parasta tähtisadetta koettiin Länsi-Euroopassa vuonna 1999 ja Kauko-Idässä 2001. Vuoden 2002 leonidimaksimeja odotetaan poikkeuksellisesti kahden eri mantereen kohdalle. Tähtisateen ensimmäinen maksimi koittaa tiistaina 19.11. Euroopan aamuyön kohdalla. Suomen lisäksi ensimmäisen maksimin otollista tarkkailualuetta ovat koko Länsi-Eurooppa ja läntinen Afrikka, myös Kanariansaaret, minne innokkaimmat tarkkailijat matkaavat selkeämpien taivaiden toivossa. Toinen maksimi on vuorossa kuusi ja puoli tuntia myöhemmin Pohjois-Amerikassa, jolloin Suomessa on jo keskipäivä.
Keskimäärin hiekanjyvästen kokoisten leonidikappaleiden osuessa Maan ilmakehään ne palavat tähdenlentoina. Leonidihiukkaset ovat kotoisin komeetta Tempel-Tuttlen jälkeensä jättämästä hiukkasvanasta. Tempel-Tuttle vierailee aurinkokuntamme sisäosissa noin 33 vuoden välein ja samalla se jättää jälkeensä aina uuden ohuen meteorivanan. Tänä vuonna maapallo kulkee vuosina 1767 ja 1866 muodostuneiden hiukkasvanojen läpi. Ensinmainittu osuu Eurooppaan ja jälkimmäinen Pohjois-Amerikkaan.
Epävarmuutta ilmiön näkemiseen aiheuttaa sää - Suomen marraskuinen taivas on yleensä sankan pilviverhon peitossa. Toisaalta jossain päin Suomea voi olla selkeää. Lisäksi Leonidien näkymistä haittaa tuntuvasti lähes täytenä loistava Kuu, jonka odotetaan häikäisevän himmeimmät tähdenlennot näkymättömiin.
Parhaita havaintopaikkoja ovat esimerkiksi katuvaloista kaukana olevat, mahdollisimman pimeät paikat. Sumuisia paikkoja kannattaa välttää, sillä kirkas täysikuu valaisee utuisen ilmameren siten, että tähtitaivaan himmeimmät kohteet katoavat näkyvistä. Jos mahdollista, kannattaa valita sellainen paikka, jossa läntisellä taivaalla loistava Kuu jää piiloon esimerkiksi korkean rakennuksen taakse.
Vaikka varsinainen maksimi onkin aamulla, voivat sitkeimmät tarkkailla leonideja jo kello 21 ja 24 välillä. Tällöin saattaa hyvin harvakseltaan nähdä muutamia yksittäisiä ”earthgrazereita” eli ”maapallon hipojia”. Nämä ovat poikkeuksellisen syvällä ja pitkään ilmakehässä kulkevia leoniditähdenlentoja, joita näkyy leonidien maksimiyön alkaessa juuri kun Leijonan tähdistö on noussut taivaanrannan ylle. Myöhemmin yöllä näin pitkävanaisia ja hitaita leonideja ei enää näy.
---------------------------------------
Painolaatuisen kuvan voi ladata värillisenä tai mustavalkoisena. Lähteeksi mainittava Ursa / Veikko Mäkelä.
Lisätietoja Ursassa antaa Marko Pekkola puh. (09) 684 04050 tai 050 368 7468.