Perustettu 1921
 

webmaster (a) ursa.fi 3.10.06

Tie tähtiin - eli miten
tähtivalokuvaus onnistuu

Muokattu artikkeleista Tähdet ja avaruus -lehdessä 2/2004 sekä 7/2004. Päivitetty lokakuussa 2006

Aikakauslehtien ja tähtitieteen oppikirjojen kauniit tähtivalokuvat luovat mielikuvan helposta harrasteesta. Tosiasiassa syvän taivaan kuvaaminen on valokuvauksen vaikeimpia osa-alueita. Kauniit kuvat eivät kerro epäonnistuneista yrityksistä ennen lopputulosta.

Toisaalta, kärsivällinen ja huolellinen kuvaaja voi päästä hämmästyttäviin tuloksiin harrastajatason laitteilla.

Näillä sivuilla kerrotaan digitaalisesta valokuvauksesta. Pyrimme vastaamaan tavallisimpiin harrastajakuvaajaa askarruttaviin ongelmiin, kuten miten ja millaisin välinein tähtivalokuvia otetaan.

Seuraavaan on koottu artikkeleita ja linkkejä, joissa opastetaan tähtivalokuvaukseen edeten helpoimmasta vaikeampaan.

• Mitä voi kuvata tavallisella kameralla ilman erikoisvarusteita? Halot, sateenkaaret, salamat ja myrskypilvet.
• Yökuvaus, jalusta ja seurantalaitteisto. Kuu, planeetat, revontulet ja muutamat komeetat. Syvän taivaan kuvaamisen ongelmat.

Millaisen kameran valitsen? Voiko kamerani liittää kaukoputkeen? Digiaikana kameroita tähtivalokuvaukseen on tarjolla neljää tyyppiä. Seuraavassa tarkastellaan niiden soveltuvuutta tähtivalokuvaukseen:

• Varsinaiset tähtikamerat
• Järjestelmäkamerat
• Kompaktikamerat ja ns. afokaalinen kuvaus
• Itse rakennetut tai muunnellut web-kamerat

Miten eri kohteita kuvataan?

• Kuu ja planeetat, Aurinko
• Syvä taivas

Kun kuvat otettu, seuraa niiden jälkikäsittely tietokoneella. Tämä on digitaalikuvauksen aiheuttama suurin muutos verrattuna filmikuvaukseen.

• Kuvien jälkikäsittely
• Linkit